Laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä sekä hankintalain ja julkisuuslain muutokset 1.10.2011
Laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä (698/2011) tulee voimaan 1.10.2011. Lain tarkoituksena on mahdollistaa sähköisten menettelyjen käyttö julkisissa hankinnoissa. Samanaikaisesti muutetaan osittain myös lakia julkisista hankinnoista (348/2007), lakia vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (349/2007) sekä lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Edellä mainitut lakimuutokset perustuvat hallituksen esitykseen 182/2010 vp.
Uudessa laissa on säännökset sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä. Lain tarkoituksena on lisätä sähköisten toimintatapojen käyttöä julkisissa hankinnoissa. Muutokset perustuvat ns. hankintadirektiiviin (2004/18/EY) ja erityisalojen hankintadirektiiviin (2004/17/EY), joiden lähtökohtana on, että jäsenvaltio voi ottaa käyttöön kyseiset hankintamenettelyt, jos käyttäminen tapahtuu direktiiveissä säännellyllä tavalla. Hankintadirektiivin ja erityisalojen hankintadirektiivin säännökset tulee siten tältä osin saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Sähköisten menettelyjen käyttöönotto on kunnille ja muille hankintayksiköille vapaaehtoista ja siksi yleiskirjeessä ei käydä sähköistä huutokauppaa ja dynaamista hankintajärjestelmää yksityiskohtaisesti läpi. Mikäli kunnat haluavat ottaa uusia menettelyjä käyttöön, vaatii se niiltä tarkempaa perehtymistä aiheeseen.
Hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin tulevat muutokset koskevat hankinnan keskeyttämistä. Julkisuuslain muutoksilla pyritään huomioimaan hankinnan vaiheittaisuus ja turvaamaan asianosaisjulkisuus.
Lisätietoja:
Juha Myllymäki, puh. (09) 771 2450
Sirpa Palo, puh. (09) 771 2674
Juha Kontkanen, puh. (09) 771 2737
Tiia Lehikoinen, puh. (09) 771 2665
Katariina Huikko, puh. (09) 771 2135
Laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä tulee voimaan 1.10.2011
Lain soveltamisala
Sähköistä huutokauppaa koskeva sääntely koskee sekä kansallisia että EU-hankintoja. Hankintadirektiivien mukaisia dynaamista hankintajärjestelmää koskevia menettelysäännöksiä sovelletaan EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Kansallisiin hankintoihin ja EU-kynnysarvot ylittäviin ns. B-palveluhankintoihin sekä käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan prosessiltaan kevyempiä menettelysäännöksiä käytettäessä dynaamista hankintajärjestelmää.
Hankintayksikkö päättää, haluaako se käyttää sähköistä huutokauppaa tai dynaamista hankintajärjestelmää. Mikäli hankintayksikkö näitä hyödyntää, tulee huolehtia siitä, että käytettävissä on asianmukaiset sähköiset järjestelmät.
Sähköinen huutokauppa
Sähköinen huutokauppa on osa hankintamenettelyä, ei oma itsenäinen menettely. Sähköistä huutokauppaa voi käyttää avoimessa, rajoitetussa ja neuvottelumenettelyssä sekä puitejärjestelyn sisäisessä kilpailutuksessa (ns. minikilpailutus). Lisäksi sähköistä huutokauppaa voi käyttää dynaamisen hankintajärjestelmän puitteissa tehtävän hankinnan kilpailuttamisen yhteydessä.
Sähköisen huutokaupan käytön yhtenä edellytyksenä on, että hankinnasta on ilmoitettu HILMAssa. Sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää vasta kilpailuttamisen viimeisessä vaiheessa. Tarjousten arvioinnin jälkeen käynnistetään erityistä sähköistä järjestelmää käyttäen sähköinen huutokauppa, jonka tavoitteena on hintoja tai muita matemaattisesti mitattavia arvoja käyttäen löytää hankintayksikölle edullisin lopputulos. Hinnan lisäksi tällaisia voisivat olla esimerkiksi toimitusaika ja huoltotiheys. Yksinkertaisimmin sähköinen huutokauppa toimii tavarahankinnoissa, kun valintaperusteena on hinta. Sähköistä huutokauppaa ei siten voida käyttää hankinnoissa, joiden huutokauppavaiheessa suoritettavassa tarjouksien vertailussa edellytetään muita kuin määrällisinä ilmaistavia vertailuperusteita.
Dynaaminen hankintajärjestelmä
Dynaaminen hankintajärjestelmä perustetaan hankintailmoituksella. Uusi ilmoituspohja löytyy HILMAsta. Kun dynaaminen hankintajärjestelmä on perustettu, järjestelmä on avoin kaikille kelpoisuusehdot täyttäville tarjoajille, jotka ovat jättäneet hankintayksikölle hyväksyttävän alustavan tarjouksen. Toisin kuin puitejärjestelyyn, dynaamiseen hankintajärjestelmään on mahdollista hakeutua jatkuvasti. Dynaamisen hankintajärjestelmän voimassaolon kestoa ei myöskään ole rajattu.
Dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtävän yksittäisen hankinnan ylittäessä EU-kynnysarvon tulee hankintayksikön kilpailuttamisen käynnistämiseksi tehdä dynaamista hankintajärjestelmää koskeva lyhennetty hankintailmoitus. Kaikkia järjestelmään hyväksyttyjä tarjoajia on pyydettävä tekemään tarjous yksittäisestä hankinnasta, minkä jälkeen tarjouksen valinta voidaan suorittaa.
Kevennettyä menettelyä käytettäisiin kun yksittäisen hankinnan arvo jää alle EU-kynnysarvon, mutta ylittää hankintalain kansallisen kynnysarvon. Tällöin hankintayksikön ei tarvitsisi julkaista lyhennettyä hankintailmoitusta, vaan se kilpailuttaisi hankinnan pyytämällä tarjoukset suoraan hankintajärjestelmään jo hyväksytyiltä tarjoajilta.
Dynaaminen hankintajärjestelmä voi olla käyttökelpoinen hankinnoissa, joissa tarjoajien määrää ei haluta rajata ja markkinat halutaan pitää mahdollisimman avoimina.
Hankintalain säännökset hankinnan keskeyttämisestä
Lakiuudistuksen yhteydessä muutetaan osittain myös hankintalakia. Hankintalakiin lisätään uusi 73 a § (erityisalojen hankintalaissa 58 a §), jolla pyritään vähentämään hankintayksiköiden ja toimittajien epätietoisuutta hankinnan keskeyttämisen sallittavuudesta ja myös vähentämään markkinaoikeuteen tehtävien valitusten määrää. Tällä hetkellä hankintalainsäädännössä ei ole nimenomaista säännöstä hankintamenettelyn keskeyttämisestä, mutta oikeuskäytäntö hankinnan keskeyttämisen osalta on hyvin vakiintunutta ja sallii keskeyttämisen, jos sille on perusteltu syy. Hankinnan keskeyttämistä koskeva uusi säännös tulee selkeyttämään tätä asiantilaa.
Hankintamenettely voidaan keskeyttää todellisesta ja perustellusta syystä. Keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Koska hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen, hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ei ole hyväksyttävää.
Hankinnan keskeyttämistä koskevasta ratkaisusta tulee tehdä perusteltu päätös, joka annetaan valitusosoituksineen tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuneille. Päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi keskeyttämisratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko keskeyttämisessä toimittu lain mukaisesti.
Oikeuskäytännössä keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti, eikä uudella sääntelyllä ole tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä.
Julkisuuslain täsmennykset 7 ja 11 §:n osalta
Julkisuuslain 7 §:n muutos pyrkii huomioimaan nykyistä paremmin kilpailutusten vaiheittaisuuden. Muutoksen tarkoituksena on varmistaa, etteivät kilpailutukseen vaikuttavat tiedot tule hankintamenettelyn välivaiheen päätösten myötä ennenaikaisesti julkisiksi ja vaaranna tehokkaan kilpailutuksen toteuttamista. Tarjousten lisäksi myös muut hankintaprosessiin liittyvät asiakirjat tulevat julkisiksi vasta kun hankintasopimus on tehty. Esimerkkinä tällaisesta asiakirjasta voidaan mainita esimerkiksi osallistumishakemus.
Julkisuuslain 11 §:n muutos turvaa asianosaisjulkisuutta. Julkisuuslain 11 §:n 6) kohdan mukaan asianosaisella ei lähtökohtaisesti ole oikeutta toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin. Täsmennetyn säännöksen mukaan asianosaiselle on kuitenkin annettava tieto tarjousten vertailussa käytettävästä hinnasta ja muusta tekijästä.
Lainkohdassa tarkoitettuja asianosaisia ovat pääsääntöisesti tarjouskilpailuun osallistuneet toimittajat sekä tietyissä tilanteissa, kuten suorahankinta tapauksissa, markkinoilla toimivat tarjoajat, jotka olisivat voineet osallistua tarjouskilpailuun. Asianosaisille turvataan tiedonsaanti kaikista niistä seikoista, joita hankintayksikkö on päätöstä tehdessään käyttänyt vertailuperusteena. Asianosaisella on näin ollen oikeus saada tiedot esimerkiksi tarjoajan yksikköhinnoista siinä laajuudessa kuin ne ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun.
Julkisuuslain 11 §:ää koskevalla muutoksella ei muuteta liike- ja ammattisalaisuuden määritelmään eikä näin ollen myöskään vallitsevaa käytäntöä. Liike- ja ammattisalaisuutta ei voida määritellä luettelemalla tiettyjä tietoja aina sen piiriin kuuluviksi tai kuulumattomiksi. Se, mitkä tekijät kulloinkin ovat liike- ja ammattisalaisuuksia, voi vaihdella ajankohdan tai esimerkiksi toimialan mukaan.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari Nenonen
varatoimitusjohtaja
Juha Myllymäki
johtava lakimies