EU ja kansainvälisyys Suomalaiset kunnat ja kaupungit ovat yhä kansainvälisempiä niin toimintaympäristöltään kuin asukaspohjaltaan. Kansainvälisillä yhteyksillä tuetaan kunnissa hyvin monenlaisia tavoitteita. Kansainvälinen yhteistyö tähtää usein esimerkiksi asukkaille tarjottavien palvelujen
Kunnalla on monia syitä edistää tonttien ja rakennuspaikkojen rakentamista. Kaava-alueen vajaarakentaminen aikaistaa uusien alueiden kaavoitusta ja luo alueen palvelujen vajaakäyttöä. Jokainen rakentamaton tontti aiheuttaa joka vuosi kunnalle myös suoraan rahassa mitattavan taloudellisen tappion
Tämä sivu sisältää analyysiä ja tietoa kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien tilinpäätösluvuista, tilipäätöksen taloudellisista tunnusluvuista sekä tulos- ja rahoituslaskelmista. Tilinpäätöstiedot ja kuntavertailut Aikasarjapalvelu: Kuntien tilinpäätökset sekä kuntavertailut vuodesta 2000 alkaen
Kuntaliiton EU-edunvalvonnan lähtökohtana on Suomen kuntien toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen. Kuntaliitolla on ollut EU-edunvalvontaa tukeva toimisto Brysselissä vuodesta 1992 lähtien. Kuntaliiton Brysselin toimiston tehtävänä on tuoda EU-keskusteluihin ja päätöksentekoon Suomen alue
Liikuntapalvelut kuuluvat kunnan tehtäviin Kuntien tehtävänä on luoda yleisiä edellytyksiä liikunnalle paikallisella tasolla. Kuntien tulee luoda edellytyksiä: järjestämällä eri kohderyhmät huomioon ottavia liikuntapalveluita sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa, tukemalla
Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäisyyden ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisopolitiikalla taas viitataan nuorten kasvu- ja elinolojen sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen parantamiseen. Kuntien tulee toimintaa
Tästä osiosta löytyvät Kuntaliiton koostamat valtionosuuslaskelmat ja niihin liittyviä taustatietoja kunnan taloussuunnittelun ja kirjanpidon tarpeisiin. Seuraavan vuoden talousarviovalmistelua varten julkaistaan ennakkolaskelmia useamman kerran vuodessa. Lähdeaineistona ovat valtiovarainministeriön
Kuntamarkkinat on Suomen ainoa julkisen hallinnon foorumi, jossa on esillä kaikki kunta-alan hallintosektorit. Lisäksi valtion hallinto, yritykset ja yhdistykset ovat tapahtumassa kattavasti mukana. Kuntaliitto ja Kuntalehti järjestävät yhdessä Kuntamarkkinat-tapahtuman. Tarjoamme jäsenkuntien
Lähtökohtaisesti kunnan ja kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä haetaan muutosta kuntalain (410/2015) 16 luvun mukaisesti. Varhaiskasvatusta, opetusta, koulutusta ja oppivelvollisuutta koskevaan lainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun
Kunta-alan suurin tapahtuma, Kuntamarkkinat, järjestetään 18.-19.9.2024 Kuntatalolla Helsingissä. Tulethan mukaan! Ympäristöstä, ilmastosta, rakentamisesta, lakiuudistuksista ja turvallisuudesta kiinnostuneille on tänäkin vuonna tarjolla runsaasti seminaareja, tietoiskuja sekä mukavia kohtaamisia
Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä (kuntalaki 101 §). Yksittäisen asian suljettuun käsittelyyn on siis oltava painava syy
Toimielimen kokouksesta on laadittava pöytäkirja (kuntalaki 107 §). Pöytäkirjan perustehtäviä ovat tiedon säilytys, tiedon siirto sekä oikeussuojan ja valvonnan tarpeet. Pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan johdolla. Pöytäkirjan sisältö Laissa ei säädetä pöytäkirjan sisällöstä. Hallintosäännössä
Kunta voi itse päättää, ottaako se käyttöön sähköisiä kokouksia tai sähköistä päätöksentekomenettelyä. Sähköinen kokous voidaan pitää soveltuvalla tietojärjestelmällä tai videoneuvotteluyhteydellä. Kunnan toimielinten päätöksentekotavat ovat: Perinteinen kokouspaikalla tapahtuva kokous. Sähköisessä
Kunnan johtaminen jakautuu poliittiseen johtamiseen ja ammattijohtamiseen. Kunnan ylimmän johtamisen kokonaisuus koostuu valtuustosta, kunnanhallituksesta sekä kunnanjohtajasta tai pormestarista. Kunnanhallitus Kunnanhallitus on kunnan keskeisin toimielin. Sen tehtävänä on johtaa kunnan toimintaa
Kunnalla on monia syitä edistää tonttien ja rakennuspaikkojen rakentamista. Kaava-alueen vajaarakentaminen aikaistaa uusien alueiden kaavoitusta ja luo alueen palvelujen vajaakäyttöä. Jokainen rakentamaton tontti aiheuttaa joka vuosi kunnalle myös suoraan rahassa mitattavan taloudellisen tappion
Yleistä tonttien luovuttamisesta Tonttien luovuttamisella kunta toteuttaa omia asunto- ja elinkeinopoliittisia tavoitteitaan. Sen avulla voidaan ohjata asukasrakennetta, yritysten sijoittumista sekä palvelutarjonnan riittävyyttä. Tonttien luovutusperiaatteilla varmistetaan kuntalaisten tasapuolinen
Kunnat ovat merkittävä veronsaajaryhmä, kunnallisveron osuus ansiotuloveroista on noin 60 prosenttia ja yhteisöveroistakin kunnille ohjautuu vajaa kolmannes (vuosina 2014–2019). Kunnat ovat lisäksi ainoita kiinteistöveron saajia. Kuntien tuloista verotulojen osuus on keskimäärin puolet, joten
"Kehittämisaluesäännöstön tarkoituksena on mahdollistaa erikseen määriteltyjen erityisjärjestelyjen käyttö rajattujen alueiden keskitetyksi kehittämiseksi kunnassa. Pyrkimyksenä on tarjota keinovalikoima, josta eri tavoitteiden saavuttamiseksi on valittavissa kussakin tapauksessa sopivat
Kuntien verotulojen ennustekehikko on Kuntaliiton yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan kuntien verotulojen kehityksestä. Veroennustekehikkoa päivitetään noin 3-5 kertaa vuodessa. Veroennustekehikko on kaikkien saatavilla Excel–tiedostona tämän sivun
Kuntaliitos on kuntien strateginen valinta, jolla tavoitellaan parempaa kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin yhtenä kuntana. Kuntaliitoksilla tavoiteltavat hyödyt eivät tule useinkaan esiin lyhyellä aikavälillä. Strategisella kuntaliitoksella tavoitellaan enemmänkin tulevaisuuden kehitystä