Kuntien kiertotaloustärpit

Ravinteiden kerääminen kotitalouksien jätevedestä vähentää vesistöjen kuormitusta ja ilmanpäästöjä

Haja-asutusalueella osa kiinteistöistä ei kuulu viemäröinnin piiriin, vaan jätevedet kerätään kiinteistöjen omiin kaivoihin. Näiden lietteiden kuljetus jatkokäsittelyyn on pullonkaula niiden sisältämien hiilen ja ravinteiden hyötykäytölle.

Kemiönsaaren kunnassa päätettiin helpottaa kuljetuslogistiikkaa kilpailuttamalla kaivojen tyhjennys ja lietteiden kuljetus kunnan alueella. Vuodesta 2013 Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) on välittänyt Kemiönsaaren asukkaille palvelua, jossa kaivot tyhjennetään lain mukaisesti ja vakiotaksalla.

Kerätyn lietteen määrä on lähes kaksinkertaistunut, ja samalla lietteenkuljetuksen hiilijalanjälki on pienentynyt suunnitelmallisten ajoreittien ansiosta.

Kemiönsaari on pitkään ja suunnitelmallisesti panostanut ympäristöasioihin. Vuoden 2011 jätelain muutokset innostivat kunnan ympäristö- ja tekniikkatoimialan pohtimaan jätevesilietteiden keräämisen keskittämistä. Hyviä esimerkkejä oli saatu muutamalta paikkakunnalta Pohjanmaalla, ja etenkin Ruotsista, missä jätevesilietteistä on huolehdittu keskitetysti jo vuosia.

Kunnassa arveltiin, että lietteitä saattaisi kertyä Kemiönsaaren kunnan jätevedenpuhdistamolle enemmän, jos lietteen keräys olisi tehty mahdollisimman helpoksi. Tällöin ympäristöön päätyvien ravinteiden määrä vähenisi. Suunnitelmallisella keräyksellä myös puhdistamon kuormitusta voitaisiin jakaa tasaisemmin eri kuukausille. Tämä on ollut tyypillisesti korkeimmillaan kesälomakauden aikana

Vuonna 2012 maantieteellisesti laaja kunta jaettiin kahteen osaan, joille Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) kilpailutti lietekuljetusyrittäjät. Kemiönsaaren sekä 16 muun kunnan omistama jätehuoltoyhtiö piti tiedotustilaisuuksia, joissa se kertoi kiinteistöjen jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista, opasti oman kiinteistön jätevesiratkaisun tunnistamisessa ja tiedotti uuden palvelun käyttöönotosta.

Kiinteistönomistajien kanssa tehtiin kaivontyhjennyssopimukset samalla tavalla kuin muissakin jätehuoltoasioissa. Vuodesta 2013 käytössä olleessa mallissa kiinteistönomistajalle ilmoitetaan automaattisesti säännöllisen, useimmiten vuosittaisen tyhjennyskäynnin ajoituksesta etukäteen. Jos tyhjennyksiä tarvitaan useammin, sellaisen voi tilata asiakaspalvelusta.

Kuljetusmaksu on sama koko kunnan alueella, kun se aiemmin vaihteli paljonkin riippuen kiinteistön etäisyydestä puhdistamolle ja mahdollisista lossiyhteyksistä matkan varrella.

Toimintatapa on osoittautunut monella tavalla hyödylliseksi. Kiinteistönomistajalle sopimustoiminta tekee lain ja asetusten noudattamisen helpoksi, kun LSJH muistuttaa jokavuotisesta tehtävästä ajallaan. Lisäksi vakiohinta koko kunnan alueella vapauttaa kiinteistönomistajan kilpailuttamasta kaivontyhjennystä vuosittain.

Kuljetusyrittäjälle ennakoitavaan ja säännölliseen työkantaan perustuva urakointi mahdollistaa ajoreittien suunnittelun ajan- ja polttoaineenkäytön kannalta optimaalisesti, jolloin myös kuljetuksista aiheutuva hiilijalanjälki pienenee. Kun LSJH hoitaa myös asiakkaiden laskutuksen, ei kuljetusyrittäjän tarvitse huolehtia suuresta määrästä pieniä laskutuksia.

Myös kunta hyötyy lietteiden tehostuneesta ja suunnitelmallisesta keräyksestä, sillä kunnan ympäristöjalanjälki pienenee, kun enemmän lietteitä päätyy puhdistamolle ja ympäristövuotojen riski pienenee. Samalla suunnitelmallinen keruu mahdollistaa puhdistamon tasaisen kuormituksen, mikä osaltaan vähentää ympäristöön pääsevän kuormituksen määrää.

Kunta voi myös halutessaan edellyttää kuljetusyrittäjän kalustolta normaalia korkeampia ympäristövaatimuksia kilpailutuksessa. Kun lietekeräys on järjestelmällistä, kaivojen tyhjennyksen valvontaa voidaan vähentää, ja ympäristövalvonnan resursseja vapautuu muuhun toimintaan.

Kemiönsaarella jätevesilietteet kuljetetaan kunnan omaan puhdistamoon, ja sieltä käsiteltyinä mädätykseen, mistä ne jatkavat vielä matkaansa kompostoitaviksi. Lietteistä saadaan näin irti sekä energiaa biokaasuna, että maanparannusainetta.

Kunta on saanut järjestelmällisellä, pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuvalla jätehuoltoratkaisullaan merkittävän kiertotalouden raaka-aineen virran hallitusti käyttöönsä. Lounais-Suomen Jätehuolto onkin jo alkanut suunnitella seuraavia askelia kierrätysravinteiden tuottamiseksi jätevesilietteistä nyt, kun toimintamalli on leviämässä koko LSJH:n toiminta-alueelle, Kemiönsaaren lisäksi 16 muuhun omistajakuntaan.

Hyödyt:

• Lietteiden keruu ja puhdistus vähentävät ihmisen toiminnasta syntyvää ja Itämereen kohdistuvaa ravinnekuormaa
• Enemmän lietteitä oikeaan paikkaan – kunnan ympäristövaikutus pienenee
• Kuljetusten hiilijalanjälki pienenee tehokkaamman logistiikan avulla
• Vapauttaa ympäristövalvonnan resursseja muuhun työhön
• Hinta on kaikille asukkaille sama ja tasapuolinen: palvelu on kaikille vaivaton ja helposti saatavilla

5 askelta kiinteistöjen jätevesilietteiden keskitettyyn keräämiseen

Kemiönsaaren kunta on saanut järjestelmällisellä, pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuvalla jätehuoltoratkaisullaan merkittävän kiertotalouden raaka-aineen virran hallitusti käyttöönsä. Resurssitehokkaan toimintatavan myötä kuntaan saadaan lisää työtä lietekuljetusurakoijille, kun useampi kaivo tulee tyhjennettyä silloin kun pitääkin, ja tyhjennyksiä voidaan jaksottaa tasaisemmin vuoden ympäri. Myös jätevedenpuhdistamo voi paremmin, kun kuormitus jaksottuu.

Keskitetyn lietteiden tyhjennyksen ja kuljetuksen myötä jätevesilietteet kuljetetaan kunnan omaan puhdistamoon, ja sieltä käsiteltyinä mädätykseen, mistä ne jatkavat vielä matkaansa kompostoitaviksi. Lietteistä saadaan näin irti sekä energiaa biokaasuna, että maanparannusainetta.

1. Kartoita viemäriverkostoon kuulumattomat kiinteistöt toiminta-alueella

Kartoittamalla kiinteistöt saadaan selkeä kuva siitä, mitkä kunnan kiinteistöt kuuluvat viemäröinnin piiriin ja paljonko viemäriverkostoon kuulumattomia asuin- tai vapaa-ajankiinteistöjä toiminta-alueella on sekä missä ne sijaitsevat.

2. Selvitä viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät

Kiinteistöihin kannattaa lähettää kysely, jossa pyydetään selvittämään kiinteistöjen jätevesiasioiden hoitoa. Lounais-Suomen Jätehuollolla (LSJH) on valmisteilla selkeä opas, jonka avulla kiinteistön omistaja voi vastata kyselyyn helpommin selvittämällä millainen jätevesijärjestelmä hänen kiinteistöllään on. Tämä sisältää esimerkiksi tiedot kaivotyypistä, sen sijainnista ja kunnosta sekä tyhjennysmahdollisuuksista. Kyselyyn vastaamattomia kiinteistöjä voidaan kontaktoida myöhemmin henkilökohtaisesti.

3. Tiedota kuntalaisia ja kuljetusyrittäjiä

Uudenlaisen järjestelmän myötä kuntalaisia ja kuljetusyrittäjiä kannattaa tiedottaa ja kannustaa aktiivisesti. Erityisesti kiinteistöjen jätevesiratkaisujen tuntemisessa on havaittu olevan paljon puutoksia.

4. Suunnittele kilpailutus ja sen ehdot

Kilpailutuksen osalta kannattaa käydä vuoropuhelua käytännön asioista paikallisten lietekuljetusyrittäjien kanssa. Muilta kunnilta, jotka ovat kilpailuttaneet keskitetyn lietteenkeräyksen, kannattaa myös kysyä neuvoa hyväksi todetuista käytännöistä. Kilpailutukseen voidaan lisätä ehtoja kunnan tarpeiden ja halujen mukaan esimerkiksi kaluston ympäristöystävällisyydestä.

5. Pohdi lietteen jatkokäsittelymahdollisuuksia

Kun kiinteistöjen jätevesilietteiden keräys on saatu toiminaan kunnassa, voidaan lietteelle alkaa miettiä myös tehokkaampaa käyttöä ravinnekierrätyksessä. Tämä voi tarkoittaa sen jatkojalostamista kierrätysravinteiksi maanparannuskäyttöön tai energiana hyödyntämiseen.  

Hankintanäkökulma: Kunnan rooli ja merkitys hankinnassa

Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa velvoittaa julkisia hankkijoita huomioimaan tieliikenteen moottoriajoneuvojen energiatehokkuuden ja ympäristövaikutukset ajoneuvojen ja henkilökuljetuspalveluiden hankinnoissa.

Myös lietteiden kuljetusten kilpailutuksissa voidaan asettaa erilaisia vaatimuksia ajoneuvojen aiheuttamiin energia- ja ympäristövaikutuksille mm. energiankulutukselle, hiilidioksidipäästöille ja typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöille.

Asukkaiden päästökauppa vähentää liikkumisen ilmastovaikutuksia

CitiCAP-hankkeen keskeisin tavoite on vähentää liikkumisen päästöjä osallistamalla kaupunkilaiset. Hanke vastaa tarpeeseen vaikuttaa yksilötasolla päästöihin ja tehdä jotain konkreettista kestävämmän liikkumisen ja ilmastoasioihin vaikuttamisen puolesta.

Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan henkilökohtainen päästökauppa ensimmäisenä kaupunkina maailmassa. Päästökaupassa kaupunkilaiset pääsevät konkreettisesti mukaan vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillintään ja heitä palkitaan ilmastoystävällisten liikkumismuotojen suosimisesta.

Lahden kaupunki, joka valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi 2021, on määrittänyt ilmastotavoitteisiinsa hiilineutraaliuden jo vuoteen 2025 mennessä. CitiCAP-hanke lähti liikkeelle tavoitteesta vähentää liikenteen päästöjä merkittävästi.

Lahti on kaupunki, jossa autolla liikkuminen on helppoa ja jossa liikenteen päästöjen odotetaan edelleen kasvavan. Tämän takia kaupunkilaisia halutaan kannustaa kohti kestävämpiä liikkumisvalintoja.

CitiCAP-hankkeessa kehitetään työkalu ja ratkaisuja, jotka kannustavat ja mahdollistavat kaupunkilaisen osallistumisen ilmastonmuutoksen hillintään. Hanke on rahoitettu EU:n Urban Innovative Actions -ohjelmasta.

Hanketta toteutetaan yhdessä alueen asukkaiden, korkeakoulujen ja paikallisten yritysten kanssa. Päästökaupan käyntiin on kehitetty mobiilisovellus, joka perustuu liikkumismuodon tunnistukseen.

Lisäksi hankkeessa rakennetaan älykäs pyörätie, joka toimii testialustana useille älyratkaisuille sekä muille kestävää liikkumista edistäville palveluille.

CitiCAPin osana valmistellaan EU:n ohjeistuksen mukainen kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma. Lahdessa maankäytön ja liikkumisen yhdistävä suunnitteluprosessi tuotteistetaan myös kansainväliseksi esimerkiksi.

Päästökauppa toimii käyttäjän liikkumismuodon automaattisesti tunnistavalla mobiilisovelluksella. Lähtökohtana on päästökatto, joka määritellään kaupungin ilmastotavoitteiden mukaan suhteutettuna osallistujien määrään. Päästökatto määrittää kaupunkiliikkumiseen jaettavien päästöoikeuksien määrän.

Päästöoikeuksista muodostuu jokaiselle osallistujalle henkilökohtainen päästökiintiö, joka kuluu liikkumisen mukaan. Kestäviä liikkumismuotoja suosimalla käyttäjä säästää päästökauppaoikeuksiaan ja kerryttää päästökauppatililleen virtuaalieuroja. Niitä voi käyttää sovelluksen markkinapaikalla rahan arvoisiin palveluihin, joita tarjoavat paikalliset yrittäjät.

Kiintiön ylityksestä ei rankaista, mutta ylitys vaikuttaa markkinoiden päästöhintaan, joka nousee kokonaiskiintiön täyttyessä. Vastaavasti päästöhinta laskee, jos useampi ihminen alittaa päästöoikeutensa.

Tämä vaikuttaa suoraan kulkumuotojen hinnoitteluun ja kannustaa käyttäjää suosimaan ilmastoystävällisempiä valintoja, kuten pyöräilyä tai joukkoliikennettä. Autoilija voi tienata esimerkiksi suosimalla kimppakyytejä tai vaihtamalla ekologisempaan autoon. Sovelluksessa hyödynnetään myös esimerkiksi erilaisia liikkumiseen liittyviä tehtäviä ja haasteita.

Mobiilisovellukseen haetaan vähintään 1 300 kaupunkilaista sovelluksen käyttäjiksi. Sovelluksen ja siihen liittyvän liikkumisen tietoalustan testaus on aloitettu ja laajempi testikäyttö kaupunkilaisille avataan syksyllä 2019.

Kaupunkilaiset ovat olleet mukana toteuttamassa hanketta alusta lähtien muun muassa vastaamalla kyselyihin. Paikalliset yritykset saavat mahdollisuuden osallistua hankkeeseen tarjoamalla etuuksia sovelluksen kautta. Lisäksi sovellus toimii yrityksille työkaluna kannustaa omia työntekijöitä kestävämpään liikkumiseen.

CitiCAPin yksi perusedellytys on kerätä kattavasti tietoa ihmisten liikkumisvalinnoista. Kaupungista kerättävä liikkumisen tieto avataan yrityksille ja muille yhteistyökumppaneille, ja sitä voidaan hyödyntää muun muassa kaupunkisuunnittelussa. Kun ihmisiä kannustetaan valitsemaan ekologisia liikkumismuotoja yksityisautoilun sijaan, tulee tarjolla olla vaihtoehtoja.

Hankkeen tavoitteena on houkutella Lahteen vähintään viisi uutta liikkumisen palvelua. Liikkumisen muutos vaatii toteutuakseen myös parempaa pyöräily- ja kävelyinfrastruktuuria, jonka myötä Lahteen rakennetaan hankkeen yhteydessä älykäs pyörätie. Pyöräilybaanan rakentamisessa käytetään uusiomateriaaleja, mikä myös edistää kiertotalouden toteutumista.

CitiCAP-hanke tarjoaa ainutlaatuisen kokeiluympäristön kestävään liikkumiseen ja investointeihin. Tulevaisuudessa toimintaa on tarkoitus monistaa; tavoitteena on saada vähintään kolme seuraajakaupunkia Suomesta ja ulkomailta. Päästökauppa-ajatusta voitaisiin tulevaisuudessa kehittää myöskin muille sektoreille, kuten erimerkiksi asumiseen, ruokaan tai ostoskäyttäytymiseen.

Hyödyt:

• Konkreettiset toimenpiteet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi
• Hanke on herättänyt laajalti kiinnostusta muissa kaupungeissa
• Lahti valittiin Euroopan ympäristökaupungiksi 2021
• Kaupunkilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa omilla toimillaan

5 askelta henkilökohtaisen päästökaupan käyttöönottamiseen kunnassa

Lahden CitiCAP-hankkeen päästökauppasovellus kannustaa yksittäisiä asukkaita vähentämään hiilijalanjälkeään muuttamalla liikkumistapojaan kestävämpään suuntaan. Hankkeen päätavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä sekä lisäksi muun muassa koota ja avata digitaalista tietoa liikkumisesta sekä kehittää ja houkutella uusia liikennepalveluja Lahden seudulle.

CitiCAP-hankkeessa pilotoidaan henkilökohtaista liikkumisen päästökauppaa, joka toimii mobiilisovelluksen avulla, ja on tulevaisuudessa myös monistettavissa käyttöön muihin kuntiin.

1. Määrittele kaupungin liikkumismuodot, liikkumisen päästöt ja niihin liittyvät tavoitteet

Aluksi on hyvä selvittää, mitkä ovat yksityishenkilöiden liikkumisen päästöt alueella ja mistä liikkumismuodosta ne syntyvät. Lisäksi tulee määrittää, mikä on kaupungin vähentämistavoite liikkumisen päästöille.

2. Hahmota toimijakenttä

Paikallisia yrityksiä kannattaa innostaa mukaan yhteiskehittämiseen. Yritykset voivat esimerkiksi tarjota palveluita tai etuuksia päästökauppasovellukseen tai kannustaa työntekijöitään päästökaupan käyttäjiksi.

3. Selvitä, mitä dataa alueen liikkumisesta on saatavilla ja miten uutta tietoa kerätään

Liikkumisen taustatietoa voidaan hyödyntää henkilökohtaisen päästökaupan päästökaton sekä henkilökohtaisten päästöoikeuksien määrän määrittämiseen.

4. Osallista kaupunkilaisia

Nykypäivän trendinä on halu vaikuttaa konkreettisesti ja käytännönläheisesti ilmastoasioihin ja päästöihin. Kaupunkilaiset on syytä ottaa mukaan hankkeeseen tekemään ja toteuttamaan alusta alkaen, mikä samalla innostaa yksilöitä henkilökohtaisen päästökaupan käytön aloittamiseen.

Kaupunkilaisia voi osallistaa esimerkiksi kyselyiden ja tempausten avulla. Lahden CitiCAP-hankkeessa asukkaita haastateltiin esimerkiksi päästöoikeuksien jakotavasta.

5. Kehitä vaihtoehtoja yksityisautoilulle

Kaupunkilaisille tulee tarjota vaihtoehtoja yksityisautoilun tilalle, joten uusien liikkumisten palveluiden houkutteleminen alueelle on tärkeää. Lisäksi pyöräily- ja kävelyinfrastruktuurin tulee olla kunnossa ja niiden kehittäminen liikkumisen muuttamistottumuksissa on tärkeää.

Hankintanäkökulma:

Innovatiivisilla hankkeilla ja hankinnoilla kunta voi kannustaa asukkaitaan vähäpäästöisempiin ja kestäviin liikkumismuotoihin. Samalla on voitu mahdollistaa alueellisen yritysten mukaantulo ilmastotyöhön ja ne ovat voineet tarjota osallisille etuja kestävästä liikkumisesta.

Yritys pystyy vaikuttamaan oman toimintansa ympäristövaikutuksien lisäksi myös asiakkaidensa liikkumistottumuksiin päästöjen vähentämiseksi.

Uusia asukkaita ja elinvoimaa kestävällä rakennetulla ympäristöllä

Orimattilaan oli vuosituhannen vaihteessa päämääränä saada lisää asukkaita, uutta elinvoimaa ja kestävää rakennettua ympäristöä. Ensimmäinen tärkeä elementti oli varmistaa hyvät ja nopeat liikenneyhteydet työmatkaliikenteen tarpeisiin.

Hennan asuinalueen kehittämisessä haettiin vastauksia tulevaisuuden sukupolvien arjen tarpeisiin. Tiivis, kestävä rakentaminen, ympäröivän luonnon hyödyntäminen, yhteiset jaetut tilat sekä nykyaikaiset energia- ja liikkumisratkaisut tulivat osaksi hanketta pitkäjänteisen suunnitteluprosessin tuloksena.

Hennan alueen kehittäminen sai ensimmäisen sysäyksen jo vuonna 1998 Lahden oikoradan suunnittelun yhteydessä. Vuonna 2003 Orimattilan kaupunki teki aloitteen henkilöliikenteen seisakkeen rakentamisesta Hennan kohdalle. Yhteistyö suuren rakennusliikkeen kanssa uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi käynnistyi vuonna 2007.

Hanke oli alusta alkaen tärkeä osa Orimattilan kaupungin strategiaa. Useat kaupungin toimialat olivat mukana ratkomassa alueen suunnittelua. Sivistystoimi pohti asioita päivähoidon ja koulutoiminnan kannalta ja tekninen toimi teki tarvekartoituksia liikkumiseen, maankäyttöön ja energiaratkaisuihin.

Kaupungin hallinto koordinoi hankkeen taloutta ja seurasi budjettia. Kaupungin poliittiset päättäjät toimivat alueensa asiantuntijoina ja olivat mukana tavoitteiden asettelussa. Lisäksi alueeseen liittyvät sidosryhmät ja maanomistajat kutsuttiin mukaan kehittämiseen.

Hennan alueelle rakennettiin tietoisesti omaa identiteettiä, joka pohjautui ekologisiin ja kestäviin ratkaisuihin kaupunkilaisia, yrityksiä ja alueen seuroja osallistavaan yhteisöllisyyteen, hyödyntäen luonnon läheisyyttä sekä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia.

Brändin ja kustannustehokkuuden rinnalla on pohdittu myös arvoja, joiden pohjalta alueen omaleimainen identiteetti rakentuu. Alueen tuleva rakenne alkoi hahmottua.

Vuosina 2009–2011 kaupungissa selvitettiin parasta tapaa kehittää uudenlaista asuinaluetta ja toteutettiin maanhankintaa. Tuona aikana kirkastui hankeyhteistyön ja ideakilpailun myötä Hennan nykyinen suunnittelun ja rakentamisen linja. Tulevaisuuden kaupunkikonseptin arkkitehtikilpailun tulokset esiteltiin 2010. Kilpailuun saatiin huikeat yli 70 ehdotusta.

Alue nähtiin kiinnostavana muun muassa kehittävän ja kestävän tulevaisuuden suunnittelun mallin ansiosta. Hennan yhteisöllisyyttä ja kestäviä ratkaisuja painottavasta identiteetistä tuli arkkitehtikilpailun punainen lanka. Valittu linja todettiin hyväksi ja se on vaikuttanut positiivisesti koko Orimattilan alueen kehittämiseen.

Hankkeeseen saatiin mukaan arkkitehtitiimi, joka kehitti alueen konseptia. Kestävät rakentamisen ratkaisut olivat kehittämisen kärkenä. Työssä huomioitiin ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen. Myös hyvät liikenneyhteydet ja kiertotalousnäkökulma olivat mukana alusta alkaen.

Samaan aikaan jatkettiin keskusteluja juna-aseman kehittämisestä. Vuonna 2012 sovittiin aseman avaamisesta ja vuonna 2016 allekirjoitettiin toteuttamissuunnitelma. Ja vuonna 2017 asema avattiin.

Myöhemmin hankkeessa on jatkettu alueen ympäristön suunnittelua. Vuonna 2017 käynnistyi ResurssiFiksu Henna -hanke, jossa kestävän kehittämisen parhaat käytännöt ja Orimattilan mahdollisuudet maaseutukaupunkina huomioitiin. Tulokset mahdollistavat uusien ratkaisujen käyttöönoton muun muassa liikennöinnin ja energiakysymysten osalta.

Samaan aikaan toteutettiin Fiksu Henna -suunnitelma, jossa ideoitiin, tutkittiin ja suunniteltiin juuri Hennaan sopivia älykaupunkiratkaisuja. Hennaan sopivia ratkaisuja työstettiin kaupunkilaisten ja päättäjien kanssa työpajoissa. Mukana oli myös joukko asiantuntijoita ja Hennan sidosryhmiä. Vuoden 2018 aikana aloitettiin ResurssiFiksu Henna -hankkeen suunnitelmien toteuttaminen.

Nyt 2019 alueen tekninen infrastruktuuri on valmis ja ensimmäiset omakotialueen kohteet ovat rakentuneet. Rakenteilla on muun muassa hybridikerrostalo, jossa on kaupungin infopiste, päiväkoti ja liikehuoneistoja, joiden ylimpiin kerroksiin rakennettiin asuntoja.

Orimattilassa toimii Henna-kehittäjäklubi, ja Henna-oppaat ovat alueella työn touhussa. Oppaat ovat Hennan alueen vapaaehtoisryhmä, jotka ottavat uusia asukkaita vastaan ja kertovat mm. alueen harrastusmahdollisuuksista ja palveluista. Toiminta näkyy vahvasti myös sosiaalisessa mediassa.

Osallistaminen on ollut hankkeen kulmakiviä. Orimattilassa haluttiin ja halutaan osallistaa alueen asukkaat, päättäjät, yritykset ja muut sidosryhmät, jotta kehittämiseen saadaan erilaiset näkökulmat mukaan. Osallistaminen on kaikkien etu: on jopa arvioitu, että jos ei osallistamisessa olisi onnistuttu, ei hanketta ehkä olisi saatu vietyä läpi.

Hankkeen projektipäällikkö on ollut keskeisessä roolissa ideoimassa ja viemässä asioita eteenpäin, mutta myös kaupungin eri yksiköiden toimijat ovat olleet mukana aktiivisesti kehittämässä aluetta.

Alueen kehittäminen on herättänyt paljon erilaisia ajatuksia ja tunteita. Osa rakasti ideaa ja osa ei. On ajateltu, että Hennaan satsaaminen köyhdyttää palvelut muualla kaupungissa. On löydetty pieniä ja suuria virheitä kehittämisessä, mutta enemmistö on kuitenkin ollut hankkeen takana. Kehittämistyössä on käyty yhdessä läpi asioita ja haettu faktoja. Ja alue kehittyy edelleen.

Hyödyt:

• Kaupungin elinvoimaisuuden ja kehittymisen varmistaminen
• Koulutetun työvoiman houkutteleminen
• Kestävän kehityksen edistäminen
• Uusia tapoja totuttuun arjen pyörittämiseen

Seitsemän askelta kunnan kestävään aluekehityshankkeeseen

1. Tunnista tulevaisuus ja kunnan tarpeet

Aluekehityshankkeet ovat pitkäjänteistä työtä. Kaupungin rooli alueiden kehittämisessä on merkittävä. Huolellinen tavoitteiden asettelu ja systemaattisuus on tärkeää. Hanki moniulotteisiin hankkeisiin mahdollisimman laaja-alaista osaamista. Tunnista parhaat käytännöt liikkumiseen ja energiantuotantoon. Mieti, mitkä ovat kestävän rakentamisen kärjet.

Tavoitteena on luoda ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää myös muussa kunnan kehittämisessä. Työssä tulee huomioida myös elinkeinopoliittiset realiteetit ja investointimahdollisuudet

2. Pidä tavoitteet ja päämäärä selkeinä

Ensimmäiset suunnitelmat ovat laveampia, ne tarkentuvat ja täsmentyvät vaihe vaiheelta, kehitystyön edetessä. Kehittämisen kohde ja tavoitteet tulee muistaa määrittää eri vaiheissa: mitä kehitetään ja mitkä ovat käytännön toimenpiteet, jotka hanke viedään hankkeen seuraavalle askelmalle.

Aluekehityshankkeen elinkaari on pitkä, jopa vuosikymmeniä. Matkan varrella tulee hetkiä, jolloin epäilykset heräävät. Kaupungin johdon ja sidosryhmien strateginen tuki pitää varmistaa riittävällä tiedottamisella ja osallistamisella.

3. Osallista ja sitouta mukaan tärkeät toimijat sekä kunnan ylin johto ja päättäjät

Laaja osallisuus on avain, väärinkäsitysten ja klikkien välttämiseen. Kaikki keskeiset tahot tulee ottaa mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa. Hankesuunnitelman tulee sisältää keinoja sitouttaa tulevia asukkaita, kuntapäättäjiä, alueen toimijoita ja yrittäjiä.

Kestävät energia-, rakentamisen ja liikkumisen ratkaisut, sekä yhteisöllisyys ja kaupunkiaktivismi muodostavat uuden kokonaisuuden, joka tulee ottaa aluesuunnittelussa huomioon entistä enemmän.

4. Ohjelmoi ja resursoi

Aluekehityshanke ei ole olemukseltaan nopea kokeilu, vaan fasilitoitu suunnitelmallinen prosessi. Ota mukaan asiantuntijoita, yhteistyökumppaneita ja alueen toimijat. Käytä rohkeasti sparrausta ja neuvontaa tukenasi. Varaa riittävästi aikaa kehittämiseen. Sanonta ”Hyvin suunniteltu, on puoliksi tehty”, pitää kehittämishankkeissa paikkansa. 

Huolehdi suunnittelun ja investointien rahoituksen suunnittelusta ja oikea-aikaisesta hausta. 

5. Ohjaa ja viestitä

Hankkeissa tulee edetä vaikuttavuus edellä ja tavoite kristallin kirkkaana mielessä. Uusien asioiden äärellä yksipuolinen osallistaminen ei riitä; osapuolien kanssa tulee käydä laajaa vuoropuhelua ja törmäyttää asioita. Dialogia on vaikeaa käydä jälkikäteen. Viestinnässä tulee keskittyä sisällön lisäksi oikeaan ajoitukseen ja oikeisiin asioihin – kohderyhmät tuntien.

6. Systemaattinen jatkuva kehitys

Orimattilassa on Henna-hankkeen myötä omaksuttu toimiva malli suunnitteluun, osallistamiseen ja fasilitoimiseen. Jatkossa kaupungin on mahdollista hyödyntää prosessia myös muiden alueiden tulevaisuutta suunniteltaessa. Se takaa systemaattisen kehityksen jatkossakin. Hankkeen hyviä käytäntöjä jaetaan mielellään eteenpäin, myös kansainvälisesti.

Hankintanäkökulma: Suunnittelun kulma hankinnasta

Pitkäjänteinen aluesuunnittelu ja uudet, ennakkoluulottomat ketterät toimintatavat haastavat perinteiset hankintamenettelyt. Miten saadaan parhaat toimintatavat ja tekijät yhteisen suunnittelupöydän ääreen.

Hankintalain muutokset mahdollistavat nyt paremmin vuoropuhelun markkinatoimijoiden kanssa ja niitä voi hyödyntää myös suunnittelutoimeksiannoissa. Suunnittelussa määritellään tulevan hankkeen kustannukset, joten ei ole aivan sama, miten niitä selvitetään.  

Koulujen hävikkiruoka jaetaan asukastuville ja työttömille

Koulujen ylijäämäruoan hyödyntäminen ruoka-apuna vähentää kaupungin toiminnassa syntyvää ruokahävikkiä ja luo kaupungille yhteiset pelisäännöt hävikin hyödyntämiselle. Koulujen tarjoiluhävikistä on tullut näkyvää, kun sen määrää arvioidaan säännöllisesti ja ylijäämä päätyy syötäväksi.

Koulukeittiöiden henkilökunta soittaa noudon paikalle, jos tarjoiluhävikkiä jää 10 kiloa tai enemmän, mikä tekee toiminnasta joustavaa. Samalla Nuorten Työpaja saa kuljetuksista työtä nuorille kuntoutettaville työttömille.

Porissa pidettiin ruokahävikkinäyttely vuonna 2014 ja sen yhteydessä jäteneuvojat havahtuivat selvään epäkohtaan, joka piti saada ratkaistua. Ruokahävikkiä syntyi aivan liian paljon.

Jäteneuvojat esittelivät kaupungin ympäristöjohtajalle hankeidean ruokahävikkityöstä ja mahdollisuuden hakea tukea Ympäristöministeriöstä hankerahoitukseksi mikä sai vihreää valoa.

Hankerahoituksella palkattiin hankepäällikkö, mikä osaltaan mahdollisti systemaattisemman työskentelyn ruokahävikin parissa. Hankkeen ohjausryhmässä toimivat Porin Palveluliikelaitos, työllisyysyksikkö ja terveysvalvonta.

Ruokahävikin vähentäminen nähtiin tärkeänä ja kaupungin työntekijät saatiin hyvin mukaan hankkeeseen. Ruokahävikin käyttäminen tuntui aluksi haastavalta. Saako tarjoiluhävikkiä jakaa? Tuleeko keittiöhenkilökunnalle lisää työtä? Onko se turvallista? Kaikki tekijät olivat kuitenkin motivoituneita, ja asiat selvitettiin keskustelulla ja yhdessä tehdyllä riskikartoituksella riskienhallintapäällikön kanssa.

Hankkeen alussa kartoitettiin koululounaan koko ketju alkaen käytettävistä biojäteasioista. Selvitettiin koulujen välisiä kulttuurieroja, kuinka suuri osa koululaisista ja opettajista syö päivittäin heille valmistetun lounaan ja paljonko lautaselle otetusta ruuasta menee biojäteastiaan.

Lisäksi vertailtiin, kuinka paljon hävikkiä syntyy Porissa ja muualla. Heti alkuun määritettiin myös viestinnässä käytettävät termit, sillä hävikkiruoka ymmärretään monella tapaa. Väärinkäsityksien välttämiseksi termeihin pitää kiinnittää erityistä huomiota tiedottamisessa.

Toimintamallit kirjattiin myös omavalvontasuunnitelmiin ja terveysviranomaiset tekivät tarvittavat tarkastukset. Työtä jalkautettiin askel askeleelta konkreettisemmaksi, esimerkiksi keittäjille järjestettiin koulutustilaisuuksia, joissa kerrottiin lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta, ja mitä työ käytännössä tarkoittaisi. Asukastuvilla ja työttömien yhdistyksissä muun muassa korostettiin, että ruoka on tarkoitettu välittömästi syötäväksi.

Koulujen lisäksi hankkeessa oli mukana aluksi muutama ravintola, mutta tarjoiluhävikin minimointiin kohdistuneet toimet johtivat hävikin kutistumiseen niin, että nämä jäivät hankkeesta pois. Tämä saavutettiin muun muassa annostarjoiluun siirtymisessä.

Toimintamallin hyödyt olivat selvät:

1. Keittiöt saivat tutkimustietoa tarjoilu- ja lautashävikistä, mikä auttaa suunnittelemaan tarjoilua paremmin tarpeita vastaavaksi.

2. Palveluliikelaitos oli jo aiemmin lahjoittanut ruokaa muutamille ruoka-aputoimijoille, ja hankkeen myötä tätä pystyttiin laajentamaan. Asukastupiin saatiin uusia asiakkaita ja kaupungin sosiaalityön tavoitettavuus parani.

3. Nuorten työpaja sai tärkeän tehtävän tarjoiluhävikin kuljettamisesta asukastuville ja työttömien yhdistyksille.

Hankerahoituksen loppuessa vuonna 2016 toimintamalli löysi vakiintuneen tavan toimia. Kunnanhallitus päätti, että koordinointi siirtyisi kokonaisuudessaan Porin Palveluliikelaitokselle. Kouluissa on jatkettu lautashävikkiin keskittyvää kasvatustyötä muun muassa vuosittaisella hävikkiviikolla. Hävikkiä vähennetään jatkuvasti ja ykköstavoite on kuitenkin valmistaa maistuvaa ruokaa koululaisille, ilman hävikkiä.

Hyödyt:

• Vähemmän ruokahävikkiä
• Tarjoilumäärien parempi ennakointi
• Edesauttaa sosiaalista hyvinvointia
• Luonteva yhteys avun tarvitsijoihin
• Mielekästä työtä nuorille

6 askelta kunnan ruokapalveluiden tarjoiluhävikin hyödyntämiseen

Näillä ohjeilla saadaan kunnan ruokapalveluiden tarjoiluhävikki hyötykäyttöön silloin, kun ruoan tarjoaminen valmistus- tai tarjoilupaikassa varsinaisen lounasajan jälkeen eli niin sanottu Tähdelounas-toimintatapa ei ole mahdollinen.

1. Selvitä tarjoiluhävikin määrä eri toimipisteissä

Tarjoiluhävikin määrä vaihtelee toimipisteittäin muun muassa niiden koosta ja toiminnasta riippuen. Kunnan ravitsemuspalveluista vastaava henkilöstö tietää, missä ruokaa valmistetaan ja tarjoillaan, ja näiden toimipisteiden keittiöhenkilökunta osaa arvioida suunnilleen, paljonko syömäkelpoista ruokaa jää päivittäin yli.

Ruokahävikin synnyn vähentäminen on ykkösjuttu, mutta jos ruokaa jää päivittäin reilusti yli, ehdota sille hyötykäyttöä.

2. Sitouta mukaan tärkeät toimijat

Varmista, että ravitsemuspalveluista vastaava sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tai asukaspalveluiden johto puoltavat toimintamallin käyttöönottoa ja osoittavat sille resursseja, lähinnä alussa koordinointiin.

Keittiöiden henkilökunnalle ylijäämäruoan huolehtiminen asianmukaisesti kuljetukseen lämpötilamittauksineen ja pakkaamisineen tuottaa lisätyötä, joten on tärkeää, että myös he sitoutuvat toimintaan. Mikäli mukana on kolmannen sektorin ruoka-avun jakajia, kuten työttömien yhdistyksiä, varmista, että ne pystyvät reagoimaan ruoka-avun saatavuuden vaihteluun.

3. Valitse koordinaattori

Hankkeen alussa projektipäällikkö tai -koordinaattori vetää kehittämistyötä, toimii kontaktihenkilönä mukana oleville ja viestii aktiivisesti hankkeesta. Varmista, että kaikki ymmärtävät toistensa työn haasteet ja tarpeet. Kun toimintatapa vakiintuu, koordinoinnin tarve vähenee.

4. Huomioi verkoston odotukset ja tarpeet

Keskustele, keskusteluta ja kartoita, kerää palautetta ja toimi yhteisöllisesti. Mahdollista muilta oppiminen ja muista kuunnella toisten esiin nostamia näkökohtia ja mahdollisia huolia.

5. Ohjeista käytännöt, varmista elintarviketurvallisuus

Eviran ruoka-apuohje (16035/2) määrittää puitteet, joissa valmista ruokaa voi lahjoittaa. Muistathan tarkistaa Eviran ruoka-apuohjeesta aina viimeisimmän version.

Kunnan terveystarkastajat auttavat tarvittaessa ohjeiden käytäntöön sovittamisessa. Huolehdi, että toiminta on ohjeiden mukaista koko ketjun matkalla tarjoiluhävikin syntypaikalta loppukäyttäjälle.

6. Pidä tavoitteet selkeinä ja pyri niitä kohti johdonmukaisesti

On hienoa, että tarjoiluhävikki menee hyötykäyttöön, mutta vielä tärkeämpää on vähentää sen syntyä. Selvitä hävikkiin johtavia tekijöitä ja pyri vaikuttamaan niihin. Tarjoiluhäivikin lisäksi ruokapalveluissa syntyy aina valmistushävikkiä. Sen määrä on kuitenkin yleensä hyvin pieni.

Lisäksi ruokailussa syntyy lautashävikkiä eli lautasille otettua ja syömättä jäänyttä ruokkaa, joka päätyy biojätteeseen. Ensimmäinen askel kaiken ruokahävikin vähentämisessä on sen tiedostaminen ja näkyväksi tekeminen.

Hankintanäkökulma: Toimintatapojen juurruttaminen myös muiden hankintayksiköiden toimintaan

Porissa on tutkittu myös päiväkotien ruokahävikin määrää ja laatua. Tämän tiedon pohjalta on hiottu päiväkotiruoan toimitusketjua, jolloin ruokahävikkiä saatiin vähennettyä ja myös kustannuksia kevennettyä.

Lisäksi päiväkotikiinteistöjen suunnittelijoita ja peruskorjaajia on ohjeistettu yhteisen ruokailutilan tarpeellisuudesta. Yhteisellä ruokatilalla on ruokahävikkiä pienentävä vaikutus, kun niin sanottua jakovaraa ei tarvitse varata jakeluun.

Koulujen tempaukset kasvattavat oppilaita ja vanhempia kestäviin elämäntapoihin

Tempauksessa oppilaat tekevät vapaa-ajallaan ekotekoja viikon ajan ja merkitsivät teot ennalta jaettuun Ekotapapassiin. Passissa on lueteltu kierrätykseen, energian säästöön ja kuluttamiseen liittyviä ekotekoja. Merkinnän saa esimerkiksi viemällä metallia metallinkeräykseen tai sammuttamalla turhaan palavan valon. Oppilaat täyttävät Ekotapapassia kotonaan ja palauttavat sen täytettynä opettajalleen.

Kaikki oppilaat saavat vapaaehtoisesta osallistumisestaan todistuksena oman Ekotapa-diplomin, minkä lisäksi passinsa palauttaneiden kesken arvotaan palkintoja luokkakohtaisesti sekä muutama pääpalkinto.

Porvoon Kevätkummun koulussa ollaan aina oltu kiinnostuneita ympäristöasioista ja yhtenä osana ympäristökasvatuskokonaisuutta on Ekotapapassi. Sen innovoi vuonna 2014 Kevätkummun alakoulun ympäristötiimi, johon tuolloin kuului kaksi luokanopettajaa sekä koulunkäyntiavustaja.

Samaan aikaan, kun Kevätkummussa innovoitiin Ekotapapassia, Itäisen Uudenmaan kehitysyhtiö Posintra mietti kunnan ympäristötoimen kanssa uusia, erilaisia tapoja kannustaa asukkaita ekotekoihin. Aiemmin he olivat järjestäneet muun muassa erilaisia energiansäästötapahtumia ja energianeuvontaa.

Sitten syntyi idea koululaisille suunnatusta energiakasvatuksesta ja he päättivät haastaa koululaiset mukaan kilpailuun. Yhteydenotoissa kouluille kuultiin Kevätkummun koulun Ekotekopassista.

Posintra ehdotti, että Ekotapapassi-tempaus siirrettäisiin valtakunnalliselle energiansäästöviikolle ja mukaan haastettaisiin muutkin viidesluokkalaiset. Näin on toimittu joka vuosi alkaen syksystä 2015.

Posintran hankevastaava selvittää vuosittain Porvoon koulutoimelta rehtorit ja viidesluokkalaisten luokanopettajat, ja lähettää sähköpostitse haasteen Kevätkummun koulun viidesluokkalaisten nimissä – haaste on ”oppilaalta oppilaalle”.

Mukaan ilmoittautuville lähetetään ohjeistus, passit, diplomipohjat ja materiaalia esimerkiksi ympäristömerkeistä. Myös kouluissa käsitellään ympäristöaiheita tuon viikon aikana, vaikka suurimmaksi osaksi Ekotekopassin toimet tehdäänkin koulun ulkopuolisella ajalla.

Vapaa-ajalla tehtävät ekoteot voivat olla kierrätykseen, energian säästöön ja kuluttamiseen liittyviä. Merkinnän passiin saa esimerkiksi viemällä biojätteitä kompostiin tai biojäteastiaan tai pyöräilemällä autokyydin sijaan. Oppilaiden vanhemmat kuittaavat ekoteot passiin. Näin saadaan sitoutettua vuosiluokan lasten vanhemmatkin.

Ekotapapassista on saatu hyvää palautetta myös vanhemmilta. He ovat saaneet uusia vinkkejä omiin toimintatapoihinsa ja näin koko perheen tavat voivat muuttua ekologisemmiksi.

Passinsa palauttaneiden kesken arvotaan palkintoja luokkakohtaisesti sekä muutama pääpalkinto. Passi palautetaan viikon päätteeksi opettajalle, joka puolestaan lähettää passinsa palauttaneiden nimet tiedoksi arvontoja varten.

Arvonnan suorittaa Posintra, palkintoja jaetaan kouluilla ja pääpalkinnon jako järjestetään yhteistyössä kirjaston kanssa. Porvoossa kirjasto osallistuu aktiivisesti toimintaan ja on halunnut olla mukana myös uudessa koululaisille suunnatussa energiaopetuksessa.

Kevätkummussa uusille opettajille annetaan ekokoulutusta. Joka vuosi edellisen vuosiluokan opettajat ja oppilaat kertovat seuraavalle vuosiluokalle, mitä ovat itse tehneet. Haastetta on levitetty omassa kunnassa sekä suomenkielisissä että ruotsinkielisissä kouluissa. Ekotekotempauksen materiaalit löytyvät nyt myös edu.fi-verkkosivuilta suomeksi ja ruotsiksi.

Ekotapapassi on suunnattu viidesluokkalaisille, mutta kaikilla eri vuosiluokilla on ympäristöoppia teemoittain – esimerkiksi ykkösluokkalaisille teemana on veden säästö. Ekotapapassin kautta saadaan tuotua myös koteihin kouluissa opeteltuja kestäviä elämäntapoja.

Hyödyt:

• Ekotapakoulutetut oppilaat
• Edistää kaupungin kiertotaloustavoitteita
• Keinoja arkipäivän kestäviin valintoihin
• Myös oppilaiden perheet oppivat ekotekoja
• Tuonut Porvoolle kansainvälistä näkyvyyttä

5 askelta koululaisten kasvattamiseen kestäviin elämäntapoihin säännöllisesti toistuvalla Ekotapahaasteella

Kestävät elämänavat on helpointa oppia jo nuorena. Ekotapahaasteella tavoitetaan yhden vuosiluokan koululaiset pohtimaan omaa toimintaansa ja saadaan koululaiset toimimaan ympäristömyönteisesti.

Konkreettiset teot kerätään passiin. Ne voivat olla kierrätykseen, energian säästöön ja kuluttamiseen liittyviä - merkinnän passiin saa esimerkiksi viemällä jätteitä kierrätykseen tai sammuttamalla turhaan palavan valon. Vanhemmat allekirjoittavat passin.

1. Tutustu Ekotapapassi-työkaluun ja muuhun saatavilla olevaan materiaaliin

Opettajan verkkopalvelussa edu.fi on saatavilla suomenkielinen ja ruotsinkielinen versio Ekotapapassista sekä tulostettava diplomi. Voit hyödyntää tätä tai rakentaa sen pohjalta omia kestävän kehityksen tarpeitasi parhaiten tukevan työkalun.

2. Kartoita mahdolliset toimijat kunnassasi

Ekotapapassi-tempaus sopii kokemusten mukaan parhaiten viidesluokkalaisille. Vuosittain toistuvalla tempauksella saadaan joka vuosi mukaan uudet oppilaat. Pyydä oman kuntasi koulutoimesta rehtoreiden ja viidesluokkalaisten luokanopettajien yhteystiedot.

Kunnan ympäristötoimessa tai kehitysyhtiössä voi myös olla kiinnostusta toimia yhteistyössä koulujen kanssa, esimerkiksi koordinoimalla haasteen lähettämistä ja siihen vastaamista.

3. Tarjoa toimintatapaa luokanopettajille

Kerro mitä Ekotapapassi-haaste edellyttää opettajalta, oppilailta ja vanhemmilta, millaista materiaalia on saatavilla ja mitä hyötyä toimintatavasta olisi.

Kun ensimmäinen opettaja innostuu, hänen luokkansa voi haastaa mukaan muita. Tällöin opettajan tai jonkun muun mukana olevan tahon on otettava vastuu haasteeseen vastaavien nimien keräämisestä mahdollista palkintojen arvontaa varten. Ekotapapassi-tempauksen voi toteuttaa myös luokan omana toimintana haastamatta muita.

4. Tue toimintaa alussa

Toimita muiden viidesluokkalaisten luokanopettajien yhteystiedot haastetta varten haastajaluokan opettajalle tai muulle sovitulle toimijalle. Tiedustele rehtoreilta koulun mahdollisuutta tukea Ekotapapassi-haastetta esimerkiksi pienten palkintojen muodossa. Selvitä, löytyykö kunnasta muita mahdollisia palkintosponsoreita. Ehkä voit myös kertoa paikallislehdelle toiminnasta?

5. Muistuta Ekotapapassihaasteesta seuraavana vuonna

Viidesluokkalaisten opettajat vaihtuvat vuosittain ja haastekapulaa ei välttämättä muisteta siirtää eteenpäin koulun arjen tohinassa ilman muistuttelua. Tavoitteena on vakiinnuttaa Ekotapapassihaaste koulun vuosirytmiin, esimerkiksi toteutettavaksi aina kansallisella energiansäästöviikolla 41, ja tehdä haasteesta hauska tapahtuma, jota niin opettajat kuin oppilaatkin tietävät odottaa.

Hankintanäkökulma: Koulun omat kestävät hankinnat

Haasteviikon aikana voidaan kiinnittää huomiota myös koulun kestävien hankintojen toteuttamiseen. Kestävät hankinnat voisi olla jopa yhtenä vuosiluokan teemana. Hankintoja pohdittaessa voidaan arvioida, voiko jonkun tarvitsemansa tavaran lainata tai hankkia palveluna. Tai voiko tuotteen hankkia käytettynä? Entä miten koulutarvikkeiden ja -kirjojen kierrättäminen on järjestetty kunnassasi?

Myös ekotapapassiin voi lisätään hankintanäkökulman, mikä ohjaa koululaisten omia hankintoja.

Kalusteiden kierrättäminen kaupungin yksiköiden välillä vähentää tarvetta ostaa uusia

Turun kaupunki toteutti vuosina 2015–2018 Kalustekierrätyspilotin, jonka tavoitteena oli tehostaa tarpeettomien kalusteiden kiertoa kaupungin yksiköiden välillä.

Pilotin aikana luotiin uusi kalustekierrätysjärjestelmä. Järjestelmän pohjana toimii verkkosivusto, johon kaupungin yksiköt voivat lisätä tarpeettoman irtaimistonsa ja askartelumateriaalinsa helposti matkapuhelinsovelluksen avulla. Järjestelmässä olevat tuotteet näkyvät kaikille kaupungin verkossa ja ovat tilattavissa mihin tahansa yksikköön.

Sovellus mahdollistaa huonekalujen kierrättämisen myös siten, että kaikkia ylijäämähuonekaluja ei tarvitse siirtää keskitettyyn varastoon, mikä vähentää kuljetusten tarvetta. Järjestelmän avulla pyritään edistämään Turun kaupungin strategista tavoitetta ulottaa resurssiviisaus kaikkeen toimintaan.

Ajatus toimivan kierrätysjärjestelmän kehittämiselle heräsi Turussa jo vuonna 2011, kun Turun ekotuessa nousi esille tarve kirjojen kierrättämiselle. Ekotukitoiminta on ympäristövastuullisuutta edistävä toimintamalli, jota toteutetaan työyksiköihin nimettävien ja koulutettavien ekotukihenkilöiden avulla.

Kierrätyspilotti lähti varsinaisesti käyntiin vuonna 2015, kun mukaan lähtivät Turun kaupungin Sivistystoimiala ja Työkeskus. Kirjojen kierrätyksen sijaan järjestelmästä muotoutui kalusteiden kierron mahdollistava alusta.

Sivistystoimiala oli kalustekierrätyksen mahdollistamisen lisäksi selkeä näkökulma paloturvallisuuden parantamiseen kaupungin yksiköissä, koska ylimääräiset kalusteet, joita ei suoraan poistettu, jäivät usein kiinteistöjen ullakoille. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ylijäämähuonekaluja siirrettiin keskitettyyn varastoon ja tuotiin näkyville verkkopohjaiseen järjestelmään.

Pilotin toinen vaihe, jonka toteutti Turun kaupungin nykyinen hankekehittämisyksikkö yhdessä Työkeskuksen kanssa, alkoi vuonna 2017, jolloin Sitran rahoituksen ja yhteistyön avulla kehitettiin toimintaa palveleva mobiilisovellus. Sovelluksella haluttiin kehittää kierrätystä myös siten, ettei kaikkia huonekaluja tarvitse siirtää keskitettyyn varastoon.

Vuonna 2018 kierrätysjärjestelmän omistajuus siirtyi Turun kaupungin Työllisyyspalvelukeskukselle, jolloin järjestelmää kehitettiin edelleen sekä laajennettiin sen käyttöä koko kaupungin tasolle.

Tavarat kiertoon -kierrätysjärjestelmälle on sittemmin perustettu myös ohjausryhmä, jossa on edustettuna Turun kaupunkiorganisaation kaikki toimialat. Ohjausryhmä neuvoo ja edesauttaa kierrätysjärjestelmän kehitystä ja jalkauttamista kaupunkiorganisaatioon. 

Hanke otettiin kaupungin toimijoiden keskuudessa vastaan hyvin, eikä varsinaista vastustusta esiintynyt. Epäilykset ovat jääneet, kun järjestelmän näytettiin olevan kannattava ja sen etenemiseen laadittiin tarkka suunnitelma ohjeistuksineen.

Turussa kalustekierrätys on saatu osaksi kaupungin kokonaisuutta, ja sen avulla on saavutettu monia hyötyjä kunnassa. Mobiilisovellus auttaa käyttökelpoisia vanhoja kalusteita löytämään uuden paikan, ja sovelluksen kautta kierrättäminen on helppoa ja tasapuolista.

Kierrättäminen on myös kustannustehokasta. Organisaation koosta riippuen kalustekierrätyksen säästöpotentiaali on suuri, isoissa organisaatioissa jopa satoja tuhansia euroja. Hankkeen on lisäksi huomattu aiheuttaneen työllistäviä vaikutuksia kuntouttavan työn myötä. Myös varastotiloja on vapautunut käyttöön tavaroiden turhan säilyttämisen sijasta.

Kalustekierrätys vastaa kiertotalouden haasteeseen mahdollistamalla kaupungin sisäisen materiaalikierron, lisäämällä saatavilla olevan materiaalin näkyvyyttä yli toimialarajojen, parantamalla päätöksentekoa sekä vähentämällä turhia ulkoisia ostoja.

Tavarat kiertoon -kalustekierrätyspilotin tuloksena syntyi toimintamalli, jota muut kaupungit pystyvät hyödyntämään helposti, sillä järjestelmä on tehty avoimella lähdekoodilla. Kalustekierrätysjärjestelmä on herättänyt paljon mielenkiintoa ja Turku on lähtenyt kehittämään ja toteuttamaan järjestelmää yhteistyössä muiden kuntien kanssa osaksi niidenkin toimintaa.

Turun kaupunki aikoo jatkossa kehittää järjestelmää entisestään esimerkiksi teknisten ominaisuuksien osalta. Lisäksi sisällöstä on potentiaalia lisäkäyttömahdollisuuksiin, esimerkiksi yhteiskäyttövertaisalustana. Myös mahdollista yhteistyötä yritysten ja yksityisen sektorin kanssa aiotaan vielä kehittää.

Hyödyt:

• Tavaroiden käytön optimointi ja seurannan helpottaminen
• Ei ylimääräistä välivarastointia tai kuljettamista
• Jätteen määrän vähentäminen
• Luo uusia työtehtäviä
• Avoin lähdekoodi mahdollistaa monistettavuuden

6 askelta kalusteiden kierrätysjärjestelmän käyttöönottoon kunnassa

Turun kaupungin kalustekierrätys pidentää irtaimiston elinkaarta merkittävästi. Kalusteiden kierrätys verkko- ja mobiilisovelluksella tekee kaupungin kalustekierrätyksestä kustannustehokasta, helppoa, tasapuolista ja läpinäkyvää.

1. Määrittele kalustekierrätysjärjestelmän omistajataho

On olennaista, että projektin omistaja pääsee alusta asti osaksi järjestelmän kehittämistä. Omistaja huolehtii järjestelmän ylläpidon lisäksi myös esimerkiksi käyttäjätuesta ja viestinnästä.

2. Sisällytä järjestelmä virallisiin ohjeistuksiin

Kierrätysjärjestelmän käyttö kannattaa ohjeistaa kaupungin työntekijöille. Järjestelmä on kalusteiden poiston ja hankintojen osalta hyvä sisällyttää myös virallisiin toimintaohjeisiin.

3. Määrittele tekniset prosessit

Tekniseltä kannalta on tärkeää määritellä kierrätysjärjestelmän sijainti (palvelin, nettiosoite, käyttäjätunnukset) sekä käyttäjätuki ja se, minne tai kenelle järjestelmän lähettämät viestit osoitetaan.

Järjestelmään lisättävät tavarat ja tuotteet on hyvä olla merkitty yksilöidyillä tunnisteilla, esimerkiksi viivakoodeilla, jotka toimitetaan käyttökohteisiin.

4. Ratkaise kuljetus- ja varastointikysymykset

Kuljetustoiminnan osalta vaihtoehtoja on syytä miettiä jo valmisteluvaiheessa. Kuljetuksen suunnittelussa tulee suunnitella erityisesti kustannusten jakamista sekä selvittää myös muiden toimijoiden järjestämien kuljetusten mahdollisuudet. Turun järjestelmässä yksi taho vastaa kuljetuksista, tilausten käsittelystä ja varaston hallinnasta.

Varastointimahdollisuudet ovat keskitetty ja hajautettu varastointi tai niiden yhdistelmä. Varastointia suunniteltaessa tulee määritellä vastuukysymykset (hallinnointi, tilausten käsittely) ja mitä tavaroille tehdään, jos ne eivät lähde kiertoon järjestelmän kautta.

5. Määritä toimintasäännöt ja käyttöoikeudet

Projektin valmisteluvaiheessa kannattaa määritellä tahot, joilla on hankintaoikeus eli oikeus tilata tuotteita ja lisätä niitä kierrätysjärjestelmään. Hankintaoikeuden rajaamisella voidaan hallita turhia kuljetuksia ja yksittäisiä tilauksia.

Hankintanäkökulma: Kunnan kalustehankinnat käytettyinä säästää rahaa ja vaivaa

Kalustekierrätys lisää irtaimiston elinkaarta merkittävästi, kun käyttökelpoiset vanhat kalusteet otetaan hyötykäyttöön. Irtaimiston kierrätys on viisasta ja kustannustehokasta resurssien käyttöä kaupunkiorganisaation sisällä. Näin säästytään kilpailuttamiselta eikä tarvitse investoida uusiin huonekaluihin.

Uusissa kalustehankinnoissa voidaan myös vaatia, että kalusteet voi purkaa osien uusimiseksi. Kalustehankintoja voidaan hankkia palveluna tai edellyttää niille huolto- ja korjauspalvelua.

Kotitalouksien biojätteet ja lietteet hyödynnetään joukkoliikenteen ja yksityisautojen biopolttoaineena

Vaasassa biokaasubussit ovat olleet osana alueen joukkoliikennettä jo yli kahden vuoden ajan. Hanke syntyi paikallisen jätteenkäsittelylaitoksen ja kunnan yhteistyönä. Se on loistava esimerkki yhdyskuntasuunnittelun ja kiertotalouden yhteiskehittämisestä, jossa kotitalouksien biojätteistä ja lietteistä tehdään paikallisen joukkoliikenteen sekä yksityisautojen käyttöön polttoainetta.

Vaasan biokaasubussihanke lähti liikkeelle vahvasti kiertotalousnäkökulmasta kaupungin ja Stormossenin jätteenkäsittelylaitoksen yhteistyönä. Tavoitteena oli hyödyntää jätteitä taloudellisemmin sekä samalla vastata ilmastohaasteisiin lisäämällä merkittävästi uusiutuvan energian käyttöä.

Myös yksityishenkilöitä on kannustettu ilmastoystävällisempiin vaihtoehtoihin; kaupunkilaisille haluttiin tarjota mahdollisuus tankata uusiutuvalla polttoaineella. Mallia otettiin Ruotsista, jossa biokaasubusseja on käytetty menestyksekkäästi joukkoliikenteessä useammalla paikkakunnalla.

Merkittävää hankkeen käynnistämisessä oli luoda biokaasulle kysyntä eli saada käyttäjiä. Vaasassa tähän vastattiin parhaiten biokaasulla kulkevalla bussikalustolla. Yrityksiä oli aluksi vaikeaa saada mukaan, koska dieselin käyttö on helpompaa ja halvempaa. Kaupunki ratkaisi ongelman investoimalla biokaasubussikalustoon, joka luovutettiin kilpailutuksen myötä liikennöitsijälle.

Julkisen sektorin tulee toimia aktiivisesti ja avustaa infrastruktuurin luomisessa, jotta yksityisyritykset saadaan mukaan ja biokaasu yleistymään liikenteen polttoaineena. Tämän pohjalta Vaasan kaupunki ja Stormossen, joka tuottaa biokaasua Vaasan jätevedenkäsittelylaitoksella syntyvästä jätevesilietteestä ja biojätteestä, käynnistivät neuvottelut siitä, millä ehdoilla biokaasua tuotetaan ja mitkä ovat eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet.

Biokaasun tuotantoon ja bussikalustoon liittyvät hankinnat tehtiin vuonna 2014. Kaupunki sitoutui hankkimaan 12 biokaasulla toimivaa bussia joukkoliikenteeseen ja ostamaan biokaasua Stormossenilta.

Stormossen puolestaan investoi tarvittavaan jalostuslaitokseen, bussien hidastankkausasemaan sekä yksityisautoilijoiden pikatankkausasemaan. Vaasan joukkoliikenteessä tällä hetkellä toimivat biokaasubussit kuluttavat noin kolmasosan Stormossenin tuottamasta kaasusta. 

Bussit tankataan hidastankkausasemalla yön yli, jolla ne ajavat seuraavan päivän ajot. Aseman rakentaminen on kohtalaisen kallis investointi, mutta sen käyttöikä on pitkä, 20–30 vuotta. Biokaasubussit ovat pärjänneet liikenteessä hyvin, myös talviolosuhteissa. Bussien huoltoajat ovat noin 3 prosenttia ajoajasta, mikä on täysin rinnasteisia dieselkäyttöisiin autoihin.

Tulevaisuudessa Vaasassa kapasiteettia voidaan vielä kasvattaa, sillä tankkausasemassa on laajennusmahdollisuus maksimissaan 50–60 bussin ja 1000 henkilöauton tarpeisiin. Toiminnan mahdollisen laajentumisen myötä tulisi miettiä myös tuotannon laajentamista.

Biokaasutuotannon raaka-aineeksi voivat soveltua esimerkiksi maatalouden jätteet, ruokohelpi tai muu vastaava biomassa tai minkkitarhojen jätteet, jotka ovat ongelma etenkin rannikkoalueella.

Biokaasubussihankkeesta on koitunut lukuisia hyötyjä Vaasan kaupungille. Kaupungin hiilidioksidipäästöjen vähenemisen lisäksi hanke tukee paikallisen elinkeinoelämän kehittymistä ja tarjoaa niin muille kunnille, palveluntuottajille kuin tavarantoimittajillekin kotimaisen referenssikohteen biokaasukäyttöisistä ajoneuvoista ja niiden käyttämisestä joukkoliikenteessä.

Konkreettinen ilmastotyö on huomioitu mediassa ulkomaita myöten, mikä on tuonut hankkeelle näkyvyyttä. Lisäksi kaupungin bussikalusto saatiin hankkeen myötä uudistettua ja joukkoliikenteen mainetta paikallisesti kasvatettua.

Biokaasubusseista ei synny melua tai päästöjä, joten meluhaitat ovat pienentyneet, joka puolestaan helpottaa bussipysäkkien sijoittelua. Myös linjanauton kuljettajien työviihtyvyys ja tyytyväisyys on tutkimusten mukaan parantunut.

Biokaasubusseista on Vaasan hankkeen myötä saatu hyvin positiivisia kokemuksia, mutta biokaasun tulevaisuuteen joukkoliikenteen polttoaineena liittyy myös huolenaiheita. EU-lainsäädäntö ja Suomen oma kansallinen asetus tulevat määrittelemään, miten joukkoliikenteen ympäristökysymyksiä ratkaistaan. Viimeisimpiä EU-lainsäädännön linjauksia on, että tulisi siirtyä ensisijaisesti uusiutuvalla energialla kulkeviin sähköbusseihin.

Mikäli joukkoliikenteen ympäristökysymykset päätetään ratkaista sähköautojen avulla, eikä biokaasubusseja rinnasteta yhtä hyväksi vaihtoehdoksi, biokaasua polttoaineena joukkoliikenteessä käyttävät kunnat joutuisivat investoimaan myös sähköbusseihin, mikä olisi kuntien ja biokaasuntuotantoa ylläpitävien laitosten kannalta taloudellisesti vaikea asia.

Hanke edistää Vaasan tavoitetta hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä kestävän energiatuotannon osalta. Biokaasupolttoaine tuotetaan lähituotantona, eikä se ole riippuvainen öljymarkkinoista. Biokaasubussihanke edistää merkittävällä tavalla kotimaisen puhtaan teknologian käyttöönottoa koko Vaasan alueella niin biokaasun tuotannon, jakelun kuin liikennekäytönkin osalta.

Vaasan joukkoliikenteessä liikennöivillä 12 biokaasubussilla korvataan fossiilisia polttoaineita 280 000 diesellitran verran vuodessa. Biokaasun kasvihuonepäästöt ovat jopa 90 prosenttia alhaisemmat verrattuna bensiiniin ja dieseliin.

Hyödyt:

• Energiaa jätteestä ja säästöt perinteisissä polttonesteissä
• Konkreettisen ilmastoteon tuoma imagohyöty ja näkyvyys myös ulkomailla
• Bussikaluston uusiminen hankalassa markkinatilanteessa
• Joukkoliikenteen suosio lähtenyt kasvuun
• Biokaasubussit eivät tuota melua tai päästöjä
• Kuljettajat ovat saaneet hyviä arvosanoja tyytyväisyyskyselyissä

6 askelta biokaasun hyödyntämiseen polttoaineena paikallisjoukkoliikenteessä

Vaasassa biokaasua on käytetty polttoaineena alueen joukkoliikenteessä yli kahden vuoden ajan kunnan ja paikallisen jätteenkäsittelylaitoksen yhteistyönä. Hankkeen taustalla on vahva kiertotalousnäkökulma jätteiden taloudellisemmasta hyödyntämisestä ja uusiutuvan energian käyttämisestä fossiilisten polttoaineiden sijasta.

Kokemus on osoittanut, että biokaasubussit pärjäävät vertailussa erinomaisesti dieselbusseille ja niiden kasvihuonepäästöt ovat jopa 90 prosenttia alhaisemmat bensiini- ja dieselautoihin nähden.

1. Selvitä, miten kunnassa tällä hetkellä toteutetaan jätteiden ja lietteiden käsittely

Jätteiden käsittelyn nykytilan selvittäminen on merkittävässä roolissa biokaasun hyödyntämisen aloittamisessa liikenteen polttoaineena. Merkittävää on selvittää, missä lietteitä ja biojätteitä käsitellään ja miten niitä mädätetään eli onko biokaasun tuotanto mahdollista. Biokaasun tuotantopuolelta tulee myös löytyä tahtotila jatkojalostaa biokaasua liikenteen tarpeisiin.

2. Määrittele sopimukset

Kun biokaasun tuotantomahdollisuudet on selvitetty ja yhteinen tahtotila löydetty, luodaan sopimus biokaasua operoivien toimijoiden välille. Sopimuksessa määritellään biokaasun tuotannon ehdot sekä osapuolten vastuut ja velvollisuudet esimerkiksi investointien ja hankintojen suhteen.

3. Luo biokaasulle kysyntä

Kaasulle tulee löytyä kysyntää eli käyttäjiä. On havaittu, että julkinen sektori on merkittävässä asemassa infrastruktuurin luomisessa ja yksityisyrittäjien houkuttelemisessa toimintaan mukaan. Kunnan rooli on todennäköisesti kaluston hankkiminen, sillä harvalla liikennöitsijällä on kaasukalustoa valmiina tai halua investoida siihen.

4. Kilpailuta liikennöitsijä ja määrittele kilpailutuksen ehdot

Kun kaupungin hankkima bussikalusto kilpailutetaan, tulee määrittää sopimusaika. Liikenteenharjoittajan sopimusaika on kuitenkin nyt Vaasassa lyhyempi kuin kaupungin rahoitusleasingilla hankkiman kaluston sopimusaika ja erikseen bussien hankinnan yhteydessä määritelty erillinen huoltosopimusaika.

Jos kalusto olisi sidottu liikenteenharjoittajan sopimusaikaan, olisi kalusto tullut liikenteenharjoittajan toimesta, jolloin vuosikustannukset olisivat myös korkeammat, ja hankkeen toteutus korkeiden olisi ollut mahdollisesti liikennöintikustannusten vuoksi epävarmaa.

Nykyisessä Vaasan tilanteessa liikenteenharjoittajan sopimusaika päättyy 2021, ja loppuvuodesta 2021 on siten mahdollista, että biokaasubussien hallinta siirtyy uuden tarjouskilpailun voittaneelle yritykselle.

Pisin mahdollinen sopimusaika kaupunkiliikenteessä on mahdollista kuitenkin suunnitella 10 vuodeksi liikenteenharjoittajan kanssa, mutta jo viidessä vuodessa kaupunkiympäristön muutokset ovat sen verran suuria, että lyhyempi sopimusaika kuin 10 vuotta on liikenteen järjestämisen kannalta parempi ratkaisu.

Liikenteenharjoittajan sopimusaika, kaluston hankinnan järjestäminen ja hallinta edellyttävät siten varsin monimutkaista harkintaa, mikä osaltaan johtuu biokaasubussien vähäisestä jälkimarkkinointitilanteesta verrattaessa esimerkiksi perinteiseen dieselbussien käyttöön kaupunkien sopimusliikenteessä. 

Vaasan tapauksessa biokaasubussien järjestäminen toteutettiin kaupungin toimesta, ja kaikissa sopimusasioissa hyödynnettiin alhaista korkorahoitusta sekä alhaisia hallintokustannuksia. Riippumatta hankinnan toteuttajasta huolto kannattaa aina kilpailuttaa samassa yhteydessä bussien hankinnan kanssa, joka on myös tärkeä bussien toimittajan valintaperuste.

Varabussin hankkiminen on havaittu Vaasan projektissa suositeltavaksi bussien hankintaa suunniteltaessa, jotta huollossa olevan tilalle saadaan helposti sijaisbussi.

5. Suunnittele tankkausasemien sijainti saavutettavuuden kannalta

Bussien ja yksityisautojen tankkausasemat sijaitsevat lähellä jätteenkäsittelylaitosta. Niiden rakentamisessa tulee huomioida laajentamismahdollisuus biokaasuautojen määrän kasvamisen varalta. Muut tankkauspisteet on syytä sijoittaa hyvin saavutettaville paikoille, kuten pääväylien varrelle.

6. Pohdi tuotannon laajentamismahdollisuuksia

Mikäli biokaasukäyttöisten autojen ja bussien määrä kasvaisi biokaasua tuottavan laitoksen kapasiteetin ylittävästi, tulee pohtia keinoja lisätä tuotantoa esimerkiksi maatalousjätteiden hyödyntämisen avulla.

Hankintanäkökulma: Cleantechin edistäminen leasing-hankinnalla 

Vaasan kaupungin biokaasubussien hankintamenettelyssä käytiin laaja vuoropuhelu potentiaalisten tarjoajien kanssa. Vuoropuhelussa käytettiin muun muassa alustavia tarjouspyyntöasiakirjoja, joita tarjoajat saivat kommentoida.

Hankinta tukee myös paikallisen elinkeinoelämän kehittymistä sekä tarjoaa palveluntuottajille ja tavarantoimittajille kotimaisen referenssikohteen biokaasukäyttöisistä ajoneuvoista. Hankinta oli myös mukana Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa, jonka tavoitteena oli vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen.