Sopimushallinnan periaatteet ovat osa kunnan ohjausinstrumentteja. Sopimushallinta on keskeinen johtamisen väline. Kuntalain sopimuksia ja sopimushallintaa koskevien säännösten tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen kunnan solmimissa
Kuntaliiton ylin päättävä toimielin on valtuuskunta. Valtuuskunta mm. valitsee hallituksen sekä hyväksyy liiton talousarvion ja tilinpäätöksen. Kuntien edustajista koostuvassa liiton valtuuskunnassa on 76 jäsentä. Kuntaliiton valtuuskunta valitaan joka neljäs vuosi jäsenäänestyksellä. Kuntaliiton
Sähköinen asiointi / Neuvontapyyntö Kuntaliiton neuvontapalvelut ovat jäsen- ja sopimusasiakkaillemme sekä muille kuntataustaisille toimijoille kohdennettua henkilökohtaista neuvontapalvelua. Tämän lomakkeen avulla voit lähettää neuvontapalvelupyyntösi Kuntaliitolle.
Palvelupyyntönne on vastaanotettu. Saatte tästä erillisen vahvistuksen sähköpostitse. Ystävällisin terveisin, Suomen Kuntaliitto Asiakaspalvelu
Keskeiset huomioon otettavat säännökset ovat hallintolain säännökset selvittämisvelvollisuudesta sekä kuntalain ja hallintolain säännökset vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta. Lisäksi kuntalain ja hallintolain esteellisyyssäännökset tulee huomioida. Jos henkilön esteellisyys on
Päätöksessä olevan asia- tai kirjoitusvirheen korjaamisesta säädetään hallintolain 8 luvussa. Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe. Asiavirheen korjaaminen on puolestaan viranomaisen harkinnassa. Korjaamisasiassa
Päätöksen täytäntöönpanolla toteutetaan päätöksen oikeus- ja tosiasialliset vaikutukset. Valtuuston päätösten täytäntöönpanosta kunnanhallitus tekee erillisen päätöksen. Alempien toimielinten päätösten täytäntöönpanosta ei yleensä päätetä erikseen. Kunnallisvalituksen piiriin kuuluvissa asioissa
Valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo kokoontumisen tarpeelliseksi. Valtuusto on myös kutsuttava koolle, mikäli kunnanhallitus tai vähintään neljäsosa valtuutetuista sitä pyytää (kuntalaki 94 §). Hallintosääntömallin mukaan muu toimielin
Kuntalain 12 luvussa säädetään päätöksenteko- ja hallintomenettelystä. Kaikkia toimielimiä koskevat kuntalain säännökset toimielimen päätöksentekotavoista, kokouksen julkisuudesta, puheenvuoroista, päätösvaltaisuudesta, äänestyksestä, vaalista, eriävästä mielipiteestä sekä pöytäkirjasta (kuntalaki
Kunnallinen päätöksenteko perustuu kuntalakiin ja kunnan hallintosäännön määräyksiin. Kuntalain 12 luku sisältää säännökset kunnan päätöksenteko- ja hallintomenettelystä. Perussäännökset valtuuston kokoontumisesta ovat kuntalaissa, mutta muiden toimielinten kohdalla kokousmenettely perustuu pääosin
Viranomaistoiminnan perusteet ja päätöksenteossa noudatettavat periaatteet on kirjattu Suomen perustuslakiin. Perustuslain periaatteet turvataan hallintotoimintaa koskevalla lainsäädännöllä. Perustuslain säännökset viranomaistoiminnasta Päätöksentekomenettelyyn eli hallintomenettelyyn vaikuttavia
Otto-oikeudella tarkoitetaan kunnanhallituksen oikeutta ottaa käsiteltäväkseen asian, jossa kunnan organisaatiossa alempi viranomainen on tehnyt päätöksen. Otto-oikeudesta säädetään kuntalain 92 §:ssä. Hallintosäännössä voidaan määrätä vastaava oikeus koskemaan myös lautakuntia ja liikelaitoksen
Esteellisyys ulottuu asian kaikkiin käsittelyvaiheisiin aina valmistelusta täytäntöönpanoon asti. Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös voidaan kumota, mikäli asiassa haetaan muutosta
Viranomaisen tulee määritellä toimialansa keskeisissä asiaryhmissä odotettavissa oleva käsittelyaika sellaisille hallintopäätöksellä ratkaistaville asioille, jotka voivat tulla vireille vain asianosaisen aloitteesta (hallintolaki 23 a §). Säännös ei koske asioita, joiden käsittelylle on muualla
Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi. Jos
Viranomainen on velvollinen antamaan tiedoksi tekemänsä päätöksen asianosaiselle sekä muulle, jolla on oikeus hakea päätökseen oikaisua tai muutosta valittamalla. Päätöksen tiedoksisaanti on päätöksen muutoksenhakuajan alkamisen edellytys ja siten myös välttämätön päätöksen lainvoimaisuuden kannalta
Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi. On
Kunnallishallinnossa päätöksentekojärjestelmään kuuluu, että samaa asiaa käsitellään useammissa toimielimissä. Asiaa voidaan ensin käsitellä lautakunnassa, sen jälkeen kunnanhallituksessa ja edelleen valtuustossa. Henkilö voi myös olla kaikkien mainittujen toimielinten jäsen. Kunnallishallinnossa ei
Tässä osiossa ei käsitellä valtuutettujen esteellisyyttä valtuustossa. Alla olevat esteellisyysperusteet koskevat kunnan muita luottamushenkilöitä. Sisältö: Osallisuusjäävi Edustusjäävi Intressijäävi Palvelussuhde- ja toimeksiantojäävi Yhteisöjäävi ja yhteisöjäävin poikkeus Puolueettomuuden
Valtuutettu on kuntalain 97.1 §:n mukaan esteellinen käsittelemään valtuustossa asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2–3 momentissa tarkoitettua läheistään. Kuntayhtymän yhtymävaltuutettuihin sovelletaan kunnanvaltuutettuja koskevaa esteellisyyssäännöstä. Myös