Koulupäivän yhteydessä järjestettävä vapaa-ajan toiminta

Harrastaminen koulupäivän yhteydessä

Vuoden 2023 alusta nuorisolakiin (955/2022) lisättiin uudet säännökset Harrastamisen Suomen mallin mukaisesta nuorten harrastustoiminnasta sekä tähän toimintaan myönnettävästä valtionavustuksesta. Nuorisolain mukaisen nuorten harrastustoiminnan tarkoituksena on edistää nuorten hyvinvointia mahdollistamalla perusopetukseen osallistuvalle nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän jälkeen tai ennen sen alkamista.

Lisäksi perusopetuslain 8 a luvussa säädetään edelleen koulupäivän yhteydessä järjestettävästä oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä perusopetuslain 49 §:ssä oppilaiden kerhotoiminnasta. Molempien toimintojen tavoitteena on kasvatuksen ja hyvinvoinnin lisäksi tarjota oppilaille myös mahdollisuuksia tutustua harrastuksiin ja lisätä harrastuneisuutta.

Lisäksi koulun tiloissa voidaan järjestää myös muuta vapaa-ajantoimintaa, esimerkiksi urheiluseurojen tai lastenkulttuurikeskusten toimesta. Tällöin kyse ei ole koulutuksen eikä nuorisolain alaisesta toiminnasta.

Kunnissa on hyvä tunnistaa mistä palvelusta on kyse ja minkä palvelun piirissä oppilas kulloinkin on sekä minkälaisia reunaehtoja lainsäädäntö kunkin toiminnan järjestämiselle asettaa. 

Tässä yleiskirjeessä käsitellään edellä mainittuja lainsäädännöllisesti ja rahoituksellisesti erillisiä oppilaiden harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä edistäviä toimintoja. Painopiste on kuitenkin uudessa nuorisolain mukaisessa harrastamisen Suomen mallin mukaisessa nuorten harrastustoiminnassa.

1. Harrastamisen Suomen mallin mukainen harrastustoiminta

Nuorisolakiin (955/2022) lisätty uudet säännökset Harrastamisen Suomen mallin mukaisesta nuorten harrastustoiminnasta (12 a §) sekä sen toteuttamiseen tarkoitetun valtionavustuksen myöntämisestä (21 a §) tulivat voimaan 1.1.2023. Niitä sovelletaan ensimmäisen kerran lukuvuonna 2023–2024.

Jäljempänä nuorten harrastustoiminnalla tarkoitetaan nuorisolaissa säädettyä Harrastamisen Suomen mallin mukaista toimintaa.

1.1. Nuorten harrastustoiminnan tarkoitus ja sisältö

Nuorten harrastustoiminnan tarkoituksena on edistää nuorten hyvinvointia mahdollistamalla perusopetukseen osallistuvalle nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus. Harrastustoimintaan osallistuminen on nuorelle vapaaehtoista. Perusopetukseen osallistuvalla nuorella tarkoitetaan kaikkia perusopetuslain mukaisen perusopetuksen 1–9 vuosiluokan oppilaita.

Nuorten harrastustoiminnassa on kyse nuorten vapaa-ajan toiminnasta. Tarkoitus kuitenkin on, että harrastus liittyisi ajallisesti koulupäivään siten, että harrastus järjestetään mahdollisimman pian koulupäivän jälkeen tai ennen sen alkamista. Nuorisolain mukaista nuorten harrastustoimintaa ei voida järjestää koulupäivän aikana. Harrastustoimintaa järjestettäessä on huomioitava nuorten jaksaminen ja koulupäivään liittyvät aikataulut.

Nuorten harrastustoiminta järjestetään pääsääntöisesti koulun tiloissa tai koulua lähellä olevissa tiloissa mahdollisimman pian koulupäivän jälkeen tai ennen sen alkamista. Harrastustoimintaa voidaan järjestää myös muualla, mikäli harrastuksen sisältö sitä edellyttää.

Nuorten harrastustoiminta ei sisälly perusopetuslain mukaiseen perusopetukseen. Vaikka harrastus järjestettäisiin koulun tiloissa, kyse ei ole koulun toiminnasta. Harrastustoimintaan ei siten sovelleta perusopetuslain oppilaan etuuksia, oikeuksia tai velvollisuuksia koskevia säännöksiä, esimerkiksi oppilaan oikeutta maksuttomaan tapaturman hoitoon tai koulumatkaetuun. Harrastustoiminnassa ei myöskään sovelleta perusopetuslain turvallista oppimisympäristöä ja kurinpidollisia toimenpiteitä koskevia säännöksiä.

1.2. Nuorten harrastustoiminnan järjestäminen

Nuorten harrastustoiminnan järjestäminen ja siihen tarkoitetun valtionavustuksen hakeminen on kunnille vapaaehtoista. Jos kunta päättää kyseistä harrastustoimintaa järjestää ja hakea siihen valtionavustusta, tulee toimintaa järjestettäessä toimia nuorisolain säännösten mukaisesti.

Nuorisolaissa nuorella tarkoitetaan alle 29-vuotiaita, mutta nuorisolain mukaista nuorten harrastustoimintaa järjestetään perusopetukseen osallistuvalle nuorelle. Perusopetukseen osallistuvalla nuorella tarkoitetaan kaikkia perusopetuksen 1–9 vuosiluokan oppilaita, opetuksen ylläpitäjästä riippumatta. Nuorisolaki ei tunnista nuorten harrastustoiminnan kohdejoukkona perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaita.  

Kunta päättää missä laajuudessa se nuorten harrastustoimintaa alueellaan perusopetukseen osallistuville oppilaille järjestää, nuorten yhdenvertaisuus huomioiden.

Harrastustoiminta on nuorelle maksuton.

Kunta voi järjestää nuorten harrastustoimintaa yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muodoista säädetään kuntalain (410/2015) 8 luvussa.

Kunta voi järjestää nuorten harrastustoimintaa hankkimalla palveluja myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Tällöin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään nuorisolain mukaisesti. Kuntien tulee hankinnoissaan noudattaa lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Muita huomioitavia ovat esimerkiksi tietosuojalainsäädännön vaatimusten noudattaminen.

Kunnan harrastustoiminnan järjestäjänä tulee myös huolehtia, että harrastuksen järjestäjällä on tiedot ja taidot sen harrastuksen ohjaamiseen, josta harrastuksen järjestäjä vastaa nuorten harrastustoiminnassa. Harrastustoiminnan ohjaajien kelpoisuuksista ei ole erikseen säädetty. Harrastuksen ohjaamiseen liittyvillä tiedoilla ja taidoilla tarkoitetaan sellaista riittävää osaamista ja kokemusta, jota vaaditaan niin harrastuksen sisällöllisen osaamisen kuin lasten ja nuorten pedagogisen ohjaamisen näkökulmasta.

Jos kaksikielinen kunta järjestää mallin mukaista nuorten harrastustoimintaa, tulee kunnan huolehtia, että harrastustoimintaa tarjotaan yhdenvertaisin periaattein kumpaankin kieliryhmään kuuluville nuorille.

Nuorisolakiin ei sisälly säännöksiä nuorten harrastustoiminnan hallinnollisesta sijoittamisesta kunnassa. Kunta päättää harrastustoiminnan hallinnollisesta sijoittamisesta sekä viranomaisen ratkaisutoimivallasta kunnan hallintosäännössä.

1.3. Nuorten kuuleminen

Nuorisolain 12 a §:n mukaan, kun kunta järjestää nuorten harrastustoimintaa, sen tulee kuulla nuoria heidän harrastustoiveistaan, yhteen sovittaa olemassa olevia harrastamisen hyviä toimintatapoja sekä edistää koulun ja harrastuksen järjestäjien yhteistyötä.

Nuorten harrastustoiveita tulee kuulla koulukohtaisesti. Kuulemisessa kunnat voivat myös hyödyntää opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisia koululaiskyselyjä tai vaihtoehtoisesti järjestää päättämällään tavalla oman kuulemisen ja käyttää sen tuloksia valtionavustushaussa. 

Nuorten yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta on tärkeää myös, että, että kuulluksi tulemisen mahdollisuus on kuntien omien koulujen oppilaiden lisäksi yksityisten järjestäjien sekä valtion ylläpitämien koulujen oppilailla.

Nuorten kuulemista koskeva säännös täydentää nuorisolain 24 §:n mukaista nuorten oikeutta osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Lisäksi kunnan tulee toiminnassaan huomioida kuntalain säännökset kuntalaisen osallisuudesta sekä nuorten ja vammaisten ihmisten vaikuttamisen kanavista.

1.4 Koulukohtainen harrastussuunnitelma

Kunnan tulee laatia koulukohtainen harrastussuunnitelma nuorten kuulemisesta saatujen tietojen perusteella.

Lain esitöiden mukaan harrastussuunnitelmaan kunta kokoaa mm. nuorten kuulemisesta saadun tiedon perusteella nuorten toiveiden mukaiset harrastukset sekä tiedon, mitkä toimijat on valittu harrastusten järjestäjiksi tai tarvittaessa suunnitelman vielä puuttuvien järjestäjien löytämiseksi, harrastusten sisältöjen kuvaukset, tiedon harrastusten alkamisajankohdasta ja säännöllisyydestä, tiedot harrastusten ohjaajien osaamisesta sekä tiedon siitä, missä kouluissa harrastustoimintaa kunnassa järjestetään.

1.5. Valtionavustuksen myöntäminen nuorten harrastustoimintaan

Nuorisolain 21 a §:ssä säädetään harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen myöntämisestä kunnalle ja siihen liittyvässä harkinnassa huomioitavista tekijöistä.

Eduskunta päättää määrärahan määrästä vuosittain talousarvion yhteydessä. Kunnat voivat siten hakea ja saada nuorten harrastustoiminnan järjestämiseen valtionavustusta lukuvuosittain. Valtionavustuksen ja sitä hakevien kuntien määrä ja kunkin kunnan toiminnan laajuus voivat vaihdella vuosittain.

Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon järjestettävän harrastustoiminnan laatu ja laajuus, suunnitellun toiminnan ja talousarvion toteuttamiskelpoisuus sekä se, miten kunta toteuttaa 12 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja tehtäviä.

Tarkempia säännöksiä nuorten harrastustoiminnan valtionavustuksen saamisen edellytyksistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tällä hetkellä valtionavustusta haetaan aluehallintovirastolta (https://aviavustukset.fi/erityisavustus-kunnille-harrastamisen-suomen-mallin-toteuttamiseen/).

2. Perusopetusta tukeva muu toiminta

Perusopetuslain 47 §:n mukaan perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Tällä perusopetusta tukevalla toiminnalla on jo vuosikymmenien perinne. Perusopetuslaki tunnistaa kerhotoiminnan nimenomaan perusopetuksen kasvatus- ja opetustehtävää rikastavana toimintana. Tehtävä on ollut luettavissa myös opettajan opetusvelvollisuuteen ja on sitä edelleen.

Kerhotoiminta on oppilaalle maksutonta ja vapaaehtoista. Siihen osallistuminen rinnastetaan opetukseen, jolloin oppilas on perusopetuslain mukaisten etuuksien ja oikeuksien piirissä. Opetuksen järjestäjä vastaa esimerkiksi perusopetuksen yhteydessä järjestettävässä kerhossa sattuneen tapaturman hoitokustannuksista perusopetuslain mukaisesti.

Opetuksen järjestäjä päättää kerhotoiminnan järjestämisestä ja järjestämistavoista. Toimintaa voidaan järjestää ennen tai jälkeen koulupäivän sekä sen aikana. Toiminta on sisällytettävä osaksi perusopetusasetuksen 9 §:ssä tarkoitettua koulun lukuvuosisuunnitelmaa. Toimintaan on myös erillinen valtionavustus, jota haetaan Opetushallitukselta.

3. Perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta

Perusopetuslain soveltamisala on varsinaista opetusta ja siihen liittyvää toimintaa laajempi. Perusopetuslain 8 a luvussa säädetään kunnan mahdollisuudesta järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa. Muista perusopetuslain säännöksistä aamu- ja iltapäivätoimintaan sovelletaan 40, 41 ja 43 §:ää sekä 44 §:n 2 ja 3 momenttia. Näissä pykälissä säädetään salassapidosta, tietojensaantioikeudesta, rahoituksesta sekä eräistä maksujen perimistä koskevista asioista.

Perusopetuslain 8 a luvun säännöksiä sovelletaan 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille ja muiden vuosiluokkien osalta 17.1 §:ssä tarkoitetuille erityistä tukea saaville oppilaille järjestettyyn aamu- ja iltapäivätoimintaan. Jos kunta päättää toimintaa järjestää ja hakea siihen valtionosuutta, tulee sitä järjestää perusopetuslaissa säädetyllä tavalla. Kunnalle maksetaan toimintaan valtionosuutta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetyn mukaisesti. Kunta päättää missä laajuudessa toimintaa se kunnassa toimivien koulujen oppilaille järjestää. Valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että toimintaa järjestetään kaikille em. oppilasryhmille kunnan päättämässä laajuudessa.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista on säädetty lailla, lisäksi Opetushallitus on päättänyt aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteista 2011.

Koulupäivän yhteyteen järjestettyyn aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Sinne haetaan kunnan päättämällä tavalla. Subjektiivista tai tarpeeseen perustuvaa oikeutta toimintaan ei ole, vaan toimintaa järjestetään kunnan päättämässä laajuudessa. Lapsia toimintaa otettaessa on heihin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Valtionosuuteen oikeuttavaa aamu- ja iltapäivätoimintaa on tarjottava jokaiselle toimintaan osallistuvalle lapselle joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana. Toimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin pääsääntöisesti klo 7.00–17.00 välisenä aikana. Kunnan tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma.

Kunta voi periä toimintaa osallistuvilta kuukausimaksun, joiden enimmäismäärä on säädetty perusopetuslaissa.

Erikseen on säädetty toimintaan osallistuvan oppilaan etuuksista ja oikeuksista.  Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen toimintaympäristöön ja hänelle on tarjottava välipala. Myös toiminnassa sattuneen tapaturman hoito on lapselle maksuton. Lisäksi niillä toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on perusopetuslain mukainen oikeus koulumatkaetuun, tulee olla mahdollisuus koulumatkaetuutta käyttää. Tätä koskeva säännös on tarkoitettu toimintojen suunnittelua ohjaavaksi, eikä se siten velvoita kuntia kuljetusten järjestämiseen.

Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olla toiminnan järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista. Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettuun lakiin sisältyvät aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat säännökset.

4. Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta

Koulupäivän yhteydessä järjestettävään vapaa-ajantoimintaan liittyy läheisesti lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta, johon voidaan myöntää kunnille harkinnanvaraista valtionavustusta. Avustusta haetaan aluehallintovirastosta ja se on tarkoitettu lapsille ja nuorille suunnatun, säännöllisen ja tavoitteellisen, koulujen lukuvuoden aikaan ajoittuvan harrastustoiminnan sekä koulujen loma-aikoihin ajoittuvan päiväleiritoiminnan järjestämiseen.

Kuntien monet mahdollisuudet

Kokonaisuudessaan kunnat panostavat merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvoinnin, aktiivisuuden ja osallisuuden edistämiseen. Pelkästään koulupäivän yhteydessä kuntien on mahdollista järjestää mielekästä vapaa-ajan toimintaa monin eri tavoin sekä maksuttomasti että kohtuullisin maksuin. Tämän lisäksi kunnat tarjoavat muita palveluita sekä paikkoja ja puitteita lasten ja nuorten omaehtoiselle toiminnalle. Mielekkäiden vapaa-ajanpalveluiden saavutettavuuden edistämiseksi kunnissa on tunnistettu tarve kehittää liikkuvia ja digitaalisia palveluita kasvokkaisen toiminnan rinnalla.  

Huomattavaa on, että monia lasten ja nuorten vapaa-ajantoimintoja ohjataan eri lainsäädännöissä. Näiden monimuotoisten palveluiden sekä tilojen, paikkojen ja puitteiden yhteensovittaminen on jätetty kuntien vastuulle.

SUOMEN KUNTALIITTO

Hanna Tainio                           

varatoimitusjohtaja

Mari Ahonen-Walker

erityisasiantuntija