
Väkivaltaa vastaan -hanke

Viime vuosina Suomessa on herätty rikollisuuden luonteen muuttumiseen entistä väkivaltaisempaan suuntaan, erityisesti nuorten parissa. Tilastokeskuksen mukaan alle 15-vuotiaiden ryöstörikoksista epäiltyjen määrä kasvoi vuonna 2022 peräti 136 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Katujengit ja nuorten ryöstöt ovat nousseet poliittiseen keskusteluun ja mediaan. Myös ideologiset ääriliikkeet ovat aktivoituneet ja niiden näkyvyys kasvanut.
Radikalisoitumisen, väkivaltaisen ekstremismin sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden kehityskulkuihin on äärimmäisen tärkeää reagoida juuri nyt, kun niihin voidaan vielä tehokkaasti vaikuttaa.
Näiden ongelmien ennaltaehkäisemisestä on tutkittua tietoa, linjauksia ja koordinaatiotyötä. Ne ovat kuitenkin jääneet irrallisiksi konkreettisesta käytännön työstä. Ennaltaehkäisyn kentällä toimii useita toimijoita omine projekteineen ja toimenpiteineen ilman selkeää yhteistyörakennetta, joka huomioisi myös arkipäiväisen operatiivisen tason.
Kuntaliiton Väkivaltaa vastaan -hanke vastaa yhteistyörakenteiden, ilmiöiden tietoisuuden lisäämisen sekä käytännön ennaltaehkäisevän työn kehittämistarpeeseen. Tarjoamme kunnille maksutonta koulutusta, neuvontaa ja sähköisen tietopankin.
Hankkeen pohjan muodostavat:
- Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelma 2024–2027
Kuntaliiton selvitys (2023) radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisystä kunnissa
Avaa kaikki
Tavoitteet
Hanke tukee ja kehittää paikallista monialaista yhteistyötä. Hankkeessa tarjotaan toimivia malleja, materiaaleja ja käytänteitä nuoriso- ja jengirikollisuuden sekä väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi.
Hanke laajentaa yhteistyörakenteita muiden toimijoiden kanssa alueille, joissa niitä ei vielä ole. Hankkeessa luodaan valtakunnallinen yhteistyöryhmä, jonka puitteissa ajankohtainen tieto, parhaat käytännöt, tutkimustulokset, hankkeet sekä toimenpideohjelmiin liittyvät tapahtumat ja koulutukset leviävät tehokkaasti.
Tavoitteena on saavuttaa alueellinen sekä paikallinen toimintamalli ja kansallinen yhteistyörakenne, joka toimii itsenäisesti. Lisäksi avataan kontaktit muihin Pohjoismaihin.
Samalla hanke lisää yleistä tietoutta radikalisoitumisesta, väkivaltaisesta ekstremismistä sekä nuoriso- ja jengirikollisuudesta.
Hanke kehittää ja tukee kuntien turvallisuussuunnittelua ja arjen ennakoivaa turvallisuustyötä.
Kunnat ja ennaltaehkäisy
Kuntien ennaltaehkäisevän työn ja arjen ennakoivan turvallisuustyön perustana on kuntalain (410/2015) 1 §, jonka mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää palvelut asukkailleen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:n mukaan kunnan on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehdittava näistä tehtävistä siltä osin kuin ne liittyvät kunnan muihin lakisääteisiin velvoitteisiin.
Kunta on keskeinen toimija niin väestön kokonaishyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentajana kuin myös niitä horjuttavien ilmiöiden ja kehityskulkujen torjunnassa. Kasvatus- ja sivistystoimessa luodaan pohja väestön hyvinvoinnille sekä rakennetaan perustaa henkiselle kriisinkestävyydelle.
Kuntien tekemä arjen ennakoiva turvallisuustyö ja turvallisuussuunnittelu tukevat oleellisesti valtakunnallista kokonaisturvallisuuden mallia ja vaikuttavat osaltaan laajempaan yhteiskunnalliseen varautumistyöhön.
Ennaltaehkäisy voidaan nähdä toimina tai toimenpiteinä, joilla estetään tai vähennetään väestön hyvinvointia horjuttavia ilmiöitä ja kehityskulkuja. Kunnat toteuttavat ennaltaehkäisevää työtä sen kaikilla kolmella tasolla:
- Primääripreventio: Kuntalaisten hyvinvoinnin laaja-alainen kehittäminen ja varmistaminen.
- Sekundääripreventio: Aktiiviset toimet, joilla tuetaan ja autetaan haavoittuvassa asemassa olevia sekä rikoksilla ja päihteillä oireilevia yksilöitä.
- Tertiääripreventio: Myöhäisvaiheen kuntoutus- ja tukitoimet, joilla pyritään irrottamaan yksilö jo käynnissä olevasta negatiivisesta kierteestä.
Termejä
Väkivaltaa vastaan -hankkeen yhteydessä keskitytään erityisesti seuraaviin väestön hyvinvointia horjuttaviin ilmiöihin:
Radikalisoituminen on prosessi, jonka kautta yksilöt voivat päätyä käyttämään väkivaltaa, uhkaamaan sillä, yllyttämään sillä tai oikeuttamaan sitä aatemaailmansa kautta.
Terroristinen toiminta on luonteeltaan kumouksellista päämäärien tavoittelemista pelon, väkivallalla uhkaamisen ja sen käyttämisen kautta.
Terroristiset rikokset on määritelty rikoslaissa:
Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on:
1) aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa;
2) pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen taikka kansainvälinen järjestö tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin;
3) oikeudettomasti kumota jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä tai horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtiontaloudelle tai valtion yhteiskunnallisille perusrakenteille; tai
4) aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa kansainvälisen järjestön taloudelle tai sellaisen järjestön muille perusrakenteille.
Väkivaltainen ekstremistinen toiminta muistuttaa luonteeltaan terrorismia, mutta siitä usein puuttuu vallankumouksellisuus ja selkeä tavoitteellisuus. Väkivaltainen ekstremismi on käytännön tekoja, jotka voivat kohdistua niin yksilöihin kuin omaisuuteenkin.
Nuorisorikollisuus
- Ei varsinaista yhteneväistä määritelmää, yleisesti ajateltu tarkoittavan alle 21- vuotiaiden rikoskäyttäytymistä. Luonnehtiminen vaihtelee toimijasta riippuen.
- Yleisesti ottaen ihmiset tekevät eniten rikoksia täysi-ikäisyyden kynnyksellä.
Rikollisuus kasaantuu: pieni osa nuorista tekee suurimman osan rikoksista.
Pääosin ryöstö- ja vahingontekorikollisuutta.
Katujengit
- Ei rikoslain mukaista määritelmää.
- Useasta yksilöstä muodostunut pysyvä ryhmä, joka tekee toistuvasti yhdessä rikoksia. Toiminnalla on oleellisia vaikutuksia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.
- Ikä 18–30-vuotta, mukana joitain alaikäisiä.
- Tyypillisiin rikoksiin kuuluvat henkeen- ja terveyteen kohdistuvat sekä huumausainerikokset. Rikollisuus on vakavampaa kuin nuorisorikollisuudessa.
- Katujengeiksi tunnistetut ryhmät voivat erota toisistaan rikosten vakavuudella, rakenteella ja aktiivisuudella.
- Yhteinen identiteetti: yksi tai useampi johtohahmo ja/tai sisäryhmä
- Monipuolinen sosiaalisen median alustojen käyttö ja niiden kautta muiden kanssa kilpailu.
- Löyhät valtarakenteet: jäsenet ja johtohahmot voivat vaihtua ajallisesti hyvin joustavasti.
Järjestäytynyt rikollisuus
- Rikoslaki: Vähintään kolmen henkilön suuruinen rakenteeltaan jäsentynyt ryhmittymä, jonka tavoitteena on tehdä rikoksia, joista on säädetty tuomittavaksi vähintään neljä vuotta vankeutta. Toimintaan voi liittyä lisäksi muita rikoksia.
- Verkostomainen rikollisuus, tunnukselliset rikollisryhmät, ulkomailta johdetut ryhmät ja rikollisuutta mahdollistavat ryhmät.
Kunnat turvallisen arjen mahdollistajina
Turvallisuussuunnittelu on pitkäjänteinen prosessi, jolla ennaltaehkäistään onnettomuuksia, rikoksia ja häiriöitä sekä parannetaan turvallisuuden tunnetta. Sen avulla ohjataan kunnan ennakoivaa turvallisuustyötä, tehostetaan yhteistyötä ja resurssien käyttöä sekä ehkäistään päällekkäisyyksiä. Turvallisuussuunnittelulla ei tarkoiteta varautumiseen ja jatkuvuudenhallintaan liittyvää valmiussuunnittelua.
Kuntien tekemää turvallisuussuunnittelua ei ole varsinaisesti linjattu laissa. Sen perusta uitenkin muodostuu kuntalaista (410/2015), jonka mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinvoimaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Arjen ennakoiva turvallisuustyö käsittää toimenpiteitä, joilla ylläpidetään ja kehitetään arkipäivän turvallisuutta ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn keinoin. Se kattaa esimerkiksi väkivaltatyön, nuorten rikosten ehkäisyn, koulujen turvallisuuden, kunnan organisaatioturvallisuuden, yleisemmän hyvinvointityön ja turvallisuustekniset ratkaisut. Arjen ennakoiva turvallisyystyö ei sisällä valmius- ja varautumissuunnittelua.
Arjen ennakoiva turvallisuustyö ja turvallisuussuunnittelu kiinnittyvät keskeisesti osaksi kuntien laajemmin toteuttamaa valmius- ja varautumistyötä. Ne ovat molemmat osa yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta ja siten myös kokonaisturvallisuuden mallia.
Tuemme Väkivaltaa vastaan -hankkeen kautta kuntien tekemää turvallisuussuunnittelua ja arjen ennakoivaa turvallisuustyötä. Lisätietoja turvallisuustyön kehittämisestä kunnassasi saat ottamalla yhteyttä Väkivaltaa vastaan -hankkeen projektikoordinaattori Tatu Keitaanniemeen.
Kuntaliiton koulutukset
Tarjoamme kunnille kahta maksutonta koulutuskokonaisuutta. Koulutukset on suunnattu ensisijaisesti kuntien sivistys- ja nuoristoimen henkilöstölle. Koulutusten vetäjänä toimii Väkivaltaa vastaan- hankkeen projektikoordinaattori Tatu Keitaanniemi. Molemmat koulutuskokonaisuudet pidetään luentokokonaisuuksina joko etäyhteyden kautta tai lähitoteutuksena kunnan omissa tiloissa. Yhden luentokokonaisuuden kesto on 2 kertaa 60 minuuttia.
Mikäli organisaatiossasi on kiinnostusta alla oleviin koulutuskokonaisuuksiin, olethan yhteydessä sähköpostilla tatu.keitaanniemi@kuntaliitto.fi.
Radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy
Luentokokonaisuudessa käsitellään radikalisoitumisen, väkivaltaisen ekstremismin ja terrorismin määrittelyä, syntymekanismeja sekä ennaltaehkäisevää työtä suomalaisessa kontekstissa. Lisäksi tehdään katsaus ääriliikkeiden toimintaan ja olemassaoloon Suomessa ja maailmalla.
Ilmiötä ymmärtämässä: Katu- ja jengirikollisuus
Luentokokonaisuudessa käsitellään, mitä termit nuorisorikollisuus, katujengit ja järjestäytynyt rikollisuus tarkoittavat Suomen kontekstissa. Lisäksi tarkastellaan katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden tilannetta Suomessa.
Lisämateriaalia
Kuntaliitto: Selvitys radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisevästä työstä
Kuntaliitto: Mitä kuntapäättäjän tulee tietää hyvinvointi- ja sivistyspalveluista
Kuntaliitto: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden välillä
- Oikeusministeriön toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vuosille 2024–2027
- Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelma 2024–2027
- Kansallinen terrorismintorjunnan strategia 2022–2025
- Ankkuritoiminnan käsikirja
Rikoksentorjuntaneuvosto: Turvallisuustyön itsearviointityökalu
TUOVI: digitaalinen yhteistyöalusta turvallisuuden toimijoille
Oikeusministeriö: Nuorten vakavan rikollisuuden ja jengiväkivallan ehkäisy Ruotsissa ja Tanskassa
Opetushallitus: Väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisy kouluissa ja oppilaitoksissa
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Neuvontapalveluita varten suosittelemme käyttämään ensisijaisesti neuvontapyyntölomaketta.

+358 9 771 2155, +358 50 477 9005
Vastuualueet
- Väkivaltaa vastaan -projekti (Nuoriso- ja jengirikollisuuden sekä väkivaltaisen ekstremismin torjunta ja vähentäminen)

Onneksi on kunnat!
Jokainen meistä käyttää joka päivä kuntapalveluja, vaikka ei ehkä sitä tule edes ajatelleeksi.

Ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu lukuisia ammattilaisia.