- Kuntien toimintaedellytyksistä huolehtiminen energian tuottajina ja käyttäjinä
- Kuntien energiankäytön hallinnan edistäminen
- Kunta-alan energiatehokkuussopimukset
- Liikenteen energiankäyttö
- Suomen ja EU:n energiapolitiikan seuranta
Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain 4 ja 9 §:n muuttamisesta (”Latauspiste- ja automaatiolaki”)
Rakennusten latauspisteitä sekä -valmiuksia sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmiä koskeva laki (733/2020, jäljempänä ”Latauspiste- ja automaatiolaki”) tuli voimaan 11.11.2020. Latauspiste- ja automaatiolain uusia ja laajasti korjattavia rakennuksia koskevat velvoitteet tulivat voimaan 11.3.2021. Olemassa olevia ei-asuinrakennuksia koskevat velvoitteet on toimeenpantava viimeistään 31.12.2024. Kuntaliitto laati latauspiste- ja automaatiolaista yleiskirjeen 4/2021.
Latauspiste- ja automaatiolain muutos (476/2024) tuli voimaan 15.7.2024. Lakimuutosten taustalla on kansallisesti täydentävää sääntelyä edellyttävä EU:n jakeluinfra-asetus ([EU] 2023/1804) eli niin kutsuttu AFIR (jäljempänä ”jakeluinfra-asetus” tai ”AFIR”). Jakeluinfra-asetus on osa Euroopan komission 14.7.2021 antamaa niin kutsuttua 55-valmiuspakettia. Asetuksen soveltaminen alkoi 13.4.2024, jolloin myös sitä edeltänyt jakeluinfradirektiivi kumottiin. Jakeluinfra-asetusta täsmentävä ja täydentävä laki (475/2024) tuli niin ikään voimaan 15.7.2024.
AFIR vaikuttaa latauspisteiden teknisiin vaatimuksiin, joihin viitataan latauspiste- ja automaatiolaissa. Alla on poimittu AFIRin keskeisimmät latauspisteiden tekniset vaatimukset.
Lainmuutoksesta ja jakeluinfradirektiivin korvaamisesta jakeluinfra-asetuksella (AFIR) huolimatta yleiskirje 4/2021 on edelleen pääosin ajantasainen, mutta muutoksen takia on syytä huomata seuraavat asiat:
1. Latauspisteen tyyppi
AFIR, Liite II: Moottoriajoneuvojen normaalitehoiset latauspisteet:
- sähköajoneuvojen normaalitehoiset vaihtovirtalatauspisteet on varustettava yhteentoimivuuden varmistamiseksi vähintään standardissa EN 62196-2:2017 kuvailluilla tyypin 2 pistorasioilla tai ajoneuvon liittimillä.
Suko-pistorasia ei kelpaa latauspiste- ja automaatiolaissa tarkoitetuksi normaalitehoiseksi latauspisteeksi, vaan sellaiseksi vaaditaan aina Tyypin 2 pistoke. Suko-pistorasiaa voi kuitenkin turvallisesti käyttää lataukseen, kunhan pistorasia on kunnossa ja syöttävä verkko soveltuu siihen. Tavanomaisten kotitalouspistorasioiden (SFS 5610) lisäksi markkinoilla on myös kotitalouspistorasioita, jotka on suunniteltu kestämään jatkuvan 16 ampeerin kuormituksen (standardi IEC 60884-1:2022 julkaistiin elokuussa 2022). Tällaisia pistorasioita asennettaessa on varmistettava myös syöttävän verkon soveltuvuus jatkuvalle 16 A kuormalle.
Sähköautoa on mahdollista ladata (hidaslataus, lataustapa 2) myös teollisuuspistorasiasta (standardi SFS-EN 60309), kuten 3-vaiheisesta ns. voimavirtapistorasiasta tai 1-vaiheisesta ns. karavaanaripistorasiasta.
Teollisuuspistorasia ei kelpaa normaalitehoiseksi latauspisteeksi.
2. Latauspisteen teho
- AFIR, artikla 2: Määritelmät
- 31) ’suuritehoisella latauspisteellä’ sähkön siirtämiseksi sähköajoneuvoon tarkoitettua, antoteholtaan yli 22 kW:n latauspistettä;
- 37) ’normaalitehoisella latauspisteellä’ sähkön siirtämiseksi sähköajoneuvoon tarkoitettua, antoteholtaan enintään 22 kW:n latauspistettä;
- 44) ’antoteholla’ kilowatteina ilmaistua teoreettista enimmäistehoa, jonka latauspiste, -asema tai -kenttä tai maasähkön syöttölaitteisto voi tuottaa kyseiseen latauspisteeseen, -asemaan, -kenttään tai -laitteistoon liitettyihin ajoneuvoihin tai aluksiin;
- 48) ’latauspisteellä’ sähkön siirtämiseksi sähköajoneuvoon tarkoitettua kiinteää tai liikkuvaa, verkossa tai sen ulkopuolella olevaa rajapintaa, jossa voi olla yksi tai useampi liitin eri liitintyyppejä varten, mutta jolla voidaan ladata vain yksi sähköajoneuvo kerrallaan, lukuun ottamatta antoteholtaan enintään 3,7 kW:n laitteita, joiden ensisijainen tarkoitus ei ole sähköajoneuvojen lataaminen;
Normaalitehoiselle latauspisteelle on latauspiste- ja automaatiolaissa määritetty vain maksimiteho (22 kW), mutta minimitehovaatimusta ei ole (yleiskirjeessä 4/2021 mainitaan [9 §] virheellisesti minimitehoksi 3,7 kW). Suositeltavaksi perusratkaisuksi on vakiintunut 11 kW latauspiste (230 V, 3 x 16 A), mutta AFIR sallii myös yksivaihevirralla (230 V / 1x16 A) toimivan normaalitehoisen latauspisteen, kunhan pistokkeena on Tyyppi 2 (Type 2). Laki ei ota kantaa lataustehon hallintajärjestelmiin, joilla latausteho voidaan tilapäisesti rajata hyvinkin pieneksi.
Jos pysäköintialueelle tarvitaan teholtaan yli 3,7 kW latauspiste, yksivaihevirtaratkaisu (230 V, 1x16 A) ei riitä. Tällöin latauspistevaihtoehtoja ovat 11 kW latauspisteen lisäksi ainakin 4,1 kW (230 V, 3x6 A), 4,6 kW (230 V, 4x20 A) ja 22 kW (230 V, 3x32 A).
Lisätietoa latauspisteistä on saatavilla mm. SESKO ry:n Sähköajoneuvojen lataussuositus -dokumentista.
3. Valvonta
Latauspiste- ja automaatiolain 7 §:n (olemassa olevat ei-asuinrakennukset, yli 20 pysäköintipaikkaa) toimeenpanoa valvova viranomainen (Traficom) vastaa ko. lainkohtaan kuuluvista teknisten vaatimusten tulkinnoista. Traficomin tulkinnat voivat poiketa edellä mainituista.
Traficomin valvonta ei kuitenkaan ulotu uusien tai laajasti korjattavien rakennusten latauspiste- tai latausvalmiusvelvoitteisiin (5, 6 ja 8 §), joiden tulkinnat kuuluvat rakennusvalvonnalle.
Lisäksi Traficomin valvonta koskee vain latauspiste- ja automaatiolain (733/2020) voimaantulon hetkellä (11.11.2020) 7 §:ssä tarkoitettua olemassa olevien ei-asuinrakennusten rakennuskantaa. Jos uutta tai laajasti korjattavaa rakennusta koskeva lupahakemus on tullut vireille 11.3.2021 tai sen jälkeen, sitä koskevat ko. pykälien (5, 6 ja 8 §) latauspiste- ja latauspistevalmiusvaatimukset. Latauspiste- ja automaatiolaki ei ota kantaa lain voimaantulon ja em. päivämäärän välisenä aikana (11.11.2020–10.3.2021) vireille tulleiden rakennushankkeiden latauspiste- ja latauspistevalmiusvaatimuksiin.
4. Muuta huomioon otettavaa
Yleiskirjeessä 4/2021 on lisäksi joitakin lainmuutoksen myötä vanhentuneita säädösviittauksia (4 § Suhde muuhun lainsäädäntöön), jotka ovat luonteeltaan lakiteknisiä. Siksi niitä ei ole tähän yleiskirjeeseen päivitetty.
Tarkistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD; [EU] 2024/1275) tuli voimaan 28.5.2024. EPBD:n kansalliselle toimeenpanolle on aikaa 24 kuukautta direktiivin voimaantulosta. Päivitetty direktiivi aiheuttaa myös nykyisen lain (733/2020) latausinfravelvoitteisiin muutoksia, jotka tarkentuvat direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Miira Riipinen
johtaja, yhdyskunnat ja ympäristö
Vesa Peltola
erityisasiantuntija