Kotikuntalakiin ja ulkomaalaislakiin muutoksia
Kotikuntalain maahanmuuttoa koskevaa 4 §:n säännöstä on muutettu. Muutoksella täsmennetään maahanmuuttajan kotikunnan ja asuinpaikan määräytymisen perusteita. Myös opiskelutarkoituksessa maahan muuttavilla henkilöillä ja heidän perheenjäsenillä on tietyissä tapauksissa mahdollisuus saada kotikunta Suomessa. Muutokset tulivat voimaan 1.9.2007.
Kotikuntalain 4 §:n muutokset sisältävät ulkomaalaislakiin tehdyt muutokset.
Lisätiedot:
Taisto Ahvenainen, puh. (09) 771 2473, 050 320 9002 (kotikuntalain soveltamiseen liittyvät asiat)
Sinikka Huhtala, puh. (09) 771 2644, 050 584 6002 (ulkomaalaislakiin ja asiakasmaksulainsäädäntöön liittyvät asiat)
Päivi Rajala, puh (09) 771 2034, 050 547 3786 (kulttuuri- ja sivistystoimen rahoitukseen liittyvät asiat)
Liite
Sisäasiainministeriön tiedote oppilaitoksille 13.7.2007: Suomessa olevaan oppilaitokseen opiskelemaan tulevilta kolmansien maiden kansalaisilta edellytettävä ulkomaalaislain (301/2004) mukainen sairausvakuutus.
Asiakirjalähteet
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotikuntalain 4 §:n muuttamisesta, HE 206/2006, HaVM 38/2006 vp, EV 313/2006 vp
Laki kotikuntalain 4 §:n muuttamisesta 399/2007
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain 46 §:n muuttamisesta, HE 277/2006, HaVM 42/2006 vp, EV 319/2007 vp
Laki ulkomaalaislain 46 §:n muuttamisesta 486/2007
Opiskelijadirektiivi, Direktiivi 2004/114/EY (linkki pdf-tiedostoon)
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta, HE 205/2006, HaVM 34/2006 vp, EV 285/2006 vp
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta 360/2007
Laki opintotukilain 1 §:n muuttamisesta 361/2007
Vapaan liikkuvuuden direktiivi, Direktiivi 2004/38/EY (linkki pdf-tiedostoon)
Yleistä kotikuntalaista
Kotikuntalaki (201/1994) on yleislaki, jota sovelletaan maistraattien lisäksi myös muualla julkishallinnossa. Henkilön kotikunta on pääsäännön mukaan se kunta, jossa hän asuu (2 §). Henkilön katsotaan asuvan vakinaisesti kotikunnassaan.
Maistraatin tekemä kotikuntaratkaisu ei oikeudellisesti sido muiden hallinnonalojen viranomaisia. Käytännössä maistraattien ratkaisuilla on kuitenkin huomattava tosiasiallinen merkitys. Myös kunta ja kuntayhtymä voivat pyytää maistraatilta korjausta virheellisenä pitämäänsä kotikuntamerkintään. Maistraatti voi tällä perusteella korjata virheellisen merkinnän.
Kotikuntalaissa ei säädetä henkilöiden oikeudesta julkisiin eikä kunnallisiin palveluihin, vaan palvelujen saamisen edellytykset määräytyvät erityislainsäädännön mukaan. Kotikuntalain soveltamisesta on edelleen voimassa olevia Kuntaliiton yleiskirjeitä seuraavasti: 8.4.1994, 26/94, 21.2.2003, 7/80/2003 ja 3.8.2004, 20/80/2004. Yleiskirjeet löytyvät osoitteesta: www.kunnat.net > Kuntaliiton lausunnot ja yleiskirjeet > Kuntaliiton yleiskirjeet.
Kotikuntalain muutokset
Kotikuntalain 4 §:ää on muutettu siten, että ulkomaan kansalaisen kotikunnan saamisen edellytykset sidotaan nykyistä kiinteämmin maahanmuuttajalle myönnetyn oleskeluluvan sisältöön. Tarkoituksena on parantaa maahanmuuttajien tasapuolista kohtelua säätämällä maahanmuuttajan kotikunnan määräytymisen perusteet nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin. Tämä yhtenäistää säännöstä soveltavien maistraattien ja muiden viranomaisten tulkintalinjaa kotikuntaratkaisuissa.
Kotikuntalakia on pyritty yhdenmukaistamaan vakinaista asumista kuvaaviin edellytyksiin liittyen asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) säännösten kanssa (4 § 1 momentti 5 kohta ja 2 momentti).
Muutos mahdollistaa opiskelutarkoituksessa maahan muuttaville henkilöille oikeuden saada kotikunta Suomesta. Muutoksella on vaikutusta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä ja rahoituksessa. Muutos vaikuttaa myös opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen.
Kotikunta maahan muutettaessa
Kotikuntalain 4 §:n mukaan Suomeen ulkomailta tulleen ja täällä asuvan henkilönkotikunta ja asuinpaikka määräytyy tämän lain säännösten mukaisesti, jos
hän on Suomen kansalainen;
hänellä on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva jatkuvaan tai pysyvään oleskeluun oikeuttava lupa;
hän on Euroopan unionin jäsenmaan, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalainen ja hän on ulkomaalaislain säännösten mukaisesti rekisteröinyt oleskeluoikeutensa Suomessa, jos häneltä edellytetään tällainen rekisteröinti;
hän on sellaisen henkilön perheenjäsen, jolla on Suomessa tässä laissa tarkoitettu kotikunta; taikka
hänellä on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassa oleva vähintään yhden vuoden tilapäiseen oleskeluun oikeuttava lupa ja hänellä on lisäksi tarkoitus olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan.
Kotikunnan saaminen edellyttää aina henkilön maahan tuloa ja asumista Suomessa. Kotikuntalain mukaisena kotikuntana pidetään kuntaa, jossa henkilö asuu vakituisesti. Lisäksi jonkin edellä kuvatuista 1–5 kohdan vaihtoehtoisista vaatimuksista tulee täyttyä, jotta maahanmuuttaja voi saada kotikunnan Suomesta.
Kohtien 1–4 soveltamisessa ei edellytetä nimenomaista selvitystä asumisen vakinaisuudesta. Jollei edellä kuvatuista 1–4 kohtien vaihtoehdoista mikään täyty, voi kohdan 5 vaatimus tulla sovellettavaksi. Kohta 5 koskee sellaista ulkomaalaista henkilöä, joka ei ole Euroopan unionin jäsenmaan kansalainen. Tässä kohdassa mainitun tilapäiseen oleskeluun annetun luvan lisäksi henkilön edellytetään jäävän asumaan Suomeen vakinaisesti. Maahanmuuttajalla on velvollisuus esittää selvitys asumistarkoituksensa vakinaisuudesta.
Kohdassa 5 tarkoitettuina henkilön asumisen vakinaisuutta osoittavina seikkoina otetaan huomioon muun muassa, että
hän on suomalaista syntyperää;
hänellä on aiemmin ollut Suomessa tässä laissa tarkoitettu kotikunta;
hänellä on voimassa oleva työsopimus tai muu siihen rinnastettava selvitys Suomessa tehtävää vähintään kaksi vuotta kestävää työtä tai opiskelua varten; taikka
hänellä on ollut tilapäinen asuinpaikka Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ajan maahanmuuton jälkeen.
Hallituksen esityksen mukaan suomalaista syntyperää arvioitaessa rajana voidaan käytännössä pitää isovanhempia (1 kohta). Maahanmuuttajan peruskoulu- ja lukio-opintoja ei katsota säännöksessä tarkoitetuksi opiskeluksi (3 kohta).
Kotikuntalain 4 §:n 2 momentin vanha säännös siirrettiin 3 momentiksi. Sen mukaan henkilöllä, joka on vieraan valtion diplomaattisen edustuston tai sellaiseen rinnastettavan muun edustuston taikka lähetetyn konsulin viraston palveluksessa, ei kuitenkaan ole kotikuntaa Suomessa, ellei hän ole Suomen kansalainen tai ellei hänellä ole ennestään kotikuntaa Suomessa. Kotikuntaa ei myöskään ole tässä momentissa tarkoitetun henkilön perheenjäsenellä eikä hänen yksityisessä palveluksessaan olevalla, ellei tämä ole Suomen kansalainen tai ellei tällä ole ennestään kotikuntaa Suomessa.
Kotikuntalain 4 §:n muutosten merkitys kunnalle
Kun henkilöllä on kotikunta kunnassa, hänellä on mahdollisuus hakeutua kunnan palveluihin kunnan asukkaana. Siten henkilöllä on mahdollisuus päästä välittömästi kunnan asukkaana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttäjäksi.
Kun henkilö hakeutuu kunnan tai kuntayhtymän järjestämiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, ensisijaisesti on syytä selvittää väestötietojärjestelmästä merkintä hänen kotikunnastaan. Tämän jälkeen voidaan arvioida, vastaako merkintä henkilön tosiasiallisia olosuhteita.
Jos kunnan tai kuntayhtymän viranomainen on eri mieltä henkilön tosiasiallisista olosuhteista ja rekisterimerkinnästä, viranomainen voi pyytää merkintään korjausta maistraatilta, joka voi tämän perusteella muuttaa merkintää. On ilmeistä, että maahanmuuttajan kotikunnan määräytymisperusteiden täsmennykset kotikuntalaissa vähentävät tulkintaongelmia, jolloin myös maistraatin kotikuntamerkinnät tulevat vastaamaan nykyistä paremmin maahanmuuttajien tosiasiallista tilannetta.
Jos kysymys on esimerkiksi kunnan velvollisuudesta järjestää ja kustantaa (kotikunnan) asukkaan tarvitsemia palveluja eikä kunnan käsitys vastaa kotikuntamerkintää, kunta voi saattaa tällaisen, lähinnä kuntien välisen erimielisyyden kotikunnasta ja siihen liittyvästä vastuusta hallintoriita-asiana hallinto-oikeuden ja edelleen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi (ks. edellä mainitut Kuntaliiton yleiskirjeet).
Sekä kansanterveyslain että erikoissairaanhoitolain mukaiset palvelut järjestetään kunnan asukkaille. Kiireellinen hoito on kuitenkin järjestettävä kaikille maassa oleskeleville. Palvelun käyttäjiltä peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 13 §:ssä ja asiakasmaksuasetuksen 24 §:ssä säädetyt aiheutuneiden kustannusten mukaiset asiakasmaksut, jollei Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista muuta aiheudu.
Vuoden 2008 alusta tulee voimaan sairausvakuutuslain muutos (HE 121/2007), jonka mukaan sairaanhoidon kustannukset korvataan palvelun kustantaneelle terveyskeskukselle ja sairaalalle, jotka joudutaan järjestämään Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten perusteella. Suomea sitovat kansainväliset sopimukset koskevat pääsääntöisesti vain kiireellistä ja oleskelun aikana välttämättömäksi tulevan sairaanhoidon järjestämistä ja kustantamista. Nämä kustannukset korvataan valtion varoista, mutta kustannusten korvaamisen hallinnoi Kela. Sairausvakuutuslain muutoksesta lähetetään yleiskirje.
Muutoksia ulkomaalaislakiin – muutokset otettu huomioon kotikuntalain 4 §:ssä
Ulkomaalaislain muutoksia
Ulkomaalaislain 46 §:n muutoksella pannaan täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksiä koskeva direktiivi EY 114/2004 (opiskelijadirektiivi).
Ulkomaalaislain 46 §:
”Oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten
Jos ulkomaalainen on hyväksytty opiskelijaksi Suomessa olevaan oppilaitokseen, myönnetään 45 §:n 1 momentin 3 kohdan mukainen tilapäinen oleskelulupa tutkintoon tai ammattiin johtaviin opintoihin taikka, jos siihen on perusteltu syy, myös muihin opintoihin. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisella on luotettavan ja vakavaraisen yhtiön tai laitoksen myöntämä vakuutus, joka kattaa sairaanhoidon kustannukset. Jos opintojen arvioitu kesto on vähintään kaksi vuotta, riittävää on, että vakuutus kattaa lääkekustannukset.”
Tästä lainmuutoksesta on sisäasianministeriö lähettänyt tiedotteen 13.7.2007 oppilaitoksille. Tiedote on tämän yleiskirjeen liitteenä.
Ulkomaalaislakiin on tehty myös muita muutoksia, jotka johtuvat vapaan liikkuvuuden direktiivistä EY 38/2004: Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella.
SUOMEN KUNTALIITTO
Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja
Kari Prättälä, johtaja, lakiasiat