Digitalisointiohje
Rakennetun ympäristön digitalisaatio
Kunnat vastaavat yhdyskunnan toimivuudesta sekä ympäristöön ja rakentamiseen liittyvistä peruspalveluista, kuten yleis- ja asemakaavoituksesta, rakentamisen luvista ja valvonnasta sekä katujen, viheralueiden, koulujen, kulttuuri- ja liikuntapaikkojen rakennuttamisesta, ylläpidosta ja jatkuvasta hoidosta. Kuntien digitaalisissa palveluprosesseissa syntyy suuri määrä yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeää tietoa. Kunta tuottaa ja ylläpitää tietojaan, jotta se voi palvella kuntalaisiaan tehokkaasti ja laadukkaasti.
Kunnissa uusien alueiden suunnittelu, rakentaminen sekä infran kunnossapito toteutetaan usein yhteistyössä yksityisten yritysten kanssa. Jotta palvelutuotannossa tarvittavat tiedot liikkuisivat toimijoiden välillä jatkuvasti päivittyvinä tietovirtoina, on kunnissa viime vuosina otettu käyttöön selainpohjaisia tietopalveluja sekä avattu tietopalvelurajapintoja, joiden kautta tietoja voidaan tarkastella aina ajantasaisina useilla kaupallisilla tai avoimesti käytössä olevilla sovelluksilla. Rajapintojen kautta osa kunnan tehtävissä syntyvistä tiedoista virtaa myös valtion organisaatioille.
Kuntaliitto tukee kuntia rakennetun ympäristön digitalisaatiossa. Kuntaliitto toimii kuntien edunvalvojana erityisesti lainsäädäntöön, kunnan itsehallintoon ja tehtäviin sekä rahoitukseen liittyen ja osallistuu aktiivisena kehittäjänä valtakunnallisiin digikehitys- ja lainvalmisteluhankeisiin. Tavoitteenamme on substanssin toiminnan, digitalisaation ja lainsäädännön kehittäminen toimivana kokonaisuutena kunnan tehtävät, palvelut ja tiedon tuotannon prosessit huomioiden sekä valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittäminen niin, että turha ja päällekkäinen työ kunta-valtio-akselilla poistuu ja prosessit kevenevät.
Kuntien tuottamat tiedot – kuten asema- ja yleiskaavat, osoitteet, tontti- ja kiinteistötiedot, rakennusten tiedot, katujen ja muun infran tiedot, 3D-kaupunkimallit – ovat rakennetun ympäristön tietojohtamisen ja tulevaisuuden älykaupunkisovellusten kivijalka.
Avaa kaikki
Rakennetun ympäristön valtakunnallinen tiedonhallinta
Valtion viranomaiset hyödyntävät osaa kuntien tehtävissä syntyvistä tiedoista omissa lakisääteisissä tehtävissään. Toimivilla rajapintaratkaisuilla näissä tehtävissä tarvittavat tiedot voidaan välittää kunnan järjestelmistä valtion organisaatioihin sitä mukaa kuin tiedot muuttuvat - ilman erillistä 'tietojen toimittamista’. Esimerkiksi kunnan rakennusvalvontatehtävässä kerättävät rakennusten perustiedot välitetään kaikista kunnista DVV:lle ja edelleen Verohallintoon verotustehtävää varten jatkuvana tietovirtana salattujen rajapintojen kautta.
Yhteentoimivan ja jatkuvasti päivittyvän tiedon lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että valtakunnallinen tiedonhallinta on toteutettu järkevästi. On tärkeää tiedostaa eri organisaatioiden tehtävät ja vastuut toiminnassa, eri organisaatioiden roolit tiedon tuottajina ja hyödyntäjinä sekä toimintaprosessin elinkaari, toisin sanoen missä järjestyksessä ja kenen päätöksellä tiedot toiminnassa syntyvät. Tietojen tulee virrata toimijalta toiselle tehtävien ja prosessien mukaisesti.
Valtion ei tule perustaa kuntien tehtävissä hallinnoitavien rekisterien kanssa päällekkäisiä rekistereitä. Esimerkiksi rakennusvalvonta ja asemakaavoitus kuuluvat yksinomaan kunnan tehtäviin. Näissä tehtävissä syntyvät tiedot tallennetaan ensisijaisesti kuntien rekistereihin ja paikkatietovarantoihin ja hankkeiden aikana syntyvät viranomaispäätökset kunnan päätöksentekojärjestelmään ja edelleen kunnan sähköiseen arkistoon. Myös näihin tehtäviin kuuluvan asiakaspalvelun ja neuvonnan saa suoraan kunnasta.
Rakennetun ympäristön tiedot päivittyvät jatkuvasti kunnan kaavoitus- ja infrarakentamistehtävissä, joten toimintaprosessien ja tiedon elinkaaren huomioiminen kunnan tiedonhallinnassa on erityisen tärkeää.
Valtakunnallisessa tiedonhallinnassa on nykyisellään paljon puutteita, jotka johtavat siihen, että samojakin tietoja ylläpidetään useissa eri organisaatioissa ja tietovarannoissa päällekkäisesti, mikä puolestaan johtaa tiedon laatuongelmiin. Tavoitteena tulisi olla, ettei tietoja kopioida päällekkäisiin rekistereihin ja ettei samoja tietoja ylläpidetä samanaikaisesti useissa paikoissa, vaan tiedot välitetään toimijalta toiselle hallituin prosessein kunkin organisaation tehtävien ja tarpeiden mukaisesti. Kaavoitus-, rakentamis- ja infrarakentamishankkeissa tieto virtaa kunnan ja yksityisen sektorin välillä.
Kuntaliitto on valtakunnallisen tiedonhallinnan aktiivinen kehittäjä. Tavoitteenamme on, että tiedot virtaavat yhteentoimivina ja jatkuvasti päivittyvinä yli organisaatio- ja kuntarajojen alkuperäisestä syntypaikastaan, päällekkäinen työ poistuu ja tiedot pysyvät laadukkaina. Valtion organisaatioissa syntyvien tietojen tulee myös virrata kuntiin päin.
Kuntien työn kannalta on tärkeää, että valtakunnallinen tiedonhallinta on toteutettu järkevästi. Oikean suuntaisilla, automaattisilla tietovirroilla huolehditaan tietojen jatkuva päivittyminen ja estetään päällekkäinen työ.
'Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä' on lukuisista järjestelmistä koostuva hajautettu järjestelmä, sillä rakennetun ympäristön toimialalla toimijoita on lukuisia. Yksi keskitetty järjestelmä ei voi kattaa koko toimialan palveluja. Tiedon ja prosessien yhteentoimivuus sujuvoittaa tietojen virtaamista tehtävästä toiseen suoraan toimijoiden välillä.
Rakennetun ympäristön tietojen yhteentoimivuus
Yhteentoimivat rakennetun ympäristön ydintiedot sujuvoittavat kunnissa tapahtuvaa kaupunkikehitys-, rakentamis- ja kunnossapitotoimintaa ja vähentävät tiedon konvertointiin käytettyä aikaa. Kun tiedot ovat yhteentoimivia, voidaan niitä hyödyntää suoraan alkuperäisestä lähteestään useilla eri sovelluksilla - samanlaisina ja jatkuvina yli kunta- ja organisaatiorajojen. Esimerkiksi infrakehittämishankkeissa tiedot liikkuvat prosessin edetessä molempiin suuntiin kunnan ja yksityisen sektorin välillä.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa kaikista kunnista avataan samanlaiset, sekä rakenteeltaan, sisällöltään että merkitykseltään yhteneväiset, salatut ja osin avoimet rajapinnat rakennetun ympäristön ydintietojen osalta. Rakennetun ympäristön ydintietoja ovat esimerkiksi osoitteet, kiinteistöt, asema- ja yleiskaavat, rakennukset sekä katujen ja muun infran tiedot.
Kun tieto syntyy alkuperäisessä lähteessään yhteentoimivana, sitä ei tarvitse konvertoida eri muotoihin tai kerätä päällekkäisiin rekistereihin. Yhteentoimivasta tiedosta voidaan tuottaa lukuisia jatkuvasti päivittyviä tietopalveluita.
Tulevaisuuden tavoitteena on samanlaiset (salatut tai avoimet) rajapinnat jokaisesta Suomen kunnasta tärkeimpien ydintietojen osalta.
Kaikkia tietoja ei julkaista avoimissa rajapinnoissa. Esimerkiksi infrarakentamis- ja vesihuollon kunnossapitotehtävissä tiedot virtaavat kunnan ja yritysten välillä salattujen rajapintojen välityksellä.
Yhteentoimivuus ei tarkoita, että tiedot kerätään yhteen tietovarantoon. Yhteentoimivuuden tulee tarkoittaa, että jatkuvasti päivittyviä tietoja voidaan käyttää alkuperäisestä lähteestään useilla eri ohjelmistoilla yli organisaatio- ja kuntarajojen.
Yhteentoimivuus tarkoittaa myös toimintaprosessien yhteentoimivuutta niin, että tieto virtaa prosessin vaiheesta toiseen oikeanlaisena ja kukin vaihe luo prosessiin ennalta määritellyt, seuraavan prosessin vaiheessa tarvittavat tiedot.
Rakennetun ympäristön digihankkeiden avustukset kunnille
Kun tavoitteena on valtakunnallinen tiedon yhteentoimivuus, on tärkeää, että kuntien tehtävissä ja toimintaprosesseissa syntyvä tieto nähdään tärkeänä osana valtakunnallista digikehitystä ja järjestetään taloudellista tukea kunnissa tarvittaviin kehitystöihin ja rajapintojen avaamisiin. Tavoitteena tulee olla toimivat ja kestävät ratkaisut, joilla toimintaa ja tiedonhallintaa sujuvoitetaan vuosiksi eteenpäin.
Lainsäädäntö- ja digihankkeiden taloudelliset vaikutukset tulee arvioida jokaisessa hankkeessa huolellisesti. Valtakunnalliseen yhteentoimivuuteen tähtäävissä hankkeissa ei ole kyse kuntien "omien" järjestelmien kehittämisestä, vaan valtakunnan tason tavoitteesta, jonka toimeenpanemiseksi tarvitaan riittävä taloudellinen tuki kunnille, joiden tehtävissä ko. tiedot syntyvät.
Kuntaliitto valvoo kuntien etuja ja pyrkii varmistamaan, että kaikkien lainsäädäntöhankkeiden vaikutustenarvioinnit tehdään asianmukaisesti ja uusien velvoitteiden toimeenpanoon järjestetään riittävä rahoitus kunnille. Valtakunnallisten järjestelmien budjeteissa tulisi aina huomioida myös kunnille, tiedon yhteentoimivuuden toteutukseen ja tiedon välitykseen, tarvittava rahoitus - ei pelkästään valtion järjestelmän kehittämisen osuus. Tietojärjestelmän arvokkain osa on itse ajantasainen ja laadukas tieto, joka syntyy suurelta osin juuri kuntien tehtävissä ja järjestelmissä.
Kunnat investoivat joka vuosi miljoonia tarkkaan pohjakartoitukseen, asemakaavoitukseen ja digitaalisten aineistojen tuotantoon. On tärkeää, että datatalous toteutuu reiluin pelisäännöin. Tietopalveluista saatavat tulot tulee ohjata sinne, missä tieto tuotetaan. Reilu datatalous on edellytys laadukkaan tiedon tuottamiselle.
Valtakunnallisen yhteentoimivuuden toimeenpano edellyttää uusien tietorakenteiden käyttöönottoa kaikissa Suomen kunnissa. Kyseessä on valtava hanke, jonka toteutukseen tarvitaan rahoitusta kuntiin, joiden tehtävissä valtaosa rakennetun ympäristön tiedoista syntyy.
Tavoitteena tulee olla kestävän digitalisaation periaattein rakennetut laadukkaat ja jatkuvasti päivittyvät digitaaliset palvelut, joiden toteutus on viety loppuun saakka.
Jotta digitaalisuus ja ajanmukainen palvelutaso toteutuisivat valtakunnallisesti, tarvitaan tukea digikyvykkyyden nostamiseen myös heikoimmat kunnat huomioiden.
Kuntaliiton kokemuksen mukaan vain ne valtion digihankkeet, joiden toimeenpanoa on tuettu kunnissa taloudellisesti, ovat toteutuneet laadukkaina.
Avustus kuntien rakennetun ympäristön digitalisaation edistämiseen
VM-digikannustinrahoitus
Valtiovarainministeriö jakoi kunnille vuosina 2019-22 digikannustinrahoitusta digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin, jotka ovat kuntien toimintatapoja ja palveluprosesseja uudistavia sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta parantavia sekä jotka toteutettiin useamman kunnan yhteistyönä.
Kuntaliitto käynnisti vuosina 2021-22 useita laajoja kuntien rakennetun ympäristön digitalisaation yhteishankkeita, joilla edistettiin kuntien välistä yhteistyötä, yhteiskehittämistä, kuntien yhtenäisten prosessien kehittämistä, ohjelmistoriippumattomuutta sekä valtakunnallista tiedon yhteentoimivuutta. Yhteentoimivuutta edistävissä hankkeissa on eduksi, että hankeringit ovat laajoja, jolloin samat toimintaprosessit toteutetaan yhdellä kertaa useissa kunnissa ja samassa hankkeessa useisiin ohjelmistoihin. Ohjelmistojen kautta yhteentoimivat mallit skaalautuvat myöhemmin myös muihin kuntiin.
Kuntaliitto käynnisti vuosina 2021-22 seuraavat kuntien yhteishankkeet:
Vuosi 2021:
- RAVA3PRO/Kunnan rakennusvalvonnan sähköisen lupaprosessin edelleen kehittäminen ja prosessien automatisointi, päähakijakuntana Helsingin kaupunki, mukana 23 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 980 000 €
- PIKURA/Pienten kuntien rakennusvalvonnan sähköisen asiointipalvelun käyttöönotto sekä ylikunnallisen yhteistyön kehittäminen, päähakijakuntana Rääkkylän kunta, mukana 22 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 447 000 €
- KAATIO/Kaavan tuottaminen vakioidun tietomallin mukaisena eri ohjelmistoin, päähakijakuntana Oulun kaupunki, mukana 16 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 572 000 €
- PIKUPATE/Pienten kuntien paikkatiedon hallinnan kokonaisvaltainen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen, päähakijakuntana Tyrnävän kunta, mukana 24 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 697 000 €
- INFRA-O-2/Kuntien rakennetun ympäristön infraomaisuuden hallinnan tietomallin toteutus ja tietovirrat, päähakijakuntana Espoon kaupunki, mukana 9 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 571 000 €
- KEKE/Kiinteistöjen ennakoivan kunnossapidon mittarointi ja olosuhde- ja energiaseurannan kehittäminen digitalisaation ja automaation avulla, päähakijakuntana Espoon kaupunki, mukana 4 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 349 500 €
Vuosi 2022:
- KATTI/Kaavatietojen digitalisointi sekä kunnan kaavayhdelmän digitointiohje, päähakijakuntana Lohjan kaupunki, mukana 19 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 1.21 M€
- INDIKO/Kunnan infrapalvelujen digitalisointi sekä koulutusmateriaali kunnan kriittisen infran hallinnointiin, päähakijakuntana Sysmän kunta, VM-digikannustinrahoitus 799 000 €
Reilu datatalous ja kuntien tieto-omaisuus
Kuntien prosesseissa syntyy suuri määrä yhteiskunnan kannalta arvokasta tietoa, jonka nopea saatavuus tehostaa niin julkishallinnon tehtäviä kuin yksityisen sektorinkin tarjoamia rakennetun ympäristön palveluja. Osa kunnan tuottamista tiedoista tarjotaan maksuttomana ja osasta peritään maksuja, joilla katetaan jatkuvan tiedontuotannon ja rajapintapalvelujen kustannuksia.
Kunnat investoivat joka vuosi miljoonia euroja rakentamistoiminnassa tarvittavaan tarkkaan pohjakartoitukseen, asemakaavoitukseen ja digitaalisten infratietojen ylläpitoon (kuten vesijohtoverkot). Rakennetun ympäristön palvelut, kuten kaavoittaminen ja infran kehittäminen ja ylläpito, edellyttävät rakennetun ympäristön tarkkojen paikkatietojen jatkuvaa ylläpitoa. On tärkeää, että datatalous toteutuu reiluin pelisäännöin. Tietopalveluista saatavat tulot tulee ohjata sinne, missä tieto tuotetaan ja missä datan jatkuvan tuotannon kustannukset syntyvät. Reilu datatalous on edellytys laadukkaan tiedon tuottamiselle.
Kunnat päättävät itse tieto-omaisuudestaan ja sen luovutuksen periaatteista. Tiedonhallintalain mukaan viranomaisen on luovutettava tarvittavat tiedot toisen viranomaisen lakisääteiseen tehtävään maksutta. Muista tiedon luovutuksista ja julkaisuista tulee sopia aina tiedon alkuperäisen tuottajan kanssa.
Kaikkia tietoja ei voida julkaista avoimesti. Kunnat tarjoavat rajapintapalveluja, joiden kautta tiedot virtaavat salatusti ja jatkuvasti päivittyvinä niitä tarvitseville KIRA-alan yrityksille ja tietopalvelukehittäjille.
Tavoitteena tulee olla tietojen nopea saatavuus. Kaikki helposti saatavilla oleva tieto ei kuitenkaan ole aina avointa ja maksutonta.
Osa tiedoista välitetään salattujen rajapintojen kautta.
Rakennetun ympäristön digitalisaatioon liittyviä kokonaisuuksia:
MRL-kokonaisuudistus ja RYHTI-hanke
Ympäristöministeriössä on ollut valmisteilla Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus ja siihen liittyvä RYHTI-hanke sekä RYTJ-lain valmistelu. Tapahtumien pääkohdista löydät tietoa tältä sivulta.
MRL:n kokonaisuudistus ja RYHTI-hanke koskevat erityisesti kuntia, sillä asema- ja yleiskaavoitus sekä rakennusvalvonta kuuluvat kuntien itsehallinnollisiin tehtäviin. Asema- ja yleiskaava- sekä rakennuslupatiedot syntyvät näissä kuntien itsenäisissä tehtävissä kuntien järjestelmillä ja tallennetaan kuntien tietovarantoihin. Näihin tehtäviin liittyvät viranomaispäätökset tehdään kunnissa kunnan demokraattisen päätöksentekojärjestelmän mukaisesti ja arkistoidaan kunnan arkistoon.
On tärkeää, että valtakunnallinen tiedonhallinta toteutetaan kunnan itsenäinen päätösvalta, tehtävät ja tiedonhallintakokonaisuus huomioiden. Kunnissa kaava- ja rakennuslupatiedot kuuluvat samaan tiedonhallintakokonaisuuteen esimerkiksi kiinteistö-, osoite- ja infratietojen kanssa. Valtiolla vastaava tiedonhallintakokonaisuus hajaantuu useiden ministeriöiden hallinnonalojen alle.
Eduskunta hyväksyi 24.2.2023 lakiehdotuksen koskien rakennetun ympäristön tietojärjestelmää ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista ympäristövaliokunnan mietinnössä kirjatuin muutoksin. Valiokunta suhtautui vakavasti Kuntaliiton esittämiin tarpeisiin kunnille aiheutuvista kustannuksista. Lain aiheuttamiin digivelvoitteisiin on varattu 15 miljoonaa euroa vuosille 2023-26. Uusien rakentamislupien tiedot tulee pystyä toimittamaan kunnista rakennetun ympäristön tietojärjestelmään 2027 loppuun mennessä. Uusien yleis- ja asemakaavojen sekä tonttijakojen tietomallit tulee pystyä toimittamaan kunnista rakennetun ympäristön tietojärjestelmään vuoden 2028 loppuun mennessä.
Osoitteiden hallinta
Osoitteet syntyvät kuntien päätöksillä kuntien kaavoitus-, tontinjako- sekä rakennusvalvontatehtävien yhteydessä tai erillisellä päätöksellä. Uusi katu nimetään asemakaavan laatimisen yhteydessä. Asemakaava-alueen osoitenumerointi syntyy yleensä tonttijakovaiheessa. Haja-asutusalueella uusi osoite päätetään usein rakennusluvan yhteydessä. Osoite voidaan luoda myös erillisellä päätöksellä.
Yli 200 kunnalla on jo käytössäändigitaalinen osoiterekisterisovellus, jolla ylläpidetään ja hallinnoidaan kunnan osoitetietoja. Osoiterekisteri on kunnissa osa laajempaa rekisterikokonaisuutta, johon kuuluvat myös mm. kunnan rakennus-, kiinteistö- ja kaavarekisteri sekä kunnan maaomaisuustiedot. Osoitepäätökset tehdään yksinomaan kunnan toimesta kunnan järjestelmissä. Kunnan osoiterekisteri on osoitetiedon alkuperäinen tallennuspaikka. Osoitteet linkittyvät kunnan perusrekisterikokonaisuudessa kaavayksiköihin, kiinteistöihin, rakennuksiin ja infran kohteisiin.
Maanmittauslaitos valmisteli vuosina 2020-2022 uuden, kokoavan osoitetietojärjestelmän (OTJ) kehittämistä. Työtä ohjasi strateginen ohjausryhmä, joka koostui eri ministeriöiden, virastojen, kuntien ja Kuntaliiton edustajista. Ryhmässä pohdittiin tarvittavaa lainsäädäntöä, tiedonhallintaa sekä tehtiin yhteisiä linjauksia kokonaisuuden kehittämiselle.
Osoitetietojärjestelmä olisi laaja yhteistyöhanke, jossa valtakunnallisen kokoavan tietojärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta vastaisi Maanmittauslaitos. Kunnan osoiterekisterit olisivat osa valtakunnallista kokonaisjärjestelmää. Kunnat vastaisivat edelleen osoitepäätöksistä, osoitetietojen tuotannosta ja niiden jatkuvasta päivittämisestä osana kunnan itsenäistä päätöksentekoa. Tiedon laadun kannalta on tärkeää, että kaikki tietojen päivitykset ja korjaukset tehdään kunnan järjestelmässä, jossa osoitetiedot syntyvät. Tiedot välitettäisiin kuntien järjestelmistä kokoavaan järjestelmään automaattisin menetelmin.
Tällä hetkellä ei ole meneillään valtakunnallista hanketta osoitetietojen hallinnan kehittämiseksi valtakunnallisesti.
Tavoitteena on yhteneväisten, laadukkaiden ja ajantasaisten osoitetietojen nopea saatavuus yli kuntarajojen.
Tärkeää on, että kaikki muutokset tehdään tiedon alkuperäiseen tallennuspaikkaan ja että tiedonhallinnan kehitystyössä huomioidaan hankkeessa mukana olevien toimijoiden roolit.
Tieliikennelaki ja DigiRoad-järjestelmä
Uusi tieliikennelaki astui voimaan kesäkuussa 2020. Uuden lain myötä tienpitäjillä on velvoite toimittaa tietoja liikenteenohjauslaitteista, kuten liikennemerkeistä, ajoratamaalauksista ja liikennevaloista Väylän Digiroad-järjestelmään. Velvoite koskee myös Väylää ja ELY-keskuksia valtion omistamien teiden ylläpitäjinä sekä yksityisteiden tiekuntia. Velvoite tietojen ajantasaisuudesta on valtion ja kaupungin avustusten saamisen edellytys.
Liikennemerkkitietojen toimitusvelvollisuus koskee uusien liikennemerkkien asettamista ja olemassa olevien merkkien päivittämistä.
Tavoitteena on, että kunta tuottaa liikennemerkkitiedot kunnan tietovarantoon, josta tiedot virtaavat automaattisesti valtakunnalliseen DigiRoad-palveluun tai vaihtoehtoisesti, jos kunta näin haluaa, kunta voi tuottaa tiedon suoraan DigiRoad-palveluun, josta tiedot ovat saatavissa rajapinnan kautta kunnan järjestelmiin. Liikennemerkkien avoimeen symbolikirjastoon voi tutustua tästä.
Tavoitteena on liikennemerkkitietojen kerääminen mobiilisti suoraan kentältä kunnan kunnossapitotöiden yhteydessä, tietojen tallentaminen kunnan tietovarantoon, tietojen julkaisu kunnan rajapintaan sekä tietojen automaattinen virtaaminen kunnasta valtakunnalliseen DigiRoad-palveluun.
Ympäristölliset luvat
Valtion ympäristönsuojelun lupa- ja valvontatehtäviä hoidetaan valtion viidessätoista ELY-keskuksessa ja kuudessa aluehallintovirastossa.
Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen lupa- ja valvontatehtäviä hoidetaan kunnan omana toimintana tai kuntien yhteistoimintana, yhteensä noin 200:ssa toimintayksikössä.
Ympäristölupa-asiakkaita voivat olla niin yritykset, järjestöt, yhteisöt kuin luonnolliset henkilötkin.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on meneillään Luvat ja valvonta –hanke, jossa tavoitellaan ympäristölupien palvelu- ja käsittelyprosessien yhteensovittamista yli organisaatio- ja viranomaisrajojen. Kuntaliitto seuraa hankkeen etenemistä. Liittyminen edellyttää vielä prosessien tarkempaa kehittämistä ja testaamista sekä tukea kunnille palveluun liittymiseen.
Erityisesti organisaatiorajat ylittävää ympäristölupakäsittelyprosessia, käsittelyprosessin seurantaa sekä asiakkaan ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta tulisi kehittää.
Luontotiedon hallinta
Luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1.6.2023. Lain valmistelun aikana yhdeksi keskeiseksi teemaksi nostettiin luontotiedon hallinta, jonka kehittämistä pohtimaan perustetiin vuonna 2020 oma alatyöryhmä. Kuntaliitto osallistui työryhmän työskentelyyn. Tutustu työryhmän työhön täältä.
Luontotiedon hallinta -työryhmän loppuraportti julkaistiin 9.2.2021.
Osana valmistelutyötä Kuntaliitto toteutti loppusyksyllä 2020 kyselyn, joilla selvitettiin luontotiedon käyttöä kunnissa ja maakuntien liitoissa. Alla kyselyjen tulokset.
Video- ja podcast-materiaalit
Kunnan rooli rakennetun ympäristön kehittäjänä -video:
"8 oppia kuntien digitalisaatiosta" -podcast: Miten digitalisaatio rikastaa ympäristöämme?
Kuntien yhteisiä ohjeita
Tälle sivustolle kootaan kuntien yhteisiä rakennetun ympäristön toimintaan ja digitalisaatioon liittyviä ohjeita.
Kaavoitus
Voimassa olevien kaavojen digitalisointiohje on tuotettu 19 kunnan yhteisessä, Lohjan kaupungin johtamassa ja valtiovarainministeriön rahoittamassa 'Katti' (Kaavatietojen digitalisointi sekä kunnan kaavayhdistelmän digitointiohje) -hankkeessa.
Ohjeessa kerrotaan tarvittavat toimenpiteet kunnan aiemmin tuottamien, edelleen voimassa olevien kaavojen digitalisoimiseksi.
Voimassa olevien kaavojen digitalisointiohje 2024 (kuntaliitto.fi)
Liikenteenohjaus
'Liikennemerkkien käyttö kaduilla' -ohje on tarkoitettu ensisijaisesti kuntien liikenteenohjauksen asiantuntijoille ja liikenteenohjauslaitteiden asettajille. Ohjeessa käsitellään liikenteenohjauksen merkintätapoja katuympäristössä ja se vastaa tieliikennelain (729/2018) voimaan tulleita muutoksia ja uudistuksia.
Liikennemerkkien käyttö kaduilla | Kuntaliitto.fi
Osoitetietojen hallinta
Kaikki osoitteet syntyvät kuntien toimesta. Kuntaliitto on yhdessä kuntaedustajien kanssa tehnyt kaikille kunnille yhteisen ohjeen osoitteiden antamiseen:
Kunnan osoitejärjestelmä. Ohjeet ja suositus | Kuntaliitto.fi
Ohjetta on tarkoitus päivittää syksyllä 2024 yhdessä kunnan osoiteasiantuntijoiden kanssa.
Paikkatietojen turvallinen julkaisu
Kunnan paikkatietojen julkaisusta vastaavat asiantuntijat voivat pyytää paikkatietojen julkaisuohjeen Kuntaliitosta: paivi.tiihonen@kuntaliitto.fi
Pienten kuntien paikkatietominimi
Osana valtiovarainministeriön rahoittamaa, Tyrnävän kunnan johtamaa, 24 pienen kunnan yhteistä PIKUPATE (Pienten kuntien paikkatietojen kokonaisvaltainen hallinta ja toiminnan tehostaminen) -hanketta tuotettiin erityisesti pienille kunnille tarkoitettu 'pienten kuntien paikkatietominimi', jossa kuvataan kunnan rakennetun ympäristön toimialan palvelujen digitalisaation perustaso.
Kunnan rooli rakennetun ympäristön kehittäjänä -video
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Neuvontapalveluita varten suosittelemme käyttämään ensisijaisesti neuvontapyyntölomaketta.
+358 9 771 2151, +358 50 478 1604
Vastuualueet
- kuntien teknisen ja ympäristötoimialan digitalisaation kehittäminen
- kuntien ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön koordinointi sekä kuntien edunvalvonta ajankohtaisissa digitalisaatioon liittyvissä lainsäädäntö- ja kehittämishankkeissa.
Kuntamarkkinat 18.-19.9.2024!
Kuntamarkkinat tarjoaa vuosittain kahden päivän ajaksi monipuolista ja ajankohtaista tietoa. Kuntamarkkinat on ideoita pulppuava julkisen sektorin vuoden suurin foorumi, joka järjestetään Kuntatalolla Helsingissä.
Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.