Radikalisoituminen on prosessi, jonka kautta yksilöt voivat päätyä käyttämään väkivaltaa, uhkaamaan sillä, yllyttämään sillä tai oikeuttamaan sitä aatemaailmansa kautta. 

Terroristinen toiminta on luonteeltaan kumouksellista päämäärien tavoittelemista pelon, väkivallalla uhkaamisen ja sen käyttämisen kautta.  

Terroristiset rikokset on määritelty rikoslaissa: 

Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on: 

1) aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa; 

2) pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen taikka kansainvälinen järjestö tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin; 

3) oikeudettomasti kumota jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä tai horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtiontaloudelle tai valtion yhteiskunnallisille perusrakenteille; tai 

4) aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa kansainvälisen järjestön taloudelle tai sellaisen järjestön muille perusrakenteille. 

Väkivaltainen ekstremistinen toiminta muistuttaa luonteeltaan terrorismia, mutta siitä usein puuttuu vallankumouksellisuus ja selkeä tavoitteellisuus. Väkivaltainen ekstremismi on käytännön tekoja, jotka voivat kohdistua niin yksilöihin kuin omaisuuteenkin.  

Nuorisorikollisuus 

• Ei varsinaista yhteneväistä määritelmää, yleisesti ajateltu tarkoittavan alle 21- vuotiaiden rikoskäyttäytymistä. Luonnehtiminen vaihtelee toimijasta riippuen. 
• Yleisesti ottaen ihmiset tekevät eniten rikoksia täysi-ikäisyyden kynnyksellä. 

• Rikollisuus kasaantuu: pieni osa nuorista tekee suurimman osan rikoksista. 

• Pääosin ryöstö- ja vahingontekorikollisuutta. 

Katujengit 

• Ei rikoslain mukaista määritelmää. 
• Useasta yksilöstä muodostunut pysyvä ryhmä, joka tekee toistuvasti yhdessä rikoksia. Toiminnalla on oleellisia vaikutuksia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. 
• Ikä 18–30-vuotta, mukana joitain alaikäisiä.  
• Tyypillisiin rikoksiin kuuluvat henkeen- ja terveyteen kohdistuvat sekä huumausainerikokset. Rikollisuus on vakavampaa kuin nuorisorikollisuudessa. 
• Katujengeiksi tunnistetut ryhmät voivat erota toisistaan rikosten vakavuudella, rakenteella ja aktiivisuudella. 
• Yhteinen identiteetti: yksi tai useampi johtohahmo ja/tai sisäryhmä 
• Monipuolinen sosiaalisen median alustojen käyttö ja niiden kautta muiden kanssa kilpailu. 
• Löyhät valtarakenteet: jäsenet ja johtohahmot voivat vaihtua ajallisesti hyvin joustavasti. 

Järjestäytynyt rikollisuus 

• Rikoslaki: Vähintään kolmen henkilön suuruinen rakenteeltaan jäsentynyt ryhmittymä, jonka tavoitteena on tehdä rikoksia, joista on säädetty tuomittavaksi vähintään neljä vuotta vankeutta. Toimintaan voi liittyä lisäksi muita rikoksia.  
• Verkostomainen rikollisuus, tunnukselliset rikollisryhmät, ulkomailta johdetut ryhmät ja rikollisuutta mahdollistavat ryhmät.  

Tarjoamme kunnille kahta maksutonta koulutuskokonaisuutta. Koulutukset on suunnattu ensisijaisesti kuntien sivistys- ja nuoristoimen henkilöstölle. Koulutusten vetäjänä toimii Väkivaltaa vastaan- hankkeen projektikoordinaattori Tatu Keitaanniemi. Molemmat koulutuskokonaisuudet pidetään luentokokonaisuuksina joko etäyhteyden kautta tai lähitoteutuksena kunnan omissa tiloissa. Yhden luentokokonaisuuden kesto on 2 kertaa 60 minuuttia. 

Mikäli organisaatiossasi on kiinnostusta alla oleviin koulutuskokonaisuuksiin, olethan yhteydessä sähköpostilla tatu.keitaanniemi@kuntaliitto.fi.  

Radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy 

Luentokokonaisuudessa käsitellään radikalisoitumisen, väkivaltaisen ekstremismin ja terrorismin määrittelyä, syntymekanismeja sekä ennaltaehkäisevää työtä suomalaisessa kontekstissa. Lisäksi tehdään katsaus ääriliikkeiden toimintaan ja olemassaoloon Suomessa ja maailmalla. 

Ilmiötä ymmärtämässä: Katu- ja jengirikollisuus 

Luentokokonaisuudessa käsitellään, mitä termit nuorisorikollisuus, katujengit ja järjestäytynyt rikollisuus tarkoittavat Suomen kontekstissa. Lisäksi tarkastellaan katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden tilannetta Suomessa.