Kuntien varautuminen tilapäistä suojelua saavien henkilöiden mahdollisuuteen hakea kotikuntaa Suomesta

Venäjän Ukrainaan kohdistaneen hyökkäyksen vuoksi Suomeen on saapunut yli 50 000 Ukrainasta sotaa paennutta henkilöä maaliskuuhun 2023 mennessä. EU-neuvosto päätti 4.3.2022 ottaa käyttöön tilapäistä suojelua koskevan direktiivin (2001/55/EY), jonka perusteella Suomi on myöntänyt kaikille Ukrainasta paenneille henkilöille oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville henkilöille. Tilapäisen suojelun myöntäminen mahdollistaa sen, että suojelua voidaan tarjota rajatulle joukolle nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa.

Ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta annetussa laissa (1364/2022) lisättiin lakiin väliaikaisesti uusi 110 a §, jonka mukaan tilapäisen suojelun perusteella Ukrainasta paenneille Suomessa myönnettävät oleskeluluvat ovat voimassa koko sen ajan, kuin tilapäinen suojelu Euroopan unionissa jatkuu. Laki on voimassa väliaikaisesti 19.1.2023-4.3.2025. Lakia sovelletaan sekä uusiin oleskelulupiin että jo myönnettyihin oleskelulupiin.  Jo oleskeluluvan saaneen henkilön ei tarvitse erikseen hakea oleskeluluvalleen jatkoa. Maahanmuuttovirasto antaa hakemuksesta oleskeluluvan jatkumisen osoittavan uuden oleskelulupakortin.

Tilapäistä suojelua haetaan poliisilta tai rajaviranomaiselta. Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus vastaanottolain (746/2011) mukaisiin palveluihin, kuten esimerkiksi oikeus asua vastaanottokeskuksissa tai vaihtoehtoisesti järjestää asumisensa itsenäisesti sekä oikeus useisiin kunnan ja hyvinvointialueiden järjestämiin palveluihin.  

Kotikunnan määräytyminen

Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus hakea Digi- ja väestötietovirastosta kotikuntaa Suomesta. Kotikunnan määräytymiseen sovelletaan kotikuntalakia (201/1994).

Tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saava ei lähtökohtaisesti saa kotikuntaa Suomessa, koska hän ei pääsääntöisesti maahan tullessaan täytä kotikuntalain 4 §:n kotikunnan saamiselle säädettyjä edellytyksiä. Edellytyksenä on vähintään yhden vuoden mittainen tilapäinen oleskelulupa ja tarkoitus olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen jäädä vakinaisesti Suomeen asumaan. Asumisen vakinaisuutta osoittavina seikkoina otetaan huomioon muun muassa, että henkilöllä on ollut tilapäinen asuinpaikka Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ajan maahanmuuton jälkeen.

Tilapäistä suojelua saava voi saada kotikunnan edellä mainittua aikaisemminkin kotikuntalain 4 §:n 2 momentin mukaisesti, jos 1) hän on suomalaista syntyperää, 2) hänellä on aiemmin ollut Suomessa tässä laissa tarkoitettu kotikunta tai 3) hänellä on voimassa oleva työsopimus tai muu siihen rinnastettava selvitys Suomessa tehtävää vähintään kaksi vuotta kestävää työtä tai opiskelua varten.

Pääsääntöisesti tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat saada kotikunnan vuoden yhtäjaksoisen asumisen jälkeen eli käytännössä 4.3.2023 alkaen.

Kotikuntalain 2 §:n mukaisesti vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta, jossa hänen äidillään on kotikunta lapsen syntyessä.

Kotikuntaa ei myönnetä automaattisesti ns. viranpuolesta, vaan kotikuntaa tulee erikseen hakea. Vapaan liikkumisoikeuden turvin yksilö voi valita asuinpaikkansa.

Kuntaliitto arvioi, että kaikki tilapäistä suojelua saavat henkilöt eivät hae kotikuntaa Suomesta. Myös perhekuntien sisällä kaikki perheenjäsenet eivät välttämättä hae kotikuntaa Suomesta. Tällöin tilapäistä suojelua saava henkilö jatkaa asumista vastaanottopalveluiden piirissä.

Sisäministeriö on arvioinut, että yhteensä vuosien 2022 ja 2023 aikana Suomeen saapuisi Ukrainasta noin 78 000 tilapäisen suojelun hakijaa. Sisäministeriön tekemien haastattelujen ja kansalaisjärjestöiltä saatujen arvioiden perusteella ministeriö on arvioinut, että noin kaksi kolmasosaa tilapäistä suojelua saavista jäisi Suomeen ja saisi kotikunnan. Tämän perusteella voidaan arvioida, että vuoden 2022 aikana tulleista noin 32 000 ja vuoden 2023 aikana tulleista noin 20 000 tilapäistä suojelua saavaa henkilöä hakisi kotikuntaa, kun kotikunnan saamisen edellytykset täyttyvät. Kotikunnan saamisen edellytykset täyttyvät tilapäistä suojelua saavilla eri aikoina. Suurimmalla osalla kotikunnan saaminen on mahdollista aikaisintaan vuoden maassa oleskelun jälkeen. Lisäksi on arvioitu, että huhtikuussa 2023 tilapäisen suojelun piirissä olevia henkilöitä, joilla oleskeluoikeus on kestänyt vuoden ja joilla on mahdollisuus hakea kotikuntaa, on yhteensä noin 13 000.

Eri viranomaiset ovat koonneet tietoa kotikunnan hakemisesta ja siitä, miten kotikunnan saaminen vaikuttaa ukrainalaisten elämään Suomessa. Ukrainalaisia varten laadittu esite ja muita kotikunta-asioita on kerätty myös Maahanmuuttoviraston verkkosivuille. Ukrainalaisille tehty esite on ladattavissa suomeksi, ruotsiksi, ukrainaksi ja englanniksi.

Vaikutukset kunnan palveluiden järjestämiseen

Väestötietojärjestelmään tallennetuilla kotikuntamerkinnöillä ei ole oikeudellisesti sitovaa vaikutusta muiden hallinnonalojen viranomaistoimintaan (HE 87/2016 vp).  Kotikunnan perusteella määräytyvät yksilön oikeudet ja velvollisuudet ratkaistaan niitä koskevissa omissa hallintomenettelyissä, erityislainsäädännön pohjalta. Väestötietojärjestelmään talletettuja, henkilön kotikuntaa ja asuinpaikkaa koskevia tietoja pidetään julkisesti luotettavina, joiden perusteella ratkaistaan mm. palveluiden saantiin liittyviä asumisedellytyksiä. Viranomaiset usein luottavat omassa ratkaisutoiminnassaan suoraan väestötietojärjestelmään tehtyihin merkintöihin. Kuntaliitto suosittaakin, että palveluiden järjestämisessä noudatetaan yhdenvertaisuusperiaatetta eli samassa asemassa olevia henkilöitä kohdellaan yhdenvertaisesti.

Kotikunnan saamisella on useita vaikutuksia tilapäistä suojelua saavien oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tilapäistä suojelua saavien henkilöiden palveluiden ja etuisuuksien järjestäminen jakaantuu usealle toimijalle, muun muassa Maahanmuuttovirastolle, kunnille, hyvinvointialueille ja Kelalle.

Kunnissa on hyvä varautua uusien kuntalaisten mahdolliseen tuloon jo ennakolta. Tällöin hyvä yhteistyö vastaanottokeskuksen, työllisyyspalvelujen, hyvinvointialueen, Kelan, ELY-keskuksen ja järjestöjen kanssa sujuvoittaa uuden kuntalaisen siirtymistä vastaanottopalveluiden piiristä kunnan ja hyvinvointialueen palvelujen piiriin. Yhteistyön toimintatapoja on hyvä rakentaa ennakkoon, jotta tieto mahdollisista palvelutarpeista saadaan hyvissä ajoin. 

Kunnan järjestämisvelvollisuuden osalta kotikunnan saamisen vaikutukset keskittyvät kotoutumis- ja sivistyspalveluihin.

Kotikunnan saamisen myötä tilapäistä suojelua saava henkilö järjestää ja maksaa asumisen itse, kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää asumispalveluita. Asumisen kustannuksiin tilapäistä suojelua saava henkilö voi hakea tukea Kelalta. Vastaanottokeskuksessa asuminen ja vastaanottolain mukaiset muut palvelut päättyvät kohtuullisen ajan puitteissa. Jos tilapäistä suojelua saava, jolle on myönnetty kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, ei ota vastaan hänelle osoitettua kotoutumislain mukaista kuntapaikkaa tai kohtuullisessa ajassa etsi itselleen asuntoa vastaanottokeskuksen tukitoimia hyväksikäyttäen tai niitä ilman, vastaanottokeskuksella olisi viime kädessä oikeus häätää henkilö. Kotikunnan myötä vastaanottolain mukaisten palveluiden saanti päättyy, ja tilapäistä suojelua saava henkilö siirtyy kotoutumislain mukaisten palveluiden piiriin. Tällöin vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy vastaanottokeskuksista kunnille ja hyvinvointialueille.

Kunnalla on velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta. Kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, josta siirrytään joko esi- tai perusopetukseen. Kotikunnan saamisen myötä lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen.

Esiopetusikäisellä lapsella on velvollisuus osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Kunnan tulee ottaa huomioon esiopetusta järjestettäessä, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää varhaiskasvatuspalveluita.

Oppivelvollisuusikäisellä lapsella ja nuorella on kotikunnan saamisen myötä oppivelvollisuuslain mukainen oppivelvollisuus (1214/2020). Oppivelvollisuutta voi suorittaa oppivelvollisuuslain mahdollistamilla ja Suomen koulutusjärjestelmän edellyttämillä tavoilla. Kunnassa on huomioitava oppivelvollisuuslain mukainen ohjaus- ja valvontavastuu. Kuntaliitto pitää mahdollisena, että kaikki oppivelvollisuusikäiset eivät hae kotikuntaa Suomesta. Ukrainan valtio järjestää muun muassa edelleen etäopetusta. Jos oppivelvollinen haluaa osallistua Ukrainan valtion järjestämään etäopetukseen, voi etäopiskelu tapahtua ainoastaan vapaa-ajalla.   

Jos oppivelvollisuusikäinen nuori on suorittanut perusopetuksen, mutta häneltä puuttuu riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sen jälkeiseen koulutukseen, voi oppivelvollisuutta suorittaa aikuisten perusopetuksessa tai vapaan sivistystyön koulutuksessa, jossa noudatetaan aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita.

Kotoutumislain 27‒28 §:ssä säädetään alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleen lapsen tai nuoren tuesta ja erityisesti heidän asumisestaan perheryhmäkodeissa. Kotoutumislain 28 §:ää on muutettu siten, että järjestämisvastuu perheryhmäkodeista siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen.

Kotikunnan saamisen myötä vastaanottolain mukaiset palvelut ja etuisuudet, kuten esim. vastaanottoraha päättyy. Kotikunnan saaminen ei tarkoita automaattisesti oikeutta Kelan etuuksiin, eikä kotikunta ole edellytys Kelan asumisperusteisille etuuksille. Kun takana on vuosi oleskelua Suomessa, tilapäistä suojelua saava henkilö voi hakea Kelasta niin sanottuja asumisperusteisia etuuksia eli esimerkiksi lapsilisää ja asumistukea. Lisäksi asiakas voi saada Kela-kortin, joka oikeuttaa lääkekorvauksiin. Kotikunnan saamisen jälkeen asiakas saa oikeuden hakea esimerkiksi lastenhoidon tukea ja tietyissä tapauksissa perustoimeentulotukea, jos muita tuloja ei ole tai tulot ovat hyvin pienet.

Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut ohjeen kotoutumislaista kunnille, työ- ja elinkeinotoimistoille sekä hyvinvointialueille (VN/33700/2022). Ohjeessa avataan kotoutumislain muutoksia, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2023 ja 1.3.2023.

Tilapäistä suojelua saavilla henkilöillä on mahdollisuus osallistua työllisyyden kuntakokeiluihin 1.3.2023 alkaen. Kokeiluun osallistuminen ei lain työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisen (149/2023) myötä edellytä kotikuntaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut tilapäistä suojelua saaville järjestää hyvinvointialueet.

Vaikutukset valtionosuusrahoitukseen

Kunnille myönnetään valtionosuutta lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen (varhaiskasvatus, perusopetus, kirjasto, kulttuuri ja taiteen perusopetus) järjestämiseen (laki kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta, 618/2021). Valtionosuusrahoitus määräytyy laskennallisin perustein. Laskennallista rahoitusta myönnetään myös vieraskielisten määrän ja ruotsinkielisten määrän perusteella sekä saamenkielisyyden, saaristoisuuden ja asukastiheyden perusteella. Valtionosuudet kattavat vain osan kustannuksista ja ovat kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen.

Valtionosuusrahoitus perustuu talousarviovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden väestötietoihin (ts. 2 v. viive). Näin ollen tilapäistä suojelua saavien määrän kasvu kunnissa näkyy vasta v. 2025 valtionosuuksissa siltä osin, kun he saavat kotikunnan vuoden 2023 loppuun mennessä.

Valtionosuuksien lisäksi useat hallinnonalat ovat myöntäneen avustuksia eri hallinnonaloilla esim. valtion erityisavustus turvattomista oloista tulleiden lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Em. avustus on tarkoitettu tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien taikka ilman oleskeluoikeutta olevien lasten (paperittomat lapset) varhaiskasvatukseen, joilla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa. Kotikunnan saamisen myötä rahoitus määräytyy valtionosuusrahoituksen mukaisesti.

Valtion korvaukset kunnille kotoutumisen edistämisestä

Valtio maksaa kotoutumislain mukaisia korvauksia kunnille ja hyvinvointialueille valtion talousarvion rajoissa. Korvauksia maksetaan kotoutumislaissa tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Korvauksia maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle on rekisteröity ensimmäinen kotikuntalain mukainen kotikunta väestötietojärjestelmään. Kunnalle maksettavien korvausten edellytyksenä on, että kunta on laatinut kotoutumislain mukaisen kunnan kotouttamisohjelman sekä tehnyt ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä.

Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun henkilön osalta laskennallista korvausta maksetaan kolmen vuoden ajan. Ulkomaalaislain 90 §:ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä Suomeen otetuista henkilöistä laskennallista korvausta maksetaan kuitenkin neljän vuoden ajan. KEHA-keskus maksaa laskennalliset korvaukset kunnille automaattisesti.

Kotoutumislakia on muutettu lailla 936/2022, joka on tullut voimaan 1.3.2023. Sen mukaan kotoutumislain mukaisia kustannusten korvauksia maksetaan myös tilapäistä suojelua saavista, joilla on kotikunta.

Kunnille ja hyvinvointialueille maksettavista valtion korvauksista säädetään kotoutumislaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa kotoutumisen edistämiseen liittyvien kunnan ja hyvinvointialueen kustannusten korvaamisesta valtio varoista (VNA 1393/2011). Asetusta on muutettu valtioneuvoston asetuksella 975/2022 1.1.2023 lukien.

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille ja hyvinvointialueille (VN/32627/2022) antaa yksityiskohtaiset ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille kotoutumislain mukaisten kustannusten korvausten hakemisesta.  

SUOMEN KUNTALIITTO

Timo Reina                                     Juha Myllymäki

Varatoimitusjohtaja                         Lakiasianjohtaja

 

Aiheesta lisää

Laki kotoutumisen edistämisestä

FINLEX

Laki ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta

FINLEX

Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta

FINLEX

Valtioneuvoston asetus kotoutumisen edistämiseen liittyvien kunnan ja hyvinvointialueen kustannusten korvaamisesta valtion varoista FINLEX

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje kotoutumislain mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille ja hyvinvointialueille

FINLEX

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje kotoutumisen edistämisestä

TEM 22.12.2022 

Tilapäinen suojelu ja kotikunta

Maahanmuuttovirasto

Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta

FINLEX

Digi- ja väestötietoviraston ohjeita Ukrainasta saapuville

Tietoa Ukrainaisille kotikunnan hakemisen vaikutuksista

Opetushallituksen uutinen 16.1.2023