Järjestyslaki

Järjestyslaki (612/2003) tulee voimaan 1.10.2003. Järjestyslain yhteydessä on kumottu kuntalain 7 §, jossa oli järjestyssääntöjen antamisvaltuus. Valtuussäännöksen kumoutuessa 1.10.2003 kumoutuvat myös kunnalliset järjestyssäännöt. 

Järjestyslakiin on koottu muusta lainsäädännöstä ja kuntien järjestyssäännöistä yleisten paikkojen turvallisuutta ja järjestystä koskevia säännöksiä. Lakiin sisältyy ainoastaan keskeisimmät yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaatimat kiellot eikä ole puututtu sellaiseen käyttäytymiseen, joka ei vaaranna yleistä järjestystä ja turvallisuutta.  

Lisätiedot: 

Alf Henriksson, puh. (09) 771 2451, 050 303 1825

Antero Oksanen, puh. (09) 771 2454, 050 64893

Liite

Järjestyslaki (612/2003)

Järjestyslailla edistetään yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Yleisillä paikoilla tarkoitetaan laissa sellaisia paikkoja, jotka on tarkoitettu yleisesti käytettäviksi tai joita tosiasiallisesti, pysyvästi tai tilapäisesti yleisesti käytetään, riippumatta siitä, kuka paikat omistaa. Tällaisia paikkoja ovat muun muassa tiet, kadut, jalkakäytävät, torit, puistot, uimarannat, urheilukentät, hautausmaat, yleisön käytössä olevat rakennukset, kulkuneuvot, virastot, toimistot ja ravintolat.

Järjestyslain keskeisimmät säännökset 

Järjestyslain 3 §:ssä kielletään yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen metelöimällä ja muulla vastaavalla tavalla, uhkaavalla käyttäytymisellä, ampumalla, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla. Säännös koskee myös muita kuin yleisiä paikkoja, jos toiminnan vaikutus ulottuu yleiselle paikalle.

Päihdyttävän aineen nauttiminen yleisellä paikalla taajamassa ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa on kiellettyä (4 §). Nauttimiskielto ei koske erityisen luvan tai ilmoituksen mukaista anniskelualuetta, yksityisessä käytössä olevan kulkuneuvon sisätilaa eikä alkoholijuoman nauttimista puistossa tai muualla siihen verrattavalla yleisellä paikalla, jos se ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa sen varsinaisen tarkoituksen, esimerkiksi lasten leikkipuiston, käyttöön.

Putoava jää tai lumi eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai omaisuudelle (5 §). Rakennuksen tai rakennelman omistajalla, haltijalla tai näiden edustajalla on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät rakennuksesta putoava jää tai lumi tai muut esineet tai aineet aiheuta vaaraa.

Vaaratilanteita aiheuttavat katujen ja teiden läheisyydessä olevat häikäisevät tai harhauttavat valot sekä liikenteen ohjauslaitetta muistuttavat tai muuten turvallisuutta vaarantavat mainokset ovat järjestyslain 6 §:n mukaan kiellettyjä.

Viranomaisen yleisesti nähtäville asettaman julkisen kuulutuksen tai tiedonannon luvaton poistaminen tai turmeleminen on kiellettyä. Julkisia kuulutuksia ovat esimerkiksi kunnallisten viranomaisten kuulutukset. Julkisia kuulutuksia ja tiedonantoja eivät ole esimerkiksi puolueiden tai vaaliehdokkaiden mainokset, vaikka ne olisikin sijoitettu yleisiin paikkoihin kunnallisiin vaalikehikoihin. Tällöin kysymyksessä on vahingonteko ja siihen sovelletaan sitä koskevaa rikoslain säännöstä.

Järjestyssäännön 8 §:ssä on varmistettu rakennukseen sisään pääsy säätämällä rakennuksen omistajan tai haltijan taikka näiden edustajien tehtäväksi huolehtia siitä, että kerrostalossa on näkyvässä paikassa yhteystiedot talonmiehestä, isännöitsijästä tai muusta henkilöstä, jonka avulla poliisi-, pelastus- tai sosiaali- ja terveydenhoitoviranomainen tai haastemies voi viipymättä ja korvauksetta päästä rakennukseen.  

Seksuaalipalvelujen ostaminen ja maksullinen tarjoaminen yleisellä paikalla on järjestyslain 7 §:n mukaan kielletty. Samoin virtsaaminen ja ulostaminen yleisellä paikalla on kielletty siten, että siitä aiheutuu häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle, on kielletty.

Järjestyslain 3 luvun säännösten mukaan kiellettyä on pitää yleisellä paikalla hallussaan toisen vakavaan vahingoittamiseen tarkoitettuja tai siihen soveltuvia esineitä tai aineita. Tällaisia kiellettyjä esineitä ovat esimerkiksi teräaseet, rikotut lasiesineet, patukat ja ketjut. Kiellettyjä aineita ovat esimerkiksi syövyttävät sekä toisen vakavaan vahingoittamiseen tai lamauttamiseen soveltuvat aineet.

Spray-maalien ja muiden toisen omaisuuden töhrimiseen hyvin soveltuvien maalien tai muiden aineiden hallussapito on yleisellä paikalla ilman hyväksyttävää syytä kiellettyä (13 §).

Järjestyslakiin sisältyy koira- ja kissakuria koskevia säännöksiä (14 §). Koira on pidettävä taajamassa kytkettynä. Koiran ja kissan omistajan on lisäksi pidettävä huolta siitä, ettei eläin pääse kytkemättömänä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle. Koira tai kissa ei myöskään saa päästä yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua. Koiran omistajan tai haltijan on lisäksi pidettävä huolta siitä, ettei koiran uloste jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Järjestyslailla on myös laajennettu järjestyksen valvojien käyttöalaa. Järjestyksen valvojat voivat ylläpitää poliisin apuna yleistä järjestystä ja turvallisuutta kauppakeskuksissa, liikenneasemilla tai joukkoliikenteen kulkuneuvoissa (22-23 §).  

Seuraamukset

Järjestyslaissa on rangaistussäännökset järjestysrikkomuksesta, kiellettyjä ja vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkomisesta ja vahingoittamiseen soveltuvia esineitä tai aineita koskevien säännösten rikkomisesta.

Järjestyslain järjestysrikkomuksista ja vähäisimmistä vahingoittamiseen soveltuvia esineitä tai aineita koskevien säännösten rikkomisesta voidaan määrätä varsinaisen sakkorangaistuksen sijasta rikesakko.

Järjestyslakiin sisältyvät myös säännökset harhauttavan valon tai mainoksen poistamisesta poliisin toimesta laiminlyöjän kustannuksella sekä rikoksentekovälineen ja vastaavan menettämisseuraamuksesta, hävittämisestä ja pois ottamisesta.

Kumotut tai muutetut säännökset

Järjestyslain yhteydessä on annettu lait rikoslain eräiden säännösten muuttamisesta (613/2003), laki rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 1 §:n muuttamisesta (614/2003), laki järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (615/2003), laki alkoholilain 58 §:n muuttamisesta (616/2003), laki teräaselain kumoamisesta (617/2003), laki kuntalain 7 §:n kumoamisesta (618/2003), laki kuntajakolain 31 §:n muuttamisesta (619/2003), jossa poistettiin laista maininnat kunnallisesta järjestyssäännöstä, laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 23 ja 24 §:n kumoamisesta (620/2003), jolla on kumottu viittaukset kunnallisten järjestyssääntöjen noudattamisesta toreilla ja muilla vastaavilla paikoilla sekä kunnallisten järjestyssääntöjen noudattamisesta ravintoaineiden myynnissä, laki tieliikennelain muuttamisesta (621/2003), jolla yksityisten alueiden pysäköintikielto on otettu tieliikennelain 28 §:ään ja jolla raitiovaunuliikenteestä annettava järjestyssääntömahdollisuus on poistettu, laki järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta (622/2003), jonka mukaan laki koskee myös järjestyslain nojalla asetettavia järjestyksen valvojia, laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (623/2003), jossa on poistettu mahdollisuus kunnallisessa säännössä antaa sellaisia kunnossa- ja puhtaanapitomääräyksiä, joista voi seurata rangaistus. Kunnossapitolain 2 ja 3 luvun säännösten rikkomisesta voidaan edelleen tuomita sakkoon, jollei muualla ole säädetty ankarampaa rangaistusta. 

Muut kunnalliset säännöt ja määräykset, joiden rikkomisesta saattaa seurata rangaistus

Yhtenä järjestyslain säätämisperusteena oli, että riittävän yksilöidyn rangaistavan teon kuvauksen tulee olla laissa. Sellaisia voimaan jääviä kunnallisia sääntöjä ja määräyksiä, joiden rikkomisesta saattaa seurata rangaistus ja joiden teon kuvauksen voitaneen katsoa sisältyvän riittävän yksilöitynä jo antamisvaltuuden sisältävään lakiin, ovat esimerkiksi seuraavat:

Jätehuoltomääräysten rikkomisesta on säädetty rangaistus jätelain 60 §:ssä. Jätelain 17 §:ssä on yksilöidysti säädetty, minkälaisista asioista jätehuoltomääräyksiä voidaan antaa.

• Rakennusjärjestyksen rikkomisesta voi maankäyttö- ja rakennuslain 185 §:n perusteella seurata rangaistus. Maankäyttö- ja rakennuslain 14 §:n voitaneen katsoa sisältävän riittävän yksilöidyn teon kuvauksen siitä, mistä rakennusjärjestysmääräyksiä voidaan antaa.
• Terveydensuojelulain 51 §:n 1 ja 3 momenttien mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi sekä myös yleisiä määräyksiä terveyshaitan ehkäisemiseksi ja terveydellisten olojen valvomiseksi terveydensuojelujärjestyksellä. Terveydensuojelulain 54 §:n 1 momentin mukaan rangaistus lain nojalla annettujen määräysten vastaisesta toiminnasta, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, säädetään rikoslain 44 luvun 1 §:ssä. Rikoslain 44 luvun 1 §:n mukaan, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta mm. terveydensuojelulain nojalla annetun yleisen tai yksittäistapausta koskevan määräyksen vastaisesti valmistaa, käsittelee, pitää hallussaan tai muutoin lainkohdassa mainituin tavoin aiheuttaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, terveysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään 6 kuukaudeksi. Rikoslain 44 §:n 2 momentissa on rangaistussäännös viranomaisen antaman kiellon tai yksittäistapausta koskevan määräyksen rikkomisesta tuomittavasta terveydensuojelurikkomuksesta. Terveydensuojelulain 54 §:n 3 momentissa on puolestaan rangaistussäännös terveydensuojelujärjestyksen rikkomisesta tuomittavasta terveyden vaarantamisrikkomuksesta.
• Rikoslain 48 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan ympäristön turmelemisesta on tuomittava se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy muuttamaan ympäristöä vastoin maankäyttö- ja rakennuslain tai maa-aineslain nojalla annettuja yleisiä tai yksittäistapausta koskevia määräyksiä taikka kaavaa tai lupaa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavuudeltaan ympäristön pilaantumiseen rinnastettavaa muuttumista.
• Ulkoilulain 10 ja 21 §:ssä säädettyjen kunnan ulkoilureittimääräysten ja leirintäaluemääräysten rikkomisesta ei ole säädetty rangaistusta ja leirintäaluetta koskevien määräysten rikkomisesta on rangaistus säädetty lain 30 §:ssä ainoastaan leirintäalueen hoitajalle.

Muu kuntalaisten turvallisuuteen vaikuttava toiminta

Rikoksen torjunnassa keskeisessä asemassa on yhteistyö poliisin kanssa. Kunnalliset rikoksentorjuntaohjelmat painottuvat koulu- ja sosiaalitoimen alueille. Rakennetulla ympäristöllä ja sen hoidolla on vaikutusta ihmisten kokemaan turvattomuuteen. Liikennesuunnittelussa, katujen kunnossapidossa ja rakennusvalvonnassa on kuntalaisten turvallisuus ja terveellisyys korostunut. Turvattomuuden vähentämiseen voidaan vaikuttaa myös kaavoituksella, lähiöuudistuksilla, estämällä asuntoalueiden sosiaalista yksipuolistumista, parantamalla syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden asunto-oloja, lisäämällä kuntalaisten osallistumista sekä estämällä rakennettujen ympäristöjen rappeutumista. Kuntaliitossa toimiva turvallisuustyöryhmä on laatinut näistä raportin, joka tulee Kuntaliiton hallituksen käsittelyyn. Tästä tiedotetaan erikseen kunnille (lisätietoja Jaakko Paloposki, puh. (09) 771 2565). 

SUOMEN KUNTALIITTO

Risto Parjanne

toimitusjohtaja

Kari Prättälä

lakiasiain päällikkö