Kunnan varautuminen säteilyturvaonnettomuuteen

Kunta vastaa säteilyturvaonnettomuustilanteessa omista lakisääteisistä palveluistaan kuten normaalioloissakin. Kunta on velvollinen pyydettäessä antamaan virka-apua pelastustoiminnassa ja väestösuojelussa pelastusviranomaiselle, joka johtaa pelastustoimintaa säteilyvaaratilanteessa.

Säteilyvaaratilanteessa kunnalla on muiden lakisääteisten vastuidensa lisäksi vastuu myös vesihuollon järjestämisestä, jätehuollon järjestämisestä ja ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä. Viranomaisille laissa annettua toimivaltaa voi kuitenkin käyttää vain ao. viranomainen, ei esim. kunnan johtoryhmä.

Viranomaisvastuista

• Säteilyturvaonnettomuudessa viranomaisvastuita lankeaa usealle eri toimijalle riippuen tilanteesta ja toteutettavista pelastustoimista. Vakavassa laajaa aluetta koskevassa säteilyvaaratilanteessa tarvitaan toimia kaikilla hallinnon aloilla ja kaikilla hallinnon tasoilla.
• Akuutissa onnettomuustilanteessa pelastuslaitos johtaa toimintaa ja kunta on velvollinen pyydettäessä antamaan apua pelastusviranomaiselle.
• Säteilyturvakeskus STUK toimii valtakunnallisena asiantuntijaviranomaisena.
• Jälkivaiheessa, siirryttäessä välittömistä pelastustoimista elinympäristön turvallisuuden varmentamiseen, päävastuu on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla mutta vastuuta jakautuu usealle eri toimijalle esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sekä ympäristöministeriön (YM) hallinnonaloille. Myös Ruokavirastolla ja Valviralla on merkittävä rooli. Valtioneuvosto voi antaa säteilyturvalain mukaisissa asioissa asetuksia.
• Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ydinenergian ja säteilyn käytön turvallisuutta ja turva- ja valmiusjärjestelyjä sekä säteilytilannetta, ylläpitää tehtäviensä edellyttämää valmiutta normaalista poikkeavien säteilytilanteiden varalta, ilmoittaa, varoittaa ja raportoi poikkeavista säteilytilanteista, arvioi säteilytapahtumien turvallisuusmerkitystä sekä antaa suojelutoimia koskevia suosituksia.
• Hyvinvointialueen pelastusviranomainen johtaa pelastustoimintaa. Kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun sekä toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti. 

Varhaisvaihe

• Varhaisvaiheella tarkoitetaan tilannetta, jossa elinympäristön säteilytaso nousee eli radioaktiivinen pilvi on päällä.
   
• Säteilyvaaratilanteen varhaisvaiheen suojelutoimet kohdistuvat erityisesti ihmisiin ja tuotantoon. Toimien tavoitteena tässä vaiheessa on sekä suojella ihmisiä että helpottaa ja lieventää jälkivaiheessa tarvittavia toimia.

Suojautuminen kunnan toimipisteissä 

• Kunnan rakennuksissa (koulut, kirjastot, uimahallit) tulee olla ohje säteilyturvaonnettomuudelta suojautumiseen.
   

• Henkilökunnan tulisi olla koulutettuja suojautumiseen. Rakennuksiin suojaudutaan enintään kahdeksi vuorokaudeksi.

  Rakennusten ilmanvaihto tulee olla nopeasti suljettavissa, sekä automaattiohjauksella että manuaalisesti paikan päällä.

• Veden, ruoan, sähkön, lämmön ja toimivien tietoliikenneyhteyksien tai muun kommunikaation mahdollisuus on varmistettava ennalta, jos laitokseen jouduttaisiin suojautumaan.
• Toimipisteissä tulee olla saatavilla jodia (vain alle 40-vuotiaat sekä raskaana olevat, vain viranomaisten määräyksestä) sekä yhteydet ulkopuoliseen tiedonsaantiin (esim. hätäradio).
• Jos on mahdollista, kunnan rakennusten sijasta suojaudutaan koteihin. Suojautumisaika riippuu siitä, kuinka lähellä säteilylähde on suojattavaa, millaiset ovat sääolosuhteet ja milloin laskeuman arvioidaan saapuvan. Varhaisvaiheen alkaessa ulkona ei voi enää liikkua ilman suojausta.
• Mitä useampi ehtii suojautua kotiin ennen laskeuman tuloa, niin pitkittyneessä tilanteessa sitä helpompi on tukitoimien järjestäminen laitoksiin suojautuneille.
• Koteihin suojaudutaan vastaavasti kuten kunnan laitoksiin.

Kriittiset palvelut, raaka-aineet ja vesi

• Alueella, jolle on määrätty sisälle suojautuminen, on tarpeen yhä ylläpitää kriittistä infrastruktuuria, sekä yleistä turvallisuutta ja järjestystä. Näissä tehtävissä toimivien henkilöiden säteilysuojelusta lisätietoa saa STUK:n ohje VAL 1:stä kappaleesta 2.3. https://www.stuklex.fi/fi/ohje/VAL1 
• Varautumisessaan kunnan tulee suunnitella ennakkoon, millä tavoin välttämättömiä palveluja ylläpidetään ja huolehditaan samalla työntekijöiden säteilysuojelusta. Myös etäpalveluiden mahdollisuus tulee ottaa huomioon. Etäpalveluilla voi olla huomatta merkitys henkisen kriisinkestävyyden kannalta.
• Laskeumatilanteessa pintavesi voi kontaminoitua, mutta tällöinkin pohjavesi säilyy puhtaana, koska kulkeuma pintavedestä pohjaveteen on erittäin hidasta ja vesi suodattuu maakerroksissa. Vesijohtoveden puhtaus varmistetaan vedenkäsittelyn aikana. Talousveden laatu varmistetaan mittaamalla. Jos talousveden käytölle asetetaan käyttörajoituksia, ne ovat todennäköisesti lyhytaikaisia ja koskevat veden käyttöä juoma- ja ruuanlaittovetenä. Pesuvetenä voi käyttää myös radioaktiivisilla aineilla kontaminoitunutta vettä.
• Valviran ohje talousveden laadun turvaamisesta erityistilanteissa: https://www.valvira.fi/documents/14444/249256/erityistilannesuunnitelma+2009/3fa87a6e-9e0b-4541-a725-8ec4cac93dba
• Säteilyvaaratilanteessa ulkotiloissa olevat raaka-aineet ja muut suojaamattomana olevat tuotteet voivat kontaminoitua. myös elintarvikkeet ja niiden raaka-aineet sekä rehu voivat kontaminoitua. Kontaminoitumista voi tapahtua myös tuotannon ja käsittelyn eri vaiheissa, esimerkiksi peltoviljelyssä, kasvihuoneissa, varastoissa, tuotantolaitoksissa ja kaupoissa. Myöhemmässä vaiheessa radioaktiiviset aineet voivat kulkeutua ravintoketjussa elintarvikkeiden kautta ihmisiin.  
• Elintarvikkeiden ja rehujen alkutuotannon suojaaminen on tarpeen aloittaa säteilyvaaratilanteessa mahdollisimman nopeasti. Lisätiedot STUK:n VAL 1 ohjeesta kappale 2.4. https://www.stuklex.fi/fi/ohje/VAL1 

Evakuointi

• Jos viranomaiset arvioivat, ettei sisälle suojautuminen riitä, väestö määrätään poistumaan tilapäisesti vaara-alueelta.
• Pelastuslaitos johtaa evakuointia ja kunnan tulee muiden viranomaisten ohella varautua avustamaan pelastuslaitosta evakuoinnissa ja pelastustoiminnassa.
• Pelastuslaitosten, hyvinvointialueiden ja kuntien tulee varautua yhteistoiminnassa evakuoitujen henkilöiden vastaanottoon ja tilapäiseen majoittamiseen onnettomuusalueen ulkopuolella.

Viestintä

• Varsinaisesta viranomaisviestinnästä vastaavat viranomaistahot, kukin oman vastuualueensa mukaisesti.
• Valtakunnallisesti tietoa antavat STUK sekä asiasta vastaavat ministeriöt. Paikalliset ohjeet pelastustoiminnan osalta antaa hyvinvointialueen pelastusviranomainen.  
• Kunnan on syytä varautua jakamaan kuntalaisille tietoa säteilyturvaonnettomuudesta niin paljon kuin mahdollista. Viestinnässä on syytä ottaa huomioon erilaiset tilanteet kuten onko kunnan palvelukiinteistöihin suojautunut ihmisiä, evakuoidaanko aluetta, onko syntymässä liikenneruuhkia, onko alueita suljettu, tarvitaanko vastauksia eniten kysyttyihin kysymyksiin (yleisneuvonta) jne.
   

Jälkivaihe

• Jälkivaiheella tarkoitetaan tilannetta, jossa radioaktiivinen pilvi on poistunut eikä elinympäristön säteilytaso enää nouse.
• Säteilyvaaratilanteen jälkivaiheen suojelutoimet kohdistuvat ihmisten ja tuotannon lisäksi elinympäristöön ja yhteiskunnan toimintojen palauttamiseen.
• Onnettomuuden seurauksia lieventäviä töitä ovat jälkivaiheessa esimerkiksi sisätilojen ja ympäristön puhdistaminen, onnettomuuslaitoksen ja rakennusten korjaaminen ja puhdistaminen, kontaminoituneen alueen vartiointi, kulunvalvonta kulkurajoitusalueella, säteilytilanteen kartoitus ja muu mittaustoiminta sekä puhdistuksessa syntyvien jätteiden käsittely ja hävittäminen.
• Toimet, erityisesti laajemmat puhdistustoimet, voivat jatkua senkin jälkeen, kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen säteilyvaaratilanteen päättämisestä (SätL 137 §).
• Jos henkilö saattaa altistua suojelu-, puhdistus-, tai pelastustoimissa ionisoivalle säteilylle, katsotaan hänen olevan säteilylain 4 § 33k mukainen säteilyvaaratyöntekijä, jona toimimiseen vaaditaan koulutus. Kun valtioneuvosto on päättänyt säteilyvaaratilanteen, puhdistustoimia tekeviin henkilöihin sovelletaan normaalitilanteen työntekijöiden säännöksiä.
• Radioaktiivisia aineita sisältävät jätteet on lajiteltava niiden sisältämien radioaktiivisten aineiden määrien ja jätetyypin mukaisesti. Radioaktiivisen jätteen sijoitus on oltava selvillä ennen puhdistustoimien aloittamista. Kuntien on tehtävä jätehuollon kanssa yhteinen suunnitelma radioaktiivisen jätteen keräämisestä ja kuljettamisesta loppusijoituspaikkaan.
• Ympäristöterveydenhuolto suorittaa säteilytasojen mittauksia. Mittalaitteista tulee olemaan pulaa, joten kunnan tulee yhteistyössä ympäristöterveydenhuollon kanssa varmistaa tarvittavien mittalaitteiden olemassaolo.