Kansanterveyslain muutos lisää hallinnon järjestämisen vaihtoehtoja työterveyshuollon palvelujen järjestämisessä

Vuoden 2006 alusta voimaan tulleet kansanterveyslain 5 ja 6 §:ien muutokset mahdollistavat kansanterveystyöhön kuuluvan työterveyshuollon palvelujen järjestämisen aiempaa joustavammin. Lain muutokset mahdollistavat työterveyshuollon palvelujen tuottamisen ja hallinnon eriyttämisen kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskuksen muusta toiminnasta. Kunta voi päätöksensä mukaisesti hoitaa työterveyshuollon tehtävät muullakin tavalla itse tai alueellisesti yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa.

Kansanterveyslain muutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2006.

Lisätiedot:
Sinikka Huhtala, erityisasiantuntija, puh. (09) 771 2644, 050 584 6002
Heikki Harjula, kuntalaki, puh. (09) 771 2070, 050 667 35
Antero Oksanen, hankintalainsäädäntö, puh. (09) 771 2454,  050 648 93
Oiva Myllyntaus, liikelaitosasiat, puh. (09) 771 2083, 050 667 42

Asiakirjalähteet 
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansanterveyslain muuttamisesta 
HE 96/2005 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 15/2005 vp
Eduskunnan vastaus EV 118/2005 vp
Laki kansanterveyslain muuttamisesta 928/2005 vp
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992; 
erityisesti 8 §
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992; 
erityisesti 16 §

Liite
Laki maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten 
korvaamisesta valtion varoista 859/1984

Johdanto

Kansanterveyslain 5 §:ssä säädetään kuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksista kansanterveystyön järjestämisessä. Pykälän 2 momentin mukaan kunnat voivat yhdessä huolehtia kansanterveystyöstä perustamalla tätä tehtävää varten kuntayhtymän (kansanterveystyön kuntayhtymä) tai kunta voi toisen kunnan kanssa sopia myös siitä, että tämä hoitaa osan kansanterveystyön toiminnoista.

Jos kansanterveyslain mukainen toiminta annetaan kuntayhtymän tehtäväksi, lain 5 §:n 4 momentin mukaan kuntayhtymän hoidettavaksi on annettava myös kansanterveystyötä koskevien muiden lakien mukaiset tehtävät.

Alun perin kunnan tehtäväksi kansanterveyslain 14 §:ssä säädetyt tehtävät ja hallinto tuli hoitaa lain 5 ja 6 §:ien säännösten perusteella yhtenä kokonaisuutena. Tehtävien hallinto tuli järjestää saman luottamustoimielimen alaisuuteen. Jos kunta perusti tai liittyi jäseneksi kansanterveystyön kuntayhtymään, sen piti antaa kuntayhtymän hoidettavaksi kaikki kansanterveyslaissa kunnalle säädetyt tehtävät.

Tästä pääperiaatteesta poikettiin ensin ympäristöterveydenhuollon tehtävissä, joiden hoitaminen on ollut mahdollista eriyttää muusta kansanterveystyöstä. Nyt myös työterveyshuolto voidaan eriyttää muusta kansanterveystyöstä alla todetulla tavalla.

Tehtävän järjestämisvaihtoehdot laajenevat työterveyshuollossa

Kansanterveyslain 5 § sääntelee kansanterveyslain mukaisten tehtävien hoitamista. Pykälän 4 momenttia on muutettu 1.1.2006 lukien siten, että kansanterveyslain 14 §:n 1 mom. 7) ja 8) kohdissa kunnan tehtäväksi säädetyn työterveyshuollon palvelujen tuottamisvelvoitteen jäsenkunta voi päätöksensä mukaisesti hoitaa muullakin tavalla itse tai alueellisesti yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Tehtävän hoitamista varten voidaan perustaa myös erillinen kuntayhtymä.

Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena on mahdollistaa kuntien työterveyshuollon tehtävien hoitaminen alueellisena yhteistyönä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa.

Kuntien ja kuntayhtymien välinen yhteistoiminta

Kuntien välisestä yhteistoiminnasta säädetään kuntalain (365/1995) 10 luvussa. Kuntalain 76 §:n mukaan kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta (yhteinen toimielin) taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä.

Kuntalaki on luonteeltaan yleislaki, joten kuntalain yhteistoimintaa koskevia säännöksiä noudatetaan nyt myös kansanterveyslaissa säädetyn lakisääteisten työterveyshuoltopalveluiden tuottamisessa niiltä osin, kuin niistä ei ole säännöksiä erityislaissa eli kansanter¬veys¬laissa.

Kun työterveyshuolto siirretään terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai kuntayhtymän vastuulta muun kunnallisen toimielimen tehtäväksi ja tehtävää hoidetaan itse tai muun kunnan tai kuntayhtymän kanssa yhteistyössä, kansanterveyslaissa säädetty työterveyshuoltopalveluiden tuottamisvelvoite siirtyy uuden toimielimen ja siitä vastaavan kunnan (isäntäkunnan) vastuulle. Kunnat voivat myös perustaa tarkoitusta varten kuntayhtymän, jolle siirtyy työterveyshuoltopalveluiden tuottamisvelvoite.

Liikelaitoksen perustaminen

Kunta ja kuntayhtymä voivat perustaa liikelaitoksen liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti hoidettavaa tehtävää varten. Liikelaitos on aina osa kunnan tai kuntayhtymän organisaatiota. Kansanterveyslain 5 ja 6 §:ien muutokset mahdollistavat työterveyshuollon tehtävien hoitamisen liikelaitoksen muodossa. Liikelaitoksen toimintaa sääntelee kuntalaki.

Liikelaitoksen perustaa valtuusto ja hallinnon järjestämistä varten hyväksytään johtosääntö. Kunnat voivat myös yhteistoiminnassa perustaa liikelaitoksen siten, että liikelaitosta johtaa yhteinen toimielin. Tällöin liikelaitos ja sitä johtava toimielin kuuluvat yhden kunnan eli ns. isäntäkunnan organisaatioon. Työterveyshuollon tehtävän hoitamista varten perustettu liikelaitos on joko lautakunnan tai johtokunnan alainen; vrt. KTL 6 § 4 mom.

Liikelaitoksen luonteeseen kuuluu, että sen toiminta- ja investointimenot rahoitetaan myynti- tai maksutuloilla, ainakin pitkällä aikavälillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen (912/1992) 16 §:ssä säädetään työterveyshuollosta perittävien maksujen perusteista. Asiakasmaksulainsääntöä noudatetaan myös kunnan liikelaitoksen toiminnassa.

Kuntalain muutos liikelaitoskuntayhtymästä on valmisteilla. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2007 alusta. Kunnat ja kuntayhtymät voisivat työryhmän esityksen mukaan perustaa yhteisen kunnallisen liikelaitoskuntayhtymän.

Hallinnon järjestämisen vaihtoehdot laajenevat

Kansanterveyslain 6 §:n 1 momentin nojalla kansanterveyslain mukaisista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Kansanterveyslain 14 §:n 1 mom. 7) ja 8) kohdissa säädetty työterveyshuolto voidaan kuitenkin antaa muun kuin kansanterveystyöstä vastaavan toimielimen tai sen jaoston tehtäväksi. Työterveyshuoltoa ei kuitenkaan voi antaa kunnanhallituksen tehtäväksi.

Tämä merkitsee sitä, että terveyskeskuksen toiminnasta vastaavan luottamustoimielimen, esimerkiksi terveyslautakunnan, tehtävistä voidaan irrottaa työterveyshuolto. Työterveyshuolto voidaan määrätä jonkin jo olemassa olevan lautakunnan tai sen jaoston tehtäväksi. Uuden luottamustoimielimen perustaminen työterveyshuollon tehtäviä varten on tietenkin mahdollinen.

Hallinnon järjestämistä koskevat muutokset voidaan toteuttaa myös kuntayhtymässä.

Työterveyshuollon järjestäminen yhteistoiminnassa toisen kunnan, isäntäkunnan, tai kuntayhtymän kanssa

Kunnan hallinnon sisäisiä tilauksia ja toimeksiantoja ei tarvitse kilpailuttaa. Jos palvelut tuottaa kunta, jolle yksi tai useampi kunta on tehtävän siirtänyt, isäntäkunta tai kuntayhtymä, jonka jäsen kunta on, myös tällainen järjestely katsotaan järjestely nykyisen käsityksen mukaan kunnan sisäiseksi toiminnaksi, joita ei tarvitse kilpailuttaa.

Jos perustetaan kuntayhtymä tuottamaan työterveyshuoltopalveluita, kuntayhtymän tulee noudattaa hinnoittelussaan asiakasmaksulainsäädäntöä.

Jos työterveyshuoltopalvelut hankittaisiin yksityiseltä palveluntuottajalta, palvelujen hankinta tulee kilpailuttaa.

Työterveyshuoltopalveluiden järjestäminen yksityisessä organisaatiossa 

Kunta tai kunnat voivat tuottaa työterveyshuoltopalvelut niin, että tätä varten perustetaan yksityisoikeudellinen yritys, säätiö tms. Tällaisella organisaatiolla pitää olla lupa toimia yksityisenä työterveyspalvelujen tuottajana (152/1990). Tällöin toimintayksikön perustamisessa noudatetaan myös yksityisoikeudellista lainsäädäntöä.

Vaikka työterveyspalvelujen tuottamiseksi olisi perustettu edellä kuvattu yhtiö tai yhteisö, terveyskeskukselle säädetty lakisääteinen tehtävä ei siirry yksityisoikeudelliselle yhtiölle tai yhteisölle.  

Jos tällaisen organisaation omistaa kunta, kunnat tai kuntayhtymät ja toiminta pääasiallisesti suuntautuu omistajatahoon, jonka määräysvallassa organisaatio on, hankintaa ei tarvitse kilpailuttaa nykykäsityksen mukaan.

Jos organisaation toiminnassa on mukana yksityistä osakkuutta, omistajana oleva kunnallinen taho ei voi tehdä suoria ostoja eli hankkia työterveyshuoltopalveluita tältä organisaatiolta ilman kilpailuttamista.

Asiakasmaksulainsäädäntö ei koske yksityistä organisaatiota, joka tuottaa työterveyshuoltopalveluita.

Ostopalvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta

Terveyskeskusta ylläpitävä kunta ja kuntayhtymä voi edelleenkin hoitaa kansanterveyslain 14 §:n 1 mom. 7) ja 8) kohtien mukaisten velvollisuuden tuottaa työterveyshuoltopalveluita niin, että se hankkii tarvittavat palvelut osaksi tai kokonaan toiselta kunnalta tai kuntayhtymältä taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta (STVOL 4 § 1 mom. 4) kohta).

Ostopalveluista aiheutuneet kustannukset ovat kustannuksia, jotka ovat työterveyshuollon palveluiden tuottamisvelvollisuudesta aiheutuvia kustannuksia (asiakasmaksuasetus 16 §).

Jos kunta tai terveyskeskusta ylläpitävä kuntayhtymä ei itse tuota työterveyshuoltopalveluita, se joutuu ostamaan myös henkilökuntansa työterveyshuoltopalvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta.  Jos työnantaja, jonka toimipaikka on kunnan tai kuntayhtymän alueella, haluaa hankkia työterveyshuoltopalvelut toimipaikkansa sijaintikunnan ylläpitämältä terveyskeskukselta, terveyskeskuksen on hankittava nämä palvelut ja välitettävä ne työnantajalle. Maatalousyrittäjille järjestettävät työterveyspalvelut tulee hoitaa siten, että terveyskeskus hankki palvelut ja välittää ne maatalousyrittäjälle. Maatalousyrittäjän tilatarkastus on maksuton vain silloin, kun palvelun järjestää terveyskeskus.

Yhteenveto

Kuntien yhteistoiminnassa tehtävän järjestämis- ja hallinnon vaihtoehdoissa on noudatettava kansanterveyslakia ja asiakasmaksulainsäädäntöä. Kuntalain säännöksiä noudatetaan silloin, kun erityislaissa, kansanterveyslaissa, ei asiasta ole säännöksiä.

Hallituksen esitys hankintalaiksi on parhaillaan Eduskunnan käsittelyssä. Laki saattaa tulla voimaan vuoden 2007 alusta.

Uusien toimintamuotojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös sairausvakuutuslain säännökset. Tämän vuoksi on syytä olla jo asian valmisteluvaiheessa yhteydessä Kelaan, jotta työnantajille ja yrittäjille sekä maatalousyrittäjille aiheutuvien kustannusten korvaaminen sairausvakuutuslain säännösten mukaan sujuisi ongelmitta. Periaatteellisista korvausasioista neuvoja antaa terveys- ja toimeentuloturvaosaston työterveyshuoltoryhmä ja hakemusten käsittelyä koskevia tietoja saa korvaushakemuksia käsittelevistä yksiköistä; www. kela.fi. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvausten suorittamista koskee laki maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista 859/1984, joka on tämän yleiskirjeen liitteenä.

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma  
varatoimitusjohtaja

Rolf Eriksson
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat