Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus - uusi nivelvaiheen koulutuskokonaisuus

Tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) säädetään perusopetuslaissa tarkoitetun perusopetuksen jälkeiseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen ohjaavasta ja valmentavasta koulutuksesta. Koulutuksesta käytetään nimitystä tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA).

TUVA koulutuksessa on kyse uudesta nivelvaiheen koulutuskokonaisuudesta, jota järjestetään 1.8.2022 lukien. Samalla perusopetuslain mukaisen lisäopetuksen, lukiokoulutukseen valmentavan koulutuksen ja ammatilliseen koulutuksen valmistavan koulutuksen järjestäminen lakkaa.

TUVA koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia hakeutua lukiokoulutukseen tai ammatilliseen tutkintokoulutukseen, ohjata jatko-opinto- ja työelämäsuunnitelman laadintaan sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto tai lukiokoulutuksen oppimäärä ja sen päätteeksi suoritettava ylioppilastutkinto.  

Oppivelvollisuudesta säädetään oppivelvollisuuslaissa (1214/2020). Oppivelvollisuuslaki tunnistaa TUVA koulutuksen koulutusvaihtoehtona, jossa oppivelvollisuuden suorittamista voi perusopetuksen jälkeen jatkaa (4 §). Tässä yleiskirjeessä keskitytään oppivelvolliselle järjestettävään TUVA koulutukseen, vaikka koulutus on tarkoitettu erilaisille kohderyhmille, kuten oppivelvollisille, maahanmuuttajille ja vailla tutkintoa oleville tai alaa vaihtaville aikuisopiskelijoille. 

Koulutuksen järjestäjät (3 §) TUVA koulutuksen järjestäminen edellyttää pääsääntöisesti koulutuksen järjestämislupaa. Järjestämisluvan saaneet ovat tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja koulutuksen järjestäjiä.

Lähtökohtaisesti TUVA koulutusta järjestetään aina toisen koulutusmuodon yhteydessä. Koulutuksen järjestämislupa voidaan myöntää lukiolaissa tarkoitetulle lukiokoulutuksen järjestäjälle, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetulle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle tai rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle, jolle valtioneuvosto on myöntänyt perusopetuslain 7 §:ssä tarkoitetun opetuksen järjestämisluvan.

Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestämistä koskevat siirtymäsäännökset sisältyvät lain 28 §:n. Siirtymäsäännösten mukaan esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiset VALMA-koulutuksen järjestäjät saavat nykyisen järjestämislupansa perusteella järjestää jatkossa TUVA koulutusta.    

TUVA koulutuksen järjestäminenvaativaan erityiseen tukeen oikeutetuille opiskelijoilleedellyttää, että järjestämisluvassa on määrätty ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (27.2 §) tarkoitetusta järjestäjän velvollisuudesta järjestää koulutusta tällaisille opiskelijoille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksessa.

Kunta koulutuksen järjestäjänä ilman järjestämislupaa (3 §) Kunta voi järjestää TUVA koulutusta ilman järjestämislupaa, jos kunnalla ei ole lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa tai jos kunnan järjestämän valmentavan koulutuksen alueellinen tarve ei ole pysyväisluonteista. Kunnat voivat siten tarvittaessa täydentää järjestämisluvilla luotua TUVA-koulutuksen verkostoa.

Kunta ei voi järjestää TUVA koulutusta ilman järjestämislupaa kuntayhtymämuodossa. Lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen järjestäjänä toimivat kuntayhtymät voivat hakea TUVA koulutuksen järjestämislupaa.

Kunnan järjestämän TUVA koulutuksen tulee täyttää laissa (4.2 §) säädetyt järjestämisluvan myöntämisen edellytykset.

Myös kunnat ovat TUVA koulutusta järjestäessään tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja koulutuksen järjestäjiä.

Järjestämisluvan myöntäminen (4 §) Opetus- ja kulttuuriministeriö voi hakemuksesta myöntää tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestämisluvan lukiolaissa tarkoitetulle lukiokoulutuksen järjestäjälle, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetulle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle tai rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle, jolle valtioneuvosto on myöntänyt perusopetuslain 7 §:ssä tarkoitetun opetuksen järjestämisluvan. Koulutuksen järjestämistä koskevat siirtymäsäännökset sisältyvät lain 28 §:n.

Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää TUVA koulutusta koulutustarpeen mukaisesti järjestämisluvassa määrätyllä toiminta-alueella. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja yksityisten perusopetuksen järjestäjien tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestämisluvat muodostavat kattavan koulutuksen verkoston, joka turvaa TUVA koulutuksen alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden.

Asuinkunnalla on oppivelvollisuuslain mukainen viimesijainen vastuu oppivelvollisista. TUVA järjestämisluvilla muodostetulla verkostolla varmistetaan myös asuinkunnan mahdollisuus oppivelvollisuuslain (15 §) mukaisen opiskelupaikan osoittamiseen oppivelvollisille. Koulutuksen järjestäjä, jolle on myönnetty TUVA koulutuksen järjestämislupa, on velvollinen ottamaan opiskelijaksi asuinkunnan sille osoittamia oppivelvollisia. Koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta säädetään tarkemmin oppivelvollisuuslain 15 §:ssä.

Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksistä sekä järjestämisluvan muuttamisesta ja peruuttamisesta säädetään tarkemmin lain 4 ja 6 §:ssä.

Järjestämisluvassa määrättävät asiat (5 §) Järjestämisluvassa määrätään, minkä koulutusmuodon yhteyteen valmentavan koulutuksen järjestämislupa myönnetään, jos koulutuksen järjestäjällä on useita opetuksen ja koulutuksen järjestämislupia.

Järjestäessään TUVA koulutusta koulutuksen järjestäjän on noudatettava, mitä koulutuksen järjestäjän perusopetuksen, lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa on määrätty oppilas-, opiskelija- tai opiskelijavuosimäärästä, opetuskielestä ja toiminta-alueesta, ellei TUVA koulutuksen järjestämisluvassa muuta määrätä. Lisäksi on noudatettava, mitä perusopetuksen, lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa on määrätty koulutuksen järjestämismuodosta, erityisestä koulutustehtävästä ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä ehdoista.

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus on alueen yhteinen asia - yhteistyö ja koulutuksen hankkiminen (7 §) Pykälässä säädetään koulutuksen järjestäjän yhteistyövelvoitteesta ja koulutuksen hankinnasta.

Koulutuksen järjestäjän tulee TUVA koulutuksen toteuttamisessa olla yhteistyössä perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa sekä koulutuksen järjestämiseksi tarpeellisten nuorisotyötä tekevien julkisten tahojen ja yksityisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Koulutuksen järjestäjät päättävät yhteistyön muodoista.

Lain esitöiden (HE 173/2020 vp) mukaan lähtökohtaisesti koulutuksen järjestäjän tulisi tarjota opiskelijan suoritettavaksi kaikkia valmentavan koulutuksen perusteiden mukaisia osia. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää osiin liittyvän opetuksen itse tai tarvittaessa yhteistyössä laissa tarkoitettujen yhteistyötahojen kanssa. Esim. valmentavaa koulutusta järjestävällä lukiokoulutuksen järjestäjällä tulee olla toimivat yhteistyömallit perusopetuksen järjestäjän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa, jotta opiskelijat voivat halutessaan korottaa perusopetuksen arvosanoja tai suorittaa ammatillisen tutkinnon osia tai osa-alueita.

Koulutuksen järjestäjä voi täydentää järjestämäänsä koulutusta hankkimalla laissa tarkoitettua koulutusta kunnalta, perusopetuslain 7 tai 8 §:ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä, ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen järjestäjältä, muulta julkiselta taholta tai muulta yksityiseltä yhteisöltä tai säätiöltä. Koulutuksen järjestäjän ei tarvitse järjestää kaikkia koulutuksen osia itse, vaan se voi hankkia osan koulutuksesta toiselta koulutuksen järjestäjältä tai muulta säännöksessä mainitulta taholta. Koulutuksen osan osaamisen arviointi voidaan kuitenkin hankkia vain sellaiselta opetuksen tai koulutuksen järjestäjältä, jolla lain mukaan on oikeus kyseisen koulutuksen osaamisen arviointiin. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkima koulutus järjestetään tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain mukaisesti.

Opiskelijaksi ottamisen edellytykset (8 §) Pääsääntöisesti koulutukseen opiskelijaksi ottaminen edellyttää, että hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän ja, että hakija ei ole suorittanut perusopetuksen jälkeistä tutkintoa tai valmentavaa tai valmistavaa koulutusta.

Pykälässä säädetään myös poikkeuksista kuten siitä, että opiskelijaksi voidaan ottaa oppivelvollinen, joka on suorittanut edellä tarkoitetun tutkinnon tai koulutuksen tilanteessa, jossa oppivelvollinen on oppivelvollisuuslain 15 §:n nojalla osoitettu suorittamaan oppivelvollisuuttaan tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen. Tätä on pidetty tarpeellisena, jotta oppivelvollisille voidaan aina viimesijassa osoittaa opiskelupaikka. Oppivelvollisuuslain 15 §:n perusteella asuinkunta ei saa osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikkaa tutkintotavoitteiseen koulutukseen.

Vapaa hakeutumisoikeus ja hakumenettelyt (9 §) Yleisenä lähtökohtana laissa on, että henkilöllä on oikeus vapaasti hakeutua haluamansa koulutuksen järjestäjän oppilaitokseen suorittamaan tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta.

Opiskelijavalinnassa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisessa käytettävistä valintaperusteista sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeista.

Tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutuksen opiskelijavalinnassa voidaan käyttää kahta hakumenettelyä: valtakunnallisia hakumenettelyjä (yhteishaku) sekä jatkuvaa hakua. Valtakunnallisista hakumenettelyistä (yhteishaku) säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Koulutuksen järjestäjä päättää jatkuvasta hausta ja siihen liittyvistä hakuajoista ja -menettelyistä täyttäessä sellaisia opiskelupaikkoja, joita ei täytetä valtakunnallisin hakumenettelyin.

Päätös opiskelijaksi ottamisesta (10 §) Koulutuksen järjestäjä tekee päätöksen opiskelijaksi ottamisesta. Pääsääntöisesti päätöksentekomenettelyyn sovelletaan koulutuksen lainsäädännön ohella hallintolain säännöksiä.

Tilanteessa, jossa opiskelija jätetään valitsematta yhteishaun yhteydessä, opiskelijalle ei hallintolain säännöksistä poiketen tarvitse antaa hallintopäätöstä valitsematta jättämisestä, vaan valitsematta jättämisestä voidaan ilmoittaa hakijalle kirjeitse. Koulutuksen järjestäjän tulee kuitenkin antaa opiskelijaksi ottamista koskeva hallintolain mukainen hallintopäätös, jos hakija kirjallisesti tai suullisesti sitä pyytää 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut ilmoituksen opiskelijavalinnan tuloksesta.

Koulutuksen laajuus ja muodostuminen (11 §) Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen laajuus on 38 viikkoa. Koulutuksen järjestäjä voi päättää opetuksen ja ohjauksen sijoittumisesta lukuvuoden sisällä.

Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen suoritusaika on enintään yksi vuosi. Koulutuksen järjestäjä voi myöntää opiskelijalle sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi runsaasti erityistä tukea tarvitseva opiskelija voisi käyttää valmentavan koulutuksen suorittamiseen vuotta pidemmän ajan. Muu erityinen syy suoritusajan pidentämiseen voisi olla esim. opiskelijan puutteelliset oppimisvalmiudet, joiden vuoksi koulutuksen tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa vuoden aikana.

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus muodostuu koulutuksen osista.

Koulutuksen perusteet (12 §) Opetushallitus määrää koulutuksen perusteet tutkintokoulutukseen valmentavalle koulutukselle. Koulutuksen perusteissa määrätään koulutuksen osien tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja arvioinnista sekä henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan merkittävistä tiedoista. Arvioinnin osalta perusteissa määrätään osaamisen osoittamistavoista, arvioinnin kohteista ja kriteereistä.

Koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteiden mukaisesti.

Koulutuksen järjestäjän tulee laatia myös suunnitelma koulutuksen toteuttamisesta. Suunnitelmassa päätetään opetuksen, ohjauksen ja erityisen tuen toteuttamisesta, opiskelijoille tarjottavista koulutuksen osista sekä opetuksen tarkemmista tavoitteista ja sisällöistä. Suunnitelma täydentää koulutuksen järjestäjän perusopetuslain tai lukiolain nojalla laatimaa opetussuunnitelmaa tai ammatillisen koulutuksen toteuttamissuunnitelmaa.

Opiskelijan yksilölliset valinnat (13 §) Opiskelija suorittaa tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteiden mukaisista koulutuksen osista henkilökohtaisten tavoitteidensa ja osaamistarpeidensa mukaisen kokonaisuuden. Opiskelijalle tarpeelliset koulutuksen osat päätetään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnan yhteydessä.

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalla on mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus suorittaa valmentavan koulutuksen perusteiden mukaisia koulutuksen osia tarvittaessa yhteistyössä laissa (7 §) tarkoitettujen muiden tahojen kanssa. Koulutuksen järjestäjä vastaa koulutuskokonaisuudesta suhteessa opiskelijaan.

Koulutus tulee järjestää siten, että opiskelija voi joustavasti hakeutua tutkintotavoitteeseen koulutukseen kesken valmentavan koulutuksen, jos hän on saavuttanut riittävät valmiudet tutkintotavoitteiseen koulutukseen siirtymiseksi. Valmentavan koulutuksen kokonaisuus voidaan suunnitella vuotta (38 vko) lyhyemmäksi, jos sen arvioidaan riittävän opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja osaamistarpeiden saavuttamiseen. Opiskelija voi myös hakeutua valmentavaan koulutukseen kesken tutkintotavoitteisen koulutuksen, jos hänen arvioidaan tarvitsevan joidenkin osa-alueiden vahvistamista tutkintokoulutuksen suorittamiseksi (HE 173/2020 vp).

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (14 §) Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on laatia koulutuksen aloittavalle opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, johon kirjataan opintojen yksilöllinen rakentuminen ja eteneminen sekä jatko-opintosuunnitelma. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan opiskelijan opetusta, ohjausta ja tukea koskevat tiedot. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa opintojen edetessä.

Kun kyse on perusopetuksen tai lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämästä valmentavasta koulutuksesta, koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman yhdessä opiskelijan kanssa. Suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen osallistuu koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja tai opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa muu koulutuksen järjestäjän edustaja. Opiskelijan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla tulee olla mahdollisuus osallistua suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen.

Kun kyse on ammatillisen koulutuksen järjestäjän järjestämästä valmentavasta koulutuksesta, noudatetaan opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laadinnasta.

Palaute osaamisen kehittymisestä ja osaamisen arviointi (15 §) Pykälässä säädetään opiskelijalle opintojen aikana annettavasta palautteesta, osaamisen arvioinnista sekä siitä, että arvioinnin tarkistamiseen ja oikaisuun sovelletaan, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 55 ja 116 §:ssä valmentavasta koulutuksesta säädetään.

Viittaussäännösten mukaan opiskelija voi pyytää arvioijilta kirjallisesti arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseen. Arvioijien on tehtävä päätös arvioinnin tarkistamisesta ilman aiheetonta viivytystä.  Valmentavan koulutuksen opiskelija voi pyytää rehtorilta kirjallisesti oikaisua arvioinnin tarkistamista koskevaan päätökseen. Oikaisua on pyydettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos arviointi on ilmeisesti virheellinen, rehtori voi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä asettaa uuden arvioijan. Oikaisuvaatimuksesta annettuun rehtorin päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.

Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen aikana opiskelija voi suorittaa myös perusopetuslaissa, lukiolaissa tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja opintoja. Edellä todetusta poiketen, valmentavan koulutuksen aikana suoritettavien perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opintojen arviointiin sovelletaan, mitä kyseisen koulutusmuodon laissa säädetään opintojen arvioinnista.

Opiskelijalle annettavista todistuksista säädetään 16 §:ssä.  

Opiskeluoikeus (17 §) Opiskelijan opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana ja päättyy, kun hän on suorittanut tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen tai kun hänet on katsottu säädetyllä (18 §) tavalla eronneeksi. 

Opiskelijalla on säädetyin perustein oikeus opiskeluoikeuden väliaikaiseen keskeyttämiseen. Näitä keskeyttämisperusteita ei sovelleta oppivelvollisuuslaissa tarkoitettuun oppivelvolliseen. Oppivelvollisuuden suorittamisen määräaikaisesta keskeyttämisestä säädetään oppivelvollisuuslaissa (7 §).

Opiskelijan eronneeksi katsominen (18 §) Pykälässä säädetään tilanteista, jolloin opiskelija katsotaan eronneeksi. Koulutuksen järjestäjä antaa päätöksen opiskelijan eronneeksi katsomisesta.

Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiseen opetukseen eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä. Myös opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä suoritusajassa, katsotaan eronneeksi.

Oppivelvollinen opiskelija katsotaan eronneeksi viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän on viimeisen kerran osallistunut opetukseen. Ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, mikäli hän ei osallistu opetukseen. Oppivelvollisten osalta on lisäksi noudatettava oppivelvollisuuslakia, jonka 13 § edellyttää, että ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista koskevan päätöksen tekemistä koulutuksen järjestäjän on selvitettävä, onko oppivelvollinen aloittanut uudet säännöksessä tarkoitetut ns. oppivelvollisuusopinnot. Jos oppivelvollinen ei ole aloittanut uusia opintoja, koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäneet oppivelvollisen yksilöinti- ja yhteystiedot oppivelvollisen asuinkunnalle sekä ilmoitettava oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös tilanteita, jossa oppivelvollisen opiskeluoikeus on peruutettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain nojalla.

Opiskelija voidaan katsoa eronneeksi myös oman ilmoituksen perusteella. Jos opiskelija itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan, hänen opiskeluoikeutensa päättyy siitä päivästä, jona ilmoitus saapuu koulutuksen järjestäjälle, tai opiskelijan ilmoittamana myöhempänä ajankohtana. Oppivelvollisen osalta on lisäksi noudatettava oppivelvollisuuslakia, jonka 13 §:n mukaan oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi oman ilmoituksen perusteella vain silloin, jos oppivelvollinen on aloittanut uudet, oppivelvollisuuslaissa (4 §) tarkoitetut opinnot.

Oikeus saada opetusta ja ohjausta (19 §) Opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa koulutuksen perusteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamisen. Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta keskimäärin 22 tuntia viikkoa kohti. Lisäksi pykälässä säädetään opiskelijan oikeudesta saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista koulutuksen suorittamiseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää opinto-ohjausta. Opetuksen ja ohjauksen toteuttamistapoja on kuvattu tarkemmin lain esitöissä (HE 173/2020 vp).

Oikeus erityiseen tukeen (21 §) Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea koulutuksen perusteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä. Erityisen tuen antamisen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa koulutuksen perusteiden mukaisen osaamisen.

Opiskelijan suorittaessa lukiolaissa tarkoitettuun lukion oppimäärään kuuluvia opintoja sovelletaan, mitä lukiolaissa säädetään opiskelijan oikeudesta oppimisen tukeen. Lukiolaissa säädetty oikeus oppimisen tukeen on rajoitetumpi kuin valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa säädetty oikeus erityiseen tukeen.

Opiskelijan suorittaessa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja tutkinnon osia sovelletaan, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään osaamisen arvioinnin mukauttamisesta. Valmentavan koulutuksen opiskelijalla olisi siis tutkinnon osia suorittaessaan mahdollisuus osaamisen arvioinnin mukauttamiseen ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (64.2 §) tarkoitetulla tavalla. Ko. säännöksen mukaan erityistä tukea saavan opiskelijan osalta ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaista osaamisen arviointia voidaan mukauttaa laatimalla opiskelijalle yksilöllinen osaamisen arviointi. Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa vain siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Opiskelijan oikeuteen vaativaan erityiseen tukeen sovelletaan, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään. Vaativaan erityiseen tukeen oikeuttavaa koulutusta annetaan siihen järjestämisluvan saaneissa ammatillisissa oppilaitoksissa.

Erityisestä tuesta päättäminen (22 §) Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on arvioida opiskelijan erityisen tuen tarve opiskelijan aloittaessa opiskelun ja opintojen aikana tuen tarpeen ilmetessä.

Jos perusopetuksesta valmentavaan koulutukseen siirtyvälle oppivelvolliselle on tehty perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitettu päätös erityisestä tuesta, on koulutuksen järjestäjän selvitettävä ja arvioitava opiskelijan erityisen tuen tarve perusopetuksen aikana tehdyn erityisen tuen päätöksen pohjalta.

Oppivelvollisuuslain 23.3 §:n mukaan oppivelvollisen siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen aikaisemman koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppivelvollisen koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot on annettava myös uuden koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. Säännöstä sovelletaan sanamuodon mukaisesti vain oppivelvollisiin.  

Koulutuksen järjestäjä antaa päätöksen opiskelijalle annettavasta erityisestä tuesta. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai muuta laillista edustajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä. Koulutuksen järjestäjän tulee kirjata henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan opiskelijalle tarjottavan erityisen tuen ja ohjauksen sisältö.

Erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaaliset etuudet (23 §) Erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaalisia etuuksia koskevan säännöksen lähtökohtana on, että perusopetuksen järjestäjän järjestämässä TUVA koulutuksessa opintososiaaliset etuudet määräytyvät perusopetuslain mukaan, lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämässä TUVA koulutuksessa lukiolain mukaan ja ammatillisen koulutuksen järjestäjän järjestämässä TUVA koulutuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan. Eri koulutusmuotoja koskeva lainsäädäntö eroaa siinä, vastaako koulutuksen järjestäjä opiskelijan tarvitsemista erityisistä apuvälineistä ja avustajapalveluista vai arvioidaanko opiskelijan oikeutta palveluihin vammaispalvelulain nojalla.

Jos tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta järjestää lukiokoulutuksen järjestäjä, opiskelijan oikeudesta opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, erityisiin apuvälineisiin ja muihin palveluihin säädetään erikseen eli opiskelijan oikeutta palveluihin arvioidaan vammaispalvelulain nojalla.

Jos tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta järjestää perusopetuksen järjestäjä, opiskelijalla on oikeus perusopetuslain 31 §:n 1 mom. säädettyihin vammaisen ja muun erityistä tukea saavan oppilaan opintososiaalisiin etuuksiin. Perusopetuslain 31 §:n 1 mom. mukaan ”..oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 §:n nojalla järjestettävät palvelut.” Koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskelijan perusopetuslain 31 §:n 1 mom. säädettyä etua ja oikeutta, saa hakea muutosta perusopetuslain 42 a §:n mukaan hallintovalituksin hallinto-oikeudelta.

Jos tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta järjestää ammatillisen koulutuksen järjestäjä, opiskelijalla on oikeus ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 101 §:ssä säädettyihin erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaalisiin etuuksiin. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 101 §:ssä säädetään ”… erityistä tukea saavan opiskelijan oikeudesta opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin.” Koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskelijan em. etuutta, saa hakea muutosta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 112 §:n mukaan hallintovalituksin hallinto-oikeudelta.

Vammaisuuden perusteella opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoimista säädetään erikseen. Vammaispalvelulain nojalla myönnettävät palvelut ovat toissijaisia verrattuna koulutuksen järjestäjän velvollisuuteen järjestää palvelut koulutusta koskevan lainsäädännön perusteella.

Opetuksen maksuttomuus (24 §) Tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen kuuluva opetus ja ohjaus ovat opiskelijalle maksuttomia. Myös valmentavaan koulutuksen opiskelijoiden valintaan liittyvät valinta- tai soveltuvuuskokeet ovat hakijalle maksuttomia.

Lisäksi valmentavaan koulutukseen osallistuvalla opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan sellaisina päivinä, joina opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Tämän lisäksi opiskelijalla on oikeus myös muuhun maksuttomaan päivittäiseen ruokailuun koulutuksessa, joka järjestämisluvan mukaisesti järjestetään sisäoppilaitosmuotoisesti.

Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijan asuntolassa asumiseen sovelletaan, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään.

Tämän lisäksi oppivelvollisen opiskelijan oikeudesta maksuttomaan koulutukseen säädetään oppivelvollisuuslain 4 luvussa.  

Muutoksenhaku (25 §) Tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa säädetään tilanteista (25.1 §), joissa koulutuksen järjestäjän päätökseen voidaan ensiasteessa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta. Oikaisua saa vaatia aluehallintovirastolta, jos päätös koskee 10 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista, 11 §:ssä tarkoitettua lisäajan myöntämistä opintojen loppuun saattamiseksi, 17 §:ssä tarkoitettua opiskelijan oikeutta väliaikaisesti keskeyttää opintonsa, 18 §:ssä tarkoitettua opiskelijan katsomista eronneeksi ja 21 §:ssä tarkoitettua opiskelijan oikeutta erityiseen tukeen. Oikaisuvaatimusaika on 14 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muutoin oikaisuvaatimusmenettelyssä sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Hallinto-oikeuden päätökseen ei ole tältä osin jatkovalitusoikeutta. Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Laissa ei erikseen säädetä, mistä TUVA laissa tarkoitetuista päätöksistä voi valittaa ensiasteessa hallintovalituksin hallinto-oikeuteen. Valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla koulutuksen järjestäjä on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta. Valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. Perustuslaki (21 §) edellyttää, että koulutuksen järjestäjän päätös, joka koskee opiskelijan etuutta, oikeutta tai velvollisuutta pitää olla mahdollista saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Haettaessa muutosta TUVA lain 23 §:n 1 mom. tarkoitettuja etuuksia koskevaan päätökseen sovelletaan, mitä perusopetuslaissa säädetään ja haettaessa muutosta 23 §:n 2 mom. tarkoitettuja etuuksia koskevaan päätökseen sovelletaan, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään. Kts. kohta (erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaaliset etuudet (23 §)

Perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain soveltaminen (26 §) Tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain ohella TUVA koulutuksen järjestämisessä sovelletaan, mitä ao. järjestäjän osalta perusopetuslaissa, lukiolaissa tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään opetuksen julkisuudesta, kokeilusta, erityisopetuksen tai erityisen tuen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä, oppilas- ja opiskeluhuollosta, henkilöstöstä, yhteistyöstä opiskelijoiden huoltajien kanssa, oppilas- tai opiskelijakunnasta, koulutuksen arvioinnista sekä tietojensaannista ja henkilötietojen salassapidosta ja käsittelystä, jollei laissa toisin säädetä.

Lisäksi sovelletaan, mitä ao. koulutuksen järjestäjän osalta kurinpidosta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään perusopetuslain 36, 36 a, 36 b ja 36 d-36 g §:ssä lukuun ottamatta jälki-istuntoa koskevaa sääntelyä, lukiolain 40–43 ja 45-48 §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80, 85–87, 89-93 ja 115 §:ssä sekä mitä kurinpitotoimien muutoksenhausta säädetään mainituissa laeissa.

Ammatillista tutkinnon osaa suorittavan valmentavan koulutuksen opiskelijoihin sovelletaan lisäksi ns. SORA-säännöksiä. Muutoin mainittuja SORA-säännöksiä ei TUVA koulutuksessa sovelleta. Jos siis TUVA koulutuksen opiskelija suorittaa ammatillisen tutkinnon osaa, sovelletaan lisäksi, mitä säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 40 §:ssä opiskelijaksi ottamisen esteistä, 9 luvussa opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja huumausainetestauksesta sekä 12 luvussa edellä mainittuihin asioihin liittyvästä muutoksenhausta.

Jos koulutuksen järjestäjällä on useampi järjestämislupa, luvassa on määrätty, minkä koulutusmuodon yhteyteen TUVA koulutuksen järjestämislupa on myönnetty. Tämä järjestämisluvan määräys ratkaisee myös sen, mitä lakia TUVA koulutukseen edellä tarkoitettujen tilanteiden osalta sovelletaan. Jos kunta järjestää TUVA koulutusta ilman järjestämislupaa, sovelletaan edellä tarkoitetuissa tilanteissa perusopetuslain säännöksiä.

Rahoitus

Tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta rahoitetaan kolmen erillisen rahoitusjärjestelmän puitteissa. Nämä rahoitusjärjestelmät ovat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetyt 1) perusopetuksen rahoitus 2) lukiokoulutuksen rahoitus ja 3) ammatillisen koulutuksen rahoitus.

Rahoitusjärjestelmä määräytyy sen mukaan, minkä koulutusmuodon yhteydessä TUVA-koulutusta järjestetään. Kunnan ilman järjestämislupaa järjestämää TUVA-koulutusta rahoitetaan samoin perustein kuin yksityisen perusopetuksen järjestäjän järjestämää TUVA-koulutusta.

Rahoitus maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle.

Hallintosäännöt

Tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa koulutuksen järjestäjälle säädettyjä tehtäviä ei ole lain nojalla määrätty jonkin nimenomaisen viranhaltijan tai toimielimen tehtäväksi. Koulutuksen järjestäjän tulee päättää, mille toimielimelle tai viranhaltijalle tehtävät ja päätöksenteko annetaan. Hallintosäännössä tulee määrätä eri viranomaisten tehtävät ja toimivallanjako, jotta päätöksenteko tapahtuu toimivaltaisessa viranomaisessa. Kaikkia ratkaisuvaltaa edellyttäviä tehtäviä ei tarvitse nimenomaisesti mainita hallintosäännössä, mutta sääntö tulee kuitenkin kirjoittaa niin, että kaikki päätöksentekoa edellyttävät tehtävät selkeästi sisältyvät jonkun toimielimen tai viranhaltijan tehtäviin.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                                          

johtaja, hyvinvointi ja sivistys -yksikkö

Minna Antila

lakimies