Kuntajuridiikan ytimessä: Turpakäräjät Live
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.
Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) vuosikirjaratkaisu KHO:2013:32 koski erään yhtiön entisen työntekijän lähettämiä sähköpostiviestejä Tekesille. Viestit liittyivät Tekesissä vireillä olleeseen tarkastukseen ja koskivat yhtiön liiketoimintaa.
Yhtiö, jonka tiedossa oli viestien lähettäjän nimi, oli pyytänyt sähköpostiviestejä ja niihin annettuja vastauksia Tekesiltä vedoten asianosaisasemaansa. Sähköpostiviestit sisälsivät julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 15 kohdan nojalla salassapidettäviä tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta.
Julkisuuslaissa eli laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta säädetään asianosaisen tiedonsaantioikeudesta. Julkisuuslain 11 §:n mukaan asianosaisella on oikeus saada tieto myös muusta kuin julkisesta asiakirjasta eli käytännössä salassapidettävästä tai ei-vielä julkisesta asiakirjasta, jos se voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Tällaista oikeutta ei kuitenkaan ole, jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua.
Jos sähköpostiviestit on katsottava julkisuuslain mukaisiksi viranomaisen asiakirjoiksi, henkilö voi vaatia tietoa niiden sisällöstä julkisuuslain 11 §: nojalla. On huomattava, että esimerkiksi viranomaisten väliset sähköpostit eivät aina ole välttämättä tulkittavissa viranomaisen asiakirjoiksi. Sähköpostien mahdollista asiakirjaluonnetta on käsitelty KHO:n vuosikirjaratkaisun KHO:2017:157 tiivistelmässä.
Nyt käsiteltävässä tapauksessa KHO:2013:32 KHO katsoi, että tietojen antaminen viestien sisällöstä yhtiölle, joka oli asianosaisasemassa ja jolla oli jo tiedossaan viestien lähettäjän nimi, ei ollut vastoin julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua. Kun otettiin huomioon sähköpostiviestien sisältö, tiedon antaminen viestien sisällöstä yhtiölle ei voi vaarantaa tietojen antajan turvallisuutta tai yleisiä valvonnallisia etuja sillä tavoin, että tietojen antamisen voitaisiin katsoa olevan vastoin erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua.
Yritykselle tuli antaa pyydetyt sähköpostiviestit. Tapauksessa ei kyseenalaistettu sähköpostiviestien luonnetta viranomaisen asiakirjana.
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.