Seutukaupungit ja seutukaupunkiverkosto

Seutukaupungin määritelmä

Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat kuntarakenteen perustan. Ne ovat sujuvan elämän keskuksia, joissa työn ja perheen sekä monipuolisen ja laadukkaan vapaa-ajan yhdistäminen on helppoa ja mutkatonta.

Seutukaupungeilla on talousalueiden keskuksina riittävät resurssit myös omaehtoiseen elinvoiman kehittämistyöhön sekä osaamisensa että taloutensa puolesta. Paikallishallinnon ja –palvelujen järjestäminen kuuluvat kunnan tehtäviin, seutukaupungit ovat kokonsa ja resurssiensa osalta kyvykkäitä vastaamaan asukkaidensa palvelutarpeeseen.

Seutukaupungit lähialueineen kattavat pinta-alaltaan suuren osan Suomesta ja siten mahdollistetaan koko maan elinvoimaisuuden sekä luonnonvarojen ja rakennetun kansallisomaisuuden kestävän hyödyntämisen. Seutukaupunkien avulla Suomi pysyy kattavasti aktiivisena ja asuttuna, mitä vain kasvukeskuksiin keskittyminen ei takaa.

Kun monet toiminnot edelleen globalisoituvat, kasvaa samaan aikaan paikallisuuden merkitys. Paikallisuus korostuu yhtä lailla kaupungeissa kuin maaseudullakin. Talousalueensa keskuksina toimivat seutukaupungit ovat vahvoja alueellisia toimijoita, jotka vastaavat kunnalliseen itsehallintoon perustuen ja asukkaidensa vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet turvaten kuntalaistensa hyvinvoinnista ja alueensa elinvoimasta hyvinvointipalveluja koordinoimalla ja tuottamalla sekä elinkeinoelämää kehittämällä.

Jokaisella kunnalla, seudulla ja maakunnalla on omat vahvuutensa. Koko Suomen kilpailukyvyn edistäminen edellyttää alueiden erikoistumista ja yhteistyötä. Yhteistyön tekemiseksi tarvitaan vahvoja, toimivia, byrokratialtaan kevyitä ja uusia mahdollisuuksia luovia toiminta-alustoja, verkostoja.

Seutukaupunkiverkoston perustehtävä

Seutukaupunkien muodostaman verkoston perustehtävä on seutukaupunkien ennakoiva edunvalvonta.

Seutukaupunkiverkosto toimii aktiivisesti kumppanina kaupunkiensa palveluiden, tutkimuksen ja yritystoiminnan kehittämisessä ja edunvalvonnassa.

Seutukaupunkiverkosto tarjoaa kumppaniverkoston tulevaisuuden alue- ja kaupunkipolitiikkaa tukevien älykkäiden ja kestävien ratkaisujen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Verkosto tukee jäsentensä edellytyksiä uudistua ja luoda kestävän kehityksen mukaista kasvua, alueen identiteetti ja kulttuuri huomioiden.

Seutukaupunkiverkoston kaupunkien lähes miljoona asukasta pitävät Suomen tasaisesti asuttuna. Seutukaupungit lähialueineen kattavat pinta-alaltaan suuren osan Suomesta ja siten turvaavat koko maan elinvoimaisuuden sekä mahdollistavat luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen.

Seutukaupunkiverkoston toiminnassa mukana ovat Akaa, Alajärvi, Alavus, Forssa, Hamina, Heinola, Huittinen, Iisalmi, Ikaalinen, Imatra, Jämsä, Kalajoki, Kankaanpää, Kannus, Kauhajoki, Kauhava, Kemi, Kemijärvi, Keuruu, Kitee, Kokemäki, Kristiinankaupunki, Kurikka, Kuusamo, Laitila, Lapua, Lieksa, Lohja, Loimaa, Loviisa, Mänttä-Vilppula, Nivala, Nurmes, Oulainen, Paimio, Parainen, Parkano, Pieksämäki, Pietarsaari, Raahe, Raasepori, Rauma, Riihimäki, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Somero, Suonenjoki, Tornio, Uusikaupunki, Valkeakoski, Varkaus, Viitasaari, Ylivieska, Ähtäri sekä Äänekoski.

Materiaalia seutukaupungeista:

Seutukaupungit: uusiutumisen ja elinvoiman edelläkävijät? (Mari Vaattovaara ja Jenni Airaksinen, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:24)

Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2022 (Pekka Vuorela, Merja Olari-Sintonen, Helena Kultanen ja Elina Laamanen, Innolink Research Oy, huhtikuu 2022)
Vetovoimatutkimuksen tiivistelmä

Korkeakoulutuksen ja seutukaupunkien vuorovaikutus (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:24)

Seutukaupunkiohjelman toimeenpano-ohjelma 2020–2022 (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:39)

Pieni kaupungistuminen – seutukaupunkien sisäistä väestönkehitystä ja asumisen tarpeita kuvaava selvitys (Rasmus Aro ja Janne Antikainen MDI, kesäkuu 2020)

Kohti seuraavaa hallitusohjelmaa – seutukaupunkien kärjet (Seutukaupunkiverkosto, maaliskuu 2019)

Seutukaupunkien vetovoimatutkimuksen raportti  (Elina Laamanen ja Helena Kultanen Innolink Research Oy, maaliskuu 2019)
Vetovoimatutkimuksen tiivistelmä

Seutukaupunkiohjelma – omaehtoista kehittämistä ja monenvälistä kumppanuutta (Valtiovarainministeriön julkaisu – 21/2018)

T55 Seutukaupunkianalyysi (VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää MDI, toukokuu 2018)

Selvityshenkilö Antti Rantakokko: Elivoimaa seutukaupungeille - seutukaupunkiselvitys (Valtiovarainministeriön julkaisuja 38/2017)