Yleiskirjeet

Kotikuntalain maahanmuuttoa koskevaa 4 §:n säännöstä on muutettu. Muutoksella täsmennetään maahanmuuttajan kotikunnan ja asuinpaikan määräytymisen perusteita. Myös opiskelutarkoituksessa maahan muuttavilla henkilöillä ja heidän perheenjäsenillä on tietyissä tapauksissa mahdollisuus saada kotikunta

Kuntalakia on muutettu (519/2007) siten, että muutokset tulivat voimaan 15.5.2007. Kuntalain muutokset koskevat seuraavia asiakokonaisuuksia: konserniohjausta ja -valvontaa sekä konsernitilinpäätöksen laatimista kunnassa ja kuntayhtymässä hallintolain yhteisöjäävisäännöksen poikkeusta kuntalaissa

Jätelain 10 ja 13 §:ää on muutettu 1.6.2007 voimaan tulevalla lailla (411/2007) siten, että kunnan vastuu yhdyskuntajätehuollosta vähenee. Elinkeinotoiminnan jätteet rajautuvat pääsääntöisesti pois kunnan vastuun piiristä. Kunnan vastuulle jää asumisessa syntyneen ja ominaisuudeltaan

Valtioneuvoston periaatepäätöksen (30.10.2003) mukaan kuntien tulee järjestää ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alueella, joka muodostaa henkilöstömäärältään riittävän suuren toimintayksikön. Tavoitteena oli muodostaa maahamme 50–85 ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta kolmen

Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta (223/2007) tuli voimaan 1.4.2007. Uusi voimaan tullut laki kumoaa lain julkisen hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä yhteisissä palveluyksiköissä (802/1993). Yhteispalvelun merkitys on huomioitu myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Puitelain 12

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) muutosten keskeisinä tavoitteina on tonttitarjonnan turvaaminen asuntotuotannon tarpeisiin, kaavaprosessin joustavoittaminen sekä muutoksenhausta aiheutuvan viiveen vähentäminen kaavoituksessa ja rakennuslupamenettelyssä

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä vireillä on useita kuntaliitoksia ja niiden selvityshankkeita. Kuntajaossa tapahtuvat muutokset edellyttävät myös päätöstä kunnanvaakunasta. Yleensä vaakunasta sovitaan kuntajakolain 9 §:n mukaisessa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa eli

Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä eli niin sanottu tilaajavastuulaki (1233/2006) tuli voimaan 1. tammikuuta 2007. Tilaajavastuulain tarkoituksena on edistää tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Laki parantaa palveluja ja urakoita

Suomen Kuntaliitto muistuttaa kunnille ja kuntayhtymille lähettämästään, 16.9.2005 päivätystä yleiskirjeestä, joka koski 1.10.2005 voimaantulleita julkisuuslain muutoksia (19/80/2005). Yleiskirjeessä kuvataan muun muassa asiakirjoista perittäviä maksuja koskevia julkisuuslain 34 §:n ja kuntalain 50

Uusi elintarvikelaki on tullut voimaan 1.3.2006. Valvontaviranomaisen tehtävät eivät olennaisesti muutu aikaisemmasta. Uutta on valvonnan lakiin perustuva suunnitelmallisuus ja maksullisuuden laajeneminen. Myös laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta sisältää velvollisuuden

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) uudistettiin osittain 1.11.2005 voimaan tulleella lailla (547/2005). Lain rakenne säilytettiin uudistuksessa ennallaan. Keskeisimmät muutokset koskevat kunnan ja tontinomistajan välistä vastuunjakoa ja kadulla tehtävien

Julkisuuslain ja kuntalain 50 §:n muutokset tulevat voimaan 1.10.2005. Kunnallishallintoa koskevat lähinnä säännökset asiakirjan antamista koskevan päätösvallan siirrosta ja asiakirjoista perittävistä maksuista. Julkisuuslain 14 §:n muutos merkitsee, että valtuusto voi kunnan hallintosäännöllä tai

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta (547/2005) tulee voimaan 1.11.2005. ​ Lakiin sisältyy siirtymäsäännös, jonka nojalla valtuusto voi ennen lain voimaan tuloa päättää, että kunta ottaa hoidettavakseen seuraavat tehtävät määrätystä

Uusi valtakunnallinen kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) on otettu käyttöön 1.6.2005. Kaikilla kunnilla on oikeus saada viranomaistoimintaa varten korvauksetta kiinteistötietojärjestelmän tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla. Kunnalla on myös velvollisuus huolehtia tuottamiensa kiinteistörekisteriin

Yhteiskunnan korvaamien henkilöliikenteen matkojen määrä ja kuljetuskustannukset ovat olleet viime vuosina jatkuvassa kasvussa. Samanaikaisesti kaikille matkustajille tarkoitetun joukkoliikenteen tarjonta on vähentynyt, kun liikennöinnin kannattavuus on heikentynyt. Liikenne- ja viestintäministeriön

Suomen Kuntaliitto on pyytänyt oikeusministeriöltä lausunnon kielilain 29 §:n säätämästä velvollisuudesta laatia kaksikielisen kunnan valtuuston kokouskutsut ja pöytäkirjat molemmilla kielillä. Oikeusministeriön tulkinnan mukaan valtuuston kokouskutsu ja pöytäkirja on laadittava molemmilla kielillä

Valtioneuvosto on 11.6.2003 antanut asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus tuli voimaan 1.1.2004. ​Asetuksella säädetään vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelylle. Vaatimukset koskevat kaikkia

Sananvapauslaki ja kuntien internet-palvelut Eduskunta hyväksyi 13.6.2003 lain sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003). Laki tulee voimaan 1.1.2004. Se kumoaa 4.1.1919 annetun painovapauslain (1/1919) ja 12.4.1971 annetun radiovastuulain (219/1971) sekä niihin myöhemmin tehdyt

Eduskunta hyväksyi 17.2.2003 uuden hallintolain (434/2003), joka tulee voimaan 1.1.2004. Hallintolailla kumotaan hallintomenettelylaki (598/1982), asiakirjain lähettämisestä annettu laki (74/1954) ja tiedoksiannosta hallintoasioissa annettu laki (232/1966). Hallintolaki on hallinnon toimintaa

Kielilaki koskee ainoastaan perustuslain mukaisia kansalliskieliä, suomea ja ruotsia. Kielilaki korvaa vanhan vuodelta 1922 olevan kielilain. Kielilaissa säädetään viranomaisten yleisistä kielellisistä velvollisuuksista. Laki ei merkitse uusia kielellisiä oikeuksia, mutta niitä tarkennetaan aiempaan