Valtionosuusjärjestelmäuudistuksen vaikutukset esi- ja perusopetusta koskeviin sopimuksiin

Vuoden 2010 alusta voimaan tulleessa uudessa valtionosuusjärjestelmässä on muutoksia, jotka vaikuttavat esi- ja perusopetuksen järjestämistä koskeviin sopimuksiin. Näitä muutoksia ovat muun muassa esi- ja perusopetuksen valtionosuusjärjestelmän muuttuminen siten, että valtionosuus maksetaan oppilaan kotikunnalle eikä opetuksen järjestäjälle kuten aikaisemmin. Sopimuksissa tulee ottaa huomioon myös se, että kotikuntakorvaukset maksetaan keskitetysti Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimesta. Kotikuntakorvausmenot ja -tulot kohdistetaan oppilaan kotikuntaan valtionosuuksien maksatuksen yhteydessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus opetuksen järjestämisestä aiheutuneisiin lisäkustannuksiin 

Lisätiedot:
Juha Karvonen, puh. (09) 771 2732, 050 522 0839
Marja Lahtinen, puh. (09) 771 2038, 050 562 8775
Jouko Heikkilä, puh. (09) 771 2081, 050 581 0769
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Liitteet:
Liite 1: Kuntakohtaiset tiedot kunnan kotikuntakorvauksen perusosasta: 
www.vm.fi: Kunta-asiat -> Kuntatalous -> Valtionosuudet -> Lisätiedot 
otsikon alla oleva tiedosto: Kotikuntakorvausten perusosa vuonna 2010 

Valtionosuusjärjestelmäuudistuksen vaikutukset esi- ja perusopetusta koskeviin sopimuksiin

Yleistä

Vuoden 2010 alusta voimaan tulleessa uudessa valtionosuusjärjestelmässä on muutoksia, jotka vaikuttavat esi- ja perusopetuksen järjestämistä koskeviin sopimuksiin. Näitä muutoksia ovat muun muassa esi- ja perusopetuksen valtionosuusjärjestelmän muuttuminen siten, että valtionosuus maksetaan oppilaan kotikunnalle eikä opetuksen järjestäjälle kuten aikaisemmin. Sopimuksissa tulee ottaa huomioon myös se, että kotikuntakorvaukset maksetaan keskitetysti Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimesta. Kotikuntakorvausmenot ja -tulot kohdistetaan oppilaan kotikuntaan valtionosuuksien maksatuksen yhteydessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus opetuksen järjestämisestä aiheutuneisiin lisäkustannuksiin.

Esi- ja perusopetusta koskevia sopimuksia päivitettäessä tai uusia sopimuksia tehtäessä tulee ottaa huomioon kahdessa eri laissa olevat säädökset. Esi- ja perusopetuksen valtionosuuden ja kotikuntakorvauksen määräytymisestä säädetään laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009). Niiden maksamisesta päättää valtiovarainministeriö ja ne myönnetään oppilaan kotikunnan perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä lisärahoituksesta puolestaan säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) ja se maksetaan suoraan opetuksen järjestäjälle.

Sopimuksissa tulee huomioida, että valtiovarainministeriön myöntämä kotikuntakorvaus ja opetus- ja kulttuuriministeriön päättämä lisärahoitus määräytyvät eri laskentapäivien perusteella. Kotikuntakorvaus määräytyy varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tilanteen mukaan, kun taas opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella myönnettävä lisärahoitus saman vuoden 20.9. olevan laskentapäivän perusteella.  

Sopimusten osalta huomioitavia asioista

Uusi valtionosuuslainsäädäntö ei kumoa voimassa olevia esi- ja perusopetusta koskevia opetuksen järjestäjien välisiä sopimuksia. Sopimukset on kuitenkin syytä muuttaa vastaamaan uuden lainsäädännön mukaisia käsitteitä ja termejä sekä ottaa huomioon rahoituksen kohdentumisessa tapahtuneet muutokset.

Laissa ei säädetä kustannusten korvaamisesta silloin, kun kyse on opetuspalvelujen ostamisesta tai niiden järjestämisestä yhteistyönä. Sopimuksissa yleisimmin käytetty periaate on ollut se, että opetuksen järjestävälle kunnalle maksetaan valtionosuusperusteen ylittävät kustannukset.

Samaa periaatetta voidaan noudattaa edelleen, jolloin kyse on enintään kotikuntakorvauksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön mahdollisesti maksaman lisärahoituksen ylittävien kustannusten korvaamisesta.

Näin ollen sopimuksin sovittavien korvausten tulisi koskea kotikuntakorvauksen ja sen lisäksi mahdollisesti maksettavan lisärahoituksen ylittävää osaa. Lisäksi sopimuksissa voidaan erikseen sopia tietyistä kustannuksia aiheuttavista seikoista, kuten koulukuljetusten järjestämisvastuusta ja mahdollisista avustajapalveluista.

Voimassa olevien sopimusten tulkitseminen

Ennen nykyisten valtionosuuslakien voimaantuloa tehtyjä sopimuksia (vanhoja sopimuksia) tulkittaessa oleellista on tietää, mitä opetuksen järjestäjä saa vieraskuntalaisille järjestämästään opetuksesta keskitetyn maksatusjärjestelmän kautta. Tältä osin tulee huomioida kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 37 §:n mukainen opetuksen järjestäjälle maksettava kotikuntakorvaus ja opetuksen järjestäjän mahdollisesti saamat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella myönnettävä lisärahoitus.

Vuoden 2010 osalta oppilaan kotikuntakorvaukset määräytyvät poikkeuksellisesti 31.8.2009 olleen tilanteen mukaan 20.9.2009 tilastoidusta oppilasmäärästä. Tästä eteenpäin kotikuntakorvaus määräytyy varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tilanteen perusteella. Tämän mukaisesti esimerkiksi vuoden 2011 kotikuntakorvaus määräytyy 31.12.2009 olleen tilanteen mukaan.

Vanhoja sopimuksia tulkittaessa tulee kotikuntakorvauksen lisäksi ottaa huomioon opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella suoraan opetuksen järjestäjälle maksettu lisärahoitus. Nämä opetus- ja kulttuuriministeriön maksamat korotukset koskevat perusopetuksen lisäopetusta, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaa opetusta, muille kuin oppivelvollisille annettavaa opetusta, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetusta, perusopetuksen sisäoppilaitoslisää ja koulukotikorotusta sekä joustavaa perusopetusta.

Suoraan opetuksen järjestäjälle maksettava lisärahoitus

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella maksettava lisärahoitus määräytyy varainhoitovuotta vuotta edeltävän syksyn tilastointipäivän 20.9. perusteella. Lisärahoitus maksetaan suoraan opetuksen järjestäjälle täysimääräisenä koko varainhoitovuotta varten muun valtionosuuden maksatuksen yhteydessä.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11-16 pykälien perusteella opetuksen järjestäjälle maksetaan seuraava rahoitus:

1. Perusopetuksen lisäopetus
Opetuksen järjestäjälle myönnetään rahoituksena euromäärä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,21 ja opiskelijamäärällä.

2. Maahanmuuttajien valmistava opetus
Opetuksen järjestäjälle myönnetään rahoituksena euromäärä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 2,39 ja opiskelijamäärällä.

3. Muille kuin oppivelvollisille järjestettävä esi- ja perusopetus

Opetuksen järjestäjälle myönnetään muille kuin oppivelvollisille järjestettävää perusopetusta varten euromäärä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,35 ja opiskelijamäärällä. Tässä tapauksessa kotikuntakorvauksen perusosaa alennetaan 49 prosentilla lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa opiskelevia ja niitä esiopetuksessa olevia oppilaita, jotka ovat 5-vuotiaita ja kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. 

4. Pidennetty oppivelvollisuus

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden osalta opetuksen järjestäjälle myönnetään lisäkorotus, joka on esi- perusopetuksen perushinta 2,41-kertaisena kuitenkin niin, että vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden osalta korotus on esi- ja perusopetuksen perushinta 3,86-kertaisena. Vuoden 2010 esi- ja perusopetuksen perushinta on 6 604,64 euroa.

5. Perusopetuksen sisäoppilaitoslisä ja koulukotikorotus

Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta opetuksen järjestäjälle maksetaan euromäärä, joka on 26 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Yksityiselle koulukotiopetuksen järjestäjälle, myönnetään koulukotiopetusta saavista oppilaista lisärahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun perusopetuksen perushinta kerrotaan luvulla 1,51 ja koulukotiopetusta saavien oppilaiden määrällä.

6. Joustava perusopetus

Joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin voidaan myöntää euromäärä, joka saadaan oppilasmäärä kerrottuna toimintaa varten vahvistetulla yksikköhinnalla. Vuoden 2010 joustavan perusopetuksen yksikköhinta on 3 300 euroa.

Edellä esitettyjen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella määräytyvien korotusten osalta tulee huomioida, että mikäli korotukseen oikeuttavaa opetusta ei enää järjestetä varainhoitovuoden tilastointipäivänä 20.9., vähennetään opetuksen järjestäjän saamasta korotuksesta pois puolet varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun tarkistusmaksatuksen yhteydessä.

Kuntaliitto suosittelee, että edellä esitetyt opetus- ja kulttuuriministeriön maksamat korotukset otetaan sopimuksissa huomioon oppilaskohtaisesti toteutuneen tilanteen mukaisesti. Mikäli oppilasta, jonka osalta on saatu

edellä esitettyä lisärahoitusta, ei ole kirjattu oppilaaksi kyseessä olevana varainhoitovuonna 20.9, sopimuksen mukaisena vähennyksenä otetaan huomioon puolet oppilaskohtaisen rahoituksen määrästä.

Sopimuksessa on syytä täsmällisesti viitata niihin pykäliin, joiden mukainen rahoitus otetaan huomioon vähennyksenä.

Sopimuksissa huomioitavat uudet käsitteet ja termit

Esi- ja perusopetuksen sopimuksia päivitettäessä ja tehtäessä uusia sopimuksia ainakin seuraaviin käsitteisiin ja termeihin on syytä kiinnittää huomiota. 

Esi- ja perusopetuksen perushinta

Käsitettä perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta ei enää käytetä. Myöskään kunnalle vahvistettavaa perusopetuksen yksikköhintaa ei enää ole. Nykyisessä lainsäädännössä puhutaan esi- ja perusopetuksen perushinnasta. 
Esi- ja perusopetuksen perushinnan suuruudesta päätetään vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Esi- ja perusopetuksen perushintaa käytetään kunnan saaman valtionosuuden laskentaperusteena. 

Esi- ja perusopetuksen perushintaa käytetään myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden lisäkorotuksen laskemisessa.

Laskennalliset kustannukset

Laskennallisen valtionosuuden perusteen sijasta nykyisessä laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta puhutaan esi- ja perusopetuksen laskennallisista kustannuksista. Se tarkoittaa samaa kuin aiemmin laskennallinen valtionosuusperuste, joka saatiin kertomalla kunnalle perusopetusta varten oppilasta kohden määrätty yksikköhinta kunnan järjestämää perusopetusta saavien oppilaiden määrällä.

Kunnan valtionosuuteen oikeuttavat laskennalliset kustannukset lasketaan esi- ja perusopetuksen perushinnan avulla. Laskennallisten kustannusten laskemisesta säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 22 §:ssä.

Kotikuntakorvaus

Oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan asianomaiselle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan kotikunnan esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten perusteella erikseen 6-, 7–12- ja 13–15-vuotiaille. Muulle oppivelvolliselle oppilaalle kotikuntakorvaus määräytyy kunnan 13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen perusteella. Kotikuntakorvauksen määräytymisestä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:ssä. 

Keskitetystä kotikuntakorvausten maksatuksesta vastaa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, joka maksaa ja perii kotikuntakorvaukset valtionosuuksien maksamisen yhteydessä keskitetysti.

Kotikuntakorvauksen perusosa

Valtiovarainministeriö päättää kunkin kunnan kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Tiedot kuntien kotikuntakorvauksen perusosasta löytyvät valtiovarainministeriön kotisivuilta osoitteesta www.vm.fi. Tarkempi osoite ja linkki löytyvät tämän kirjeen lopusta (Liite 1). 

Oppilaan iän mukaan määräytyvä kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa oppilaan iän mukaisella kertoimella.

 
Taulukko 1: Kotikuntakorvauksen määräytymiseen vaikuttavat ikäkertoimet

Sopimuksissa huomioitavat kustannukset

Valtionosuusjärjestelmän muutoksella ei ole vaikutuksia kotikunnan maksuosuuden perusteena käytettäviin kustannuksiin. Tältä osin voidaan käyttää aiemmin sovittuja toimintatapoja aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta ja opetuksen järjestämisestä.

Kuntaliitto suosittaa, että kustannukset lasketaan käyttämällä varainhoitovuotta edeltävän kalenterivuoden tilinpäätöstietoja. Näin laskutus voidaan tehdä jälkikäteislaskutuksena kunkin varainhoitovuoden vuoden lopussa siten, että menot voidaan kirjata oppilaan kotikunnassa sille tilikaudelle, jolloin opetuskin on annettu.

Kustannustason muutos voidaan ottaa huomioon peruspalvelujen hintaindeksin mukaan (KUPHI). Esimerkiksi muutettaessa vuoden 2009 kustannuksia vuoden 2010 kustannustasoon indeksikorotuksena käytetään 2,0 prosenttia. Lisäksi kustannustason muutoksena voidaan huomioida objektiivisesti arvioitavissa olevat kustannuksiin vaikuttavat toiminnan laadun ja laajuuden muutokset.

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari Nenonen   
varatoimitusjohtaja

Anneli Kangasvieri
johtaja, opetus ja kulttuuri