Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus viime hallituskaudella

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus on ollut käynnissä vuodesta 2018 lähtien. Ympäristöministeriön ehdotus kaavoitus- ja rakentamislaiksi oli lausunnolla 27.9.–7.12.2021. Lausuntopalaute oli kauttaaltaan kriittistä.

23.3.2022 ympäristöministeriö tiedotti lakiuudistusta koskevasta hallituksen linjauksesta: Eduskuntaan viedään syksyllä hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakentamislain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta.

Rakentamislakiluonnos julkaistiin 11.4.2022 ja kuulemistilaisuus järjestettiin 13.4. Kuntaliitto jätti lakiluonnoksesta kirjalliset kommentit 22.4..

Kuntaliitto korosti Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa 8.6.2022, että rakentamislakiluonnoksella ja sen yhteydessä tehtävällä rakennuslain muutoksella on merkittävä vaikutus kuntien talouteen ja hallintoon. (Muistiot alempana Kuntaliiton kannat ja tausta-aineistot -osiossa)

Hallituksen esitykset rakentamislaiksi (HE 139/2022 vp) ja laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (HE 140/2022 vp) vietiin eduskuntakäsittelyyn syyskaudella 2022. Kuntaliitto totesi valiokuntakuulemisissa, että lakiesityksissä on useita periaatteellisia ongelmia ja epäselviä ehdotuksia. Esitykset olivat kokonaisuutena arvioituna keskeneräisiä eikä olisi tullut viedä eteenpäin esitetyltä pohjalta. (Lausunnot alempana Kuntaliiton kannat ja tausta-aineistot -osiossa)

Eduskunta hyväksyi rakentamislain ja lain rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä kevätkaudella 2023. Rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025, jolloin maankäyttö- ja rakentamislain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä astuu voimaan jo 1.1.2024.

Maankäyttö- ja rakennuslain (alueidenkäyttölain) uudistusta on syytä jatkaa. Uudistuksessa on kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota rakennettua ympäristöä koskevan lainsäädännön kokonaisuuteen. Maapolitiikka, kaavoitus, kaavojen toteuttaminen, rakennusvalvonta ja lupamenettelyt muodostavat kuntien toiminnan kannalta keskeisen yhdyskuntarakentamisen prosessin.

Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet 2023:

Rakennetun ympäristön lainsäädännöstä on tehtävä eheä ja toimiva kokonaisuus.

Lainsäädännössä on turvattava kuntien oikeus itsenäisiin valintoihin maapolitiikassa, kaavoituksessa ja toteuttamisessa. Kuntien kaavamonopoli on säilytettävä.

Rakennetun ympäristön prosessien sujuvuutta tulee edistää.  

Maapolitiikan säätelyn tulee olla kuntatalouden kannalta kestävää.  

Rakentamisen ohjauksen on tuettava kunnan yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön kestävää kehitystä.  

Kuntien työkalujen ja osaamisen kehittämistä rakennetun ympäristön hiilineutraalisuustavoitteissa, luontokadon ehkäisyssä ja kiertotaloudessa on resursoitava.  

Lunastuslainsäädännön korvausperusteet tulee säilyttää nykyisellään.  

Digitalisaation on tuettava kunnan kaavoituksen sekä rakennus-, ympäristö- ja terveysvalvonnan tehtäviä.

Lue lisää tavoitteista täältä.

Avaa kaikki

Kuntaliiton kannat ja tausta-aineistot

Kuntaliiton kannanottoja rakentamislaki- ja RTJ-valmisteluun:

Kuthanek-muistiot:

Kuntaliiton kannanottoja MRL-uudistukseen:

Kuntaliittolaiset mediassa:

Tausta-aineistoa:

Kuntakaavasimulaatio

Yksi kuntakaava ja sen simulointi eri kaavatilanteissa

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä ehdotettiin syksyllä 2019 nykyisen yleis- ja asemakaavoituksen korvaamista yhdellä kuntakaavalla. Kuntaliiton, ympäristöministeriön ja kuntien yhteisesti toteuttamassa hankkeessa testattiin, miten malli soveltuisi erilaisiin maankäytön suunnittelun tilanteisiin viidessä eri hankkeessa. Simulaatio osoitti, ettei yhden kuntakaavan malli riittäisi kaikkiin maankäytön suunnittelun tarpeisiin. 

Yhden kuntakaavan mallin suurimpana ongelmana pidettiin yleispiirteisen suunnittelun aseman heikentymistä suunnittelujärjestelmässä, mikä vaikeuttaisi muun muassa kunnan investointien pitkäjänteistä ohjelmointia ja yksityisten toimijoiden mahdollisuuksia ennakoida omien hankkeidensa toteutettavuutta ja aikataulua.

Kaksiportaisen kuntakaavoituksen tarve korostuu suurissa kaupungeissa. Yhden kuntakaavan malli taas voisi olla käyttökelpoinen väline haja-asutusalueilla ja muilla alueilla, joissa rakentamisen ja maankäytön muutosten määrä on vähäinen tai muutokset tapahtuvat hitaasti.

Yhden kuntakaavan malli voisi tuoda joustavuutta myös sellaisiin tilanteisiin, jossa suunnittelun tarve kohdistuu vain selkeästi rajattaviin asioihin, eikä kaikkia suunnittelukysymyksiä tarvitse avata.

Hankkeessa mukana olleet kunnat olivat yhtä mieltä siitä, että digitalisaatio, kehittyvät työvälineet ja parantuva tiedonhallinta tulee joka tapauksessa vaikuttamaan ratkaisevalla tavalla kuntien kaavoitukseen ja mahdollisuuksiin sujuvoittaa prosesseja suunnittelutyössä, vuorovaikutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa.

Yleiskaavan ja asemakaavan välistä hierarkkista kynnystä voisi madaltaa sallimalla tietyissä tilanteissa yleis- ja asemakaavaprosessien yhdistäminen sekä ”alhaalta ylöspäin” lähtevien muutosten sujuva, mutta hallittu toteuttaminen laajentamalla mahdollisuutta laatia asemakaava yleiskaavasta poiketen.

Olisi myös hyvä selvittää, voitaisiinko eri kaavatasoihin kohdistuvat, samaa asiaa koskevat valitusprosessit yhdistää muutoksenhausta johtuvan viiveen vähentämiseksi. Käytännön toiminta edellyttää lisäksi, että kaavoitusta ja toteuttamista koskevat säännökset ovat jatkossakin toimiva kokonaisuus.

Lisätietoa:

Kuntakaavasimulaation loppuraportti

Kuntakaavasimulaation tiivistelmä

Uutinen 2.3.2020

Kuntakaavasimulaatio osoittaa: yleiskaava tarpeen myös tulevaisuudessa

Julkaisu: Kumppanuuden monet muodot

Esimerkkejä yhteistyöhön perustuvista kaavoituskäytännöistä. Muuttuva yhteiskunta haastaa kunnat ja niiden yhteistyökumppanit. Ilmastonmuutos, aluerakenteen erilaistuminen, väestön ikääntyminen ja talouden kiristyminen sekä hallinnon ja palvelutuotannon digitalisoituminen edellyttävät uudenlaisia

Lataa julkaisu
lateral-image-left

Kuntaliitto linjasi tavoitteet maankäytön ja rakentamisen kehittämiselle: Ketterää kaavoitusta ja parempaa rakentamista

Kuntaliiton mukaan maankäytössä ja rakentamisessa on mahdollistettava ketterä kaavoitus ja sen toteuttaminen, parannettava rakentamisen ja rakennusten laatua sekä tarjottava sujuvaa palvelua lähellä kuntalaista.

Tutustu tavoitteisiin
lateral-image-right

Ajankohtaista uudistuksesta

Blogit

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Minna Mättö

Minna Mättö

Juristi
Lakiyksikkö, Myytti-tiimi
+358 9 771 2037, +358 50 308 1487
Minna.Matto@kuntaliitto.fi
Vastuualueet
  • alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen lainsäädäntö
  • rakennetun ympäristön digitalisaatioon liittyvät juridiset kysymykset
  • luonnon monimuotoisuuteen ja suojeluun liittyvät juridiset kysymykset
Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Yhdyskunnat ja ympäristö
maankäyttö- ja rakennuslaki
lainsäädäntö
maankäyttö

Kuntavaalit 13.4.2025

Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!

Tutustu vaalisivustoomme!

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!