Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä
Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä eli niin sanottu tilaajavastuulaki (1233/2006) tuli voimaan 1. tammikuuta 2007. Tilaajavastuulain tarkoituksena on edistää tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Laki parantaa palveluja ja urakoita tilaavien tai vuokratyövoimaa käyttävien yhteisöjen edellytyksiä varmistaa, että sopimuspuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa työnantajana ja sopimuspuolena.
Lain mukaan tilaajan tulee ennen vuokratyövoiman käyttöä koskevan sopimuksen tai alihankintasopimuksen tekemistä pyytää sopimuspuoleltaan selvitys lakisääteisten velvoitteiden noudattamisesta ja sovellettavista työehdoista. Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata laiminlyöntimaksu.
Lisätietoja:
Juha Myllymäki, puh. (09) 771 2450, 050 64 894
Elina Vartiainen-Hynönen, KT, puh. (09) 771 2356, 050 320 9751
Hannu Huhtala, puh. (09) 771 2266, 050 563 4636
Antero Oksanen puh. (09) 771 2454, 050 64 893
Tilaajavastuulain keskeinen sisältö
Määritelmät
Tilaajavastuulain 3 §:n mukaan tilaajalla tarkoitetaan esimerkiksi osakeyhtiötä, yhdistystä, osuuskuntaa, säätiötä tai muuta kaupparekisterilain 3 §:n mukaan perusilmoituksen tekemiseen velvoitettua elinkeinonharjoittajaa sekä kuntaa, kuntayhtymää, Ahvenanmaan maakuntaa, Ahvenanmaan maakunnan kuntaa tai kuntayhtymää.
Tilaajavastuulaissa alihankintasopimuksella tarkoitetaan tilaajan ja tämän sopimuspuolen välistä sopimusta tietyn työtuloksen aikaansaamiseksi vastiketta vastaan. Tilaajavastuulain terminologia poikkeaa tältä osin yleisesti käytettävästä terminologiasta. Kunnan sopiessa esimerkiksi rakennuttajana urakasta tai kunnan tilatessa palveluja kyseessä ei normaalin sopimusterminologian mukaan ole alihankintasopimus. Tilaajavastuulakia sovelletaan kuitenkin kaikissa sopimusketjun vaiheissa. Kunnan tulee tilaajavastuulain mukaan selvittää omaa sopimuskumppaniaan koskevat tiedot.
Soveltamisala
Tilaajavastuulakia sovelletaan tilaajaan:
joka Suomessa käyttää vuokrattua työntekijää
jonka Suomessa olevissa työtiloissa tai Suomessa olevassa työkohteessa työskentelee työntekijä, joka on tilaajan kanssa alihankintasopimuksen tehneen työnantajan palveluksessa ja jonka työtehtävät liittyvät tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviin kuljetuksiin.
Rakentamisessa ja rakentamiseen liittyvässä korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoiminnassa lakia sovelletaan:
rakennuttajina toimiviin tilaajiin
sopimusketjussa kaikkiin työturvallisuuslain (738/2002) 49 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla työsuorituksen sisältämän kokonaisuuden tilaajana toimiviin.
Tilaajavastuulain soveltaminen on rajoitettu tilanteisiin, joissa palveluntuottaja on työnantaja. Lakia ei sovelleta tilattaessa palveluja esimerkiksi ammatinharjoittajalta, jonka palveluksessa ei ole työsuhteista henkilöstöä.
Tilaajan työtiloissa suoritetun työn lisäksi myös tilaajan työkohteissa suoritettu työ kuuluu lain soveltamisalaan. Tilaajan työkohde voi sijaita muuallakin kuin tilaajan hallinnoimissa tiloissa. Laki voit tulla sovellettavaksi myös palveluihin, joita tuotetaan palvelujen käyttäjän tiloissa.
Tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettavien tehtävien ulkopuolelle jäävät yleensä varsinaiseen toimintaan liittymättömät tehtävät, kuten muun muassa asianajo-, koulutus- ja pitopalvelut. Yleensä myöskään työpaikkaruokailu ei kuulu tilaajan omaan toimialaan. Lain esitöiden mukaan siivouspalvelut ja kiinteistöjen ja laitteiden huolto- ja kunnossapitotehtävät sekä tavanomaiseen toimintaa liittyvät kuljetuspalvelut kuuluvat kuitenkin yleensä tilaajan tavanomaiseen toimintaan.
Lakia ei 4 §:n mukaan sovelleta, jos:
vuokratun työntekijän tai työntekijöiden työskentely kestää yhteensä enintään 10 työpäivää
2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on alle 7 500 euroa.
Selvitysvelvollisuuden sisältö
Ennen kuin tilaaja tekee sopimuksen vuokratun työntekijän käytöstä tai alihankintasopimukseen perustuvasta työstä, tilaajan on 5 §:n mukaan pyydettävä sopimuspuolelta ja tämän on annettava tilaajalle:
selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
kaupparekisteriote
todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty
todistus eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys erääntyneiden eläkevakuutusmaksujen maksusopimuksesta
selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.
Sopimuspuolen esittämät tiedot, todistukset ja selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Ulkomaisen yrityksen tulee toimittaa vastaavat tiedot. Yli 12 kuukautta voimassa olevan sopimussuhteen aikana sopimuspuolen on toimitettava edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut todistukset tai tiedot 12 kuukauden välein.
Tilaajan tulee pyynnöstä ilmoittaa vuokratyöstä tai tilaajavastuulaissa tarkoitetusta sopimuksesta henkilöstön edustajalle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä käytettävän työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot. Henkilöstön edustajana toimii luottamusmies tai jos tällaista ei ole valittu, luottamusvaltuutettu ja työsuojeluvaltuutettu.
Poikkeukset selvitysvelvollisuudesta
Tilaajan ei tarvitse 5 §:n 4 momentin pyytää selvityksiä, jos hänellä on perusteltu syy luottaa vastapuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa sillä perusteella, että:
sopimuspuoli on valtio, kunta, kuntayhtymä, Ahvenanmaan maakunta, Ahvenanmaan maakunnan kunta tai kuntayhtymä, seurakunta, seurakuntayhtymä, Kansaneläkelaitos tai Suomen Pankki, osakeyhtiölaissa (624/2006) tarkoitettu julkinen osakeyhtiö, valtion liikelaitos tai sen kokonaan omistama yhtiö, kunnan tai kuntayhtymän kokonaan omistama yksityisoikeudellinen yhteisö tai yhtiö taikka vastaava ulkomainen yhteisö tai yritys
sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta
tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden johdosta
luottamukseen on edellä 1-3 kohdassa säädettyyn rinnastettava syy.
Sopimuspuolen luotettavuuteen perustuvat poikkeukset ovat suhteellisen laajoja. Lain esitöiden mukaan sopimuspuolen toimintaa voitaisiin lähtökohtaisesti pitää vakiintuneena, jos tämä on tosiasiallisesti harjoittanut toimintaa yli kolme vuotta. Selvityksiä ei tulisi kuitenkaan jättää hankkimatta, jos tilaaja epäilee velvoitteiden olevan hoitamatta. Tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhdetta voitaisiin puolestaan pitää vakiintuneena noin kahden vuoden jälkeen.
Laiminlyöntimaksu
Tilaaja on velvollinen maksamaan laiminlyöntimaksua, jos tilaaja on:
laiminlyönyt selvitysvelvollisuuden
tehnyt tilaajavastuulain tarkoittamasta työstä sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai vastaava on määrätty liiketoimintakieltoon
tehnyt sopimuksen, vaikka tilaajan on täytynyt tietää, ettei sopimuspuolella ole tarkoitus täyttää lakisääteisiä velvoitteitaan.
Laiminlyöntimaksu on suuruudeltaan yleensä vähintään 1 500 euroa ja enintään 15 000 euroa.
Kaupparekisteriote sisältää merkinnän mahdollisesta liiketoimintakiellosta.
Työsuojeluviranomaiset valvovat tilaajavastuulain noudattamista ja laiminlyöntimaksun määrää työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. Tilaaja saa hakea laiminlyöntimaksua koskevaan päätökseen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) määrätään.
Tilaajavastuuta käsitellään tarkemmin työministeriön esitteessä Tilaajavastuuta ulkopuolista työvoimaa käyttävälle – Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Esite löytyy työministeriön verkkosivuilta www.mol.fi.
Tilaajavastuulain suhde hankintalainsäädäntöön
Tilaajan selvitysvelvollisuutta koskeva tilaajavastuulaki ei lähtökohtaisesti vaikuta hankintalainsäädännön mukaiseen hankintamenettelyyn. Markkinaoikeus ei tutki tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden noudattamista. Käytännössä julkisen sektorin tilaajat joutuvat kuitenkin täyttämään tilaajavastuulain velvollisuudet jossain hankintaprosessin vaiheessa, joten hankintayksikön on syytä hankintaa suunnitellessaan miettiä, miten ja missä vaiheessa selvitykset pyydetään. Selvitysvelvollisuudesta on syytä mainita hankinta-asiakirjoissa - hankinnan kohteesta ja hankintamenettelystä riippuen hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Joillakin toimialoilla useita tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä on kunnissakin käytännössä jo edellytetty.
Tilaajavastuulain mukaan selvitykset on pyydettävä viimeistään ennen hankintasopimuksen tekemistä. Selvitysvelvollisuus voidaan tilaajavastuulain mukaan toteuttaa myös hankintapäätöksen jälkeen, kunhan sopimusta ei vielä ole tehty. Tällöin hankinnalle voi kuitenkin aiheutua viivästyksiä esimerkiksi puutteellisen selvityksen vuoksi.
Selvitys voidaan hankkia yhdessä tai useammassa vaiheessa esimerkiksi siten, että osa selvityksistä pyydetään ennen hankintapäätöstä ja osa vasta hankintapäätöksen jälkeen.
Selvitys voidaan edellyttää esitettäväksi esimerkiksi jo valittaessa uuden hankintalain mukaisesti rajoitettuun menettelyyn hyväksyttäviä yrityksiä, jolloin hankinnan viivästyminen selvitysten vuoksi on vältettävissä. Prosessin joutuisuutta voi yleensäkin edistää selvitysten pyytäminen ennen päätöksentekoa, jolloin hankintapäätöksen täytäntöönpano ei viivästy mahdollisen selvitysten toimittamisen laiminlyönnin vuoksi.
Osa tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista selvityksistä liittyy hankintalain mukaisten poissulkemisperusteiden arviointiin. Poissulkemisen edellytysten arviointia edesauttavat selvitykset on luontevaa ja prosessin etenemisen kannalta suotavaa pyytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hankintalain (1505/1992) 6 §:n ja uuden hankintalain (HE 50/2006) 54 §:n mukaan hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle esimerkiksi tarjoajan, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa veroja ja sosiaaliturvamaksuja. Poissulkeminen on tehtävä ennen tarjousvertailun tekemistä.
Mikäli tarjouspyyntöön sisällytetään selvitysvelvollisuutta koskeva ehto, eikä tarjous ole tarjouspyynnön mukainen, hankintayksikön tulee hylätä tarjous. Tarjouspyyntöä voi käytännössä olla vaikea muotoilla siten, että tilaajavastuulain tarkoittamien luotettavien yritysten ei tarvitsisi esittää selvitystä. Hankintayksikkö voi tällaisessa tapauksessa halutessaan edellyttää selvitykset kaikilta tarjouskilpailuun osallistuvilta yrityksiltä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Timo Kietäväinen
varatoimitusjohtaja
Kari Prättälä
lakiasiain johtaja