Energiankäyttö ja energiatuotanto

Julkisen alan energiatehokkuussopimus 2026-2035

Tältä sivulta löydät tietoa uudesta Julkisen sektorin energiatehokkuussopimuksesta. 2025 loppuun jatkuvasta Kunta-alan energiatehokkuussopimuksesta löytyy tietoa sivun lopusta.

Energiatehokkuussopimuksilla täytetään EU:n energiatehokkuusdirektiivin velvoitteet

Suomessa käynnistyy uusi energiatehokkuussopimusten kausi vuosille 2026–2035. Energiatehokkuussopimukset ovat keino tehostaa energiankäyttöä Suomessa. Sopimukset koskevat teollisuutta, energia- ja palvelualaa, kiinteistöalaa sekä julkista sektoria. Kunnat voivat liittyä Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen.

Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema järkevä ja joustava tapa saavuttaa kansalliset energiatehokkuustavoitteet ilman raskasta lainsäädäntöä tai muita pakkokeinoja. Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimusjärjestelmä on ollut Suomessa käytössä lähes 30 vuotta ja osoittautunut tehokkaaksi keinoksi parantaa energiatehokkuutta. Nyt alkava sopimuskausi on järjestyksessään neljäs.

Valtio ja toimialat pitävät vapaaehtoista sopimusmenettelyä toimivana ja tuloksellisena energiapolitiikan toimeenpanokeinona. Tavoitteena on, että vapaaehtoinen sopimustoiminta on jatkossakin vaikuttavuudeltaan normeihin verrattavissa oleva energiansäästökeino ja toteutukseltaan joustava menettely, joka edistää Suomen kilpailukykyä.

Sopimustoiminta on keskeinen keinomme täyttää EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2023/1791 mukaiset kansalliset tavoitteet vuoden 2030 loppuun mennessä sekä saavuttaa 8 artiklan sitova kansallinen energiatehokkuusvelvoite.

Sopimustoiminta tukee myös ”energiatehokkuus ensin” -periaatteen ja useiden direktiivin muissa artikloissa asetettujen velvoitteiden toteutusta sekä osaltaan myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa.

Sopimusten tavoitteena on myös merkittävästi vaikuttaa kansallisesti direktiivin 4 artiklassa EU:n yhteisten vuodelle 2030 asetettujen primääri- ja loppuenergian kulutustavoitteiden saavuttamiseen.

Julkisen alan energiatehokkuussopimus

Julkisen alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston, Kuntaliiton sekä Maakuntien tilakeskuksen välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä julkisella alalla vuosina 2026–2035.

Julkisen alan energiatehokkuussopimus koskee kuntia, kaupunkeja, kuntayhtymiä, hyvinvointialueita sekä valtion toimijoita.

Muihin sopimusaloihin verrattuna julkisen alan energiatehokkuussopimustoiminta tukee, 8 artiklan lisäksi, energiatehokkuusdirektiivissä julkista alaa koskevien velvoitteiden toimeenpanoa. Näitä ovat muun muassa velvoitteet julkisen sektorin johtoasemasta ja esimerkillisestä roolista energiatehokkuudessa sekä energiatehokkuuden huomioimisesta rakennuksissa ja hankinnoissa, neuvonnassa ja viestinnässä sekä energiapalvelujen käytössä.

Kunnat, kaupungit, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja valtion toimijat liittyvät sopimukseen allekirjoittamalla liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.

Jos liittyjällä on asuinrakennuskantaa, se liitetään ensisijaisesti Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan.

Energiatehokkuussopimukseen liittyneille on tarjolla monipuolista tukea sopimuksen toimeenpanoon ja energiatehokkuustyöhön, kuten tietoa, neuvontaa ja opastusta. Sopimusosapuolten edustajat ja liittyneet muodostavat myös kansallisesti ison energiatehokkuuden ammattilaisten verkoston.

Lisäksi valtio tukee energiansäästöä koskevia energiakatselmuksia, uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa edistäviä hankkeita. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella valtio tukee myös energiakatselmuksissa todettuja, energiatuen yleiset ehdot täyttäviä, energiansäästöön liittyviä investointeja.

Mukaan tarvitaan mahdollisimman monta kuntaa ja kuntayhtymää

Energiatehokkuussopimuksiin tavoitellaan laajaa osallistujajoukkoa, jotta ne kattavat merkittävän osan Suomen energiankäytöstä. Sopimukseen liittyvät kunnat sitoutuvat energiansäästötavoitteisiin, toimimaan tavoitteen saavuttamiseksi sekä edistymisen raportointiin.

EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano onnistuu Suomessa tällä vapaaehtoisella mallilla vain, jos sopimukseen liittyneiden määrä on riittävä ja osallistujat toteuttavat riittävästi energiansäästötoimenpiteitä sekä raportoivat ne vuosittain. Siksi tarvitsemme mahdollisimman monta kuntaa ja kuntayhtymää mukaan heti sopimuskauden alusta lähtien!

Liity ensimmäisten joukossa – valmistaudu jo nyt

Valmistaudu liittymiseen jo nyt ja varmistat paikkasi ensimmäisten joukossa. Tutustu energiatehokkuussopimuksiin ja oman alasi toimenpideohjelmaan – lisätietoa löydät energiatehokkuussopimusten verkkosivuilta.

Liittyminen on mahdollista lokakuusta 2025 alkaen, kun valtio ja toimialaliitot ovat allekirjoittaneet sopimukset. On tärkeää, että riittävän moni yritys ja julkinen toimija liittyy mukaan jo syksyllä, jotta sopimustoiminta käynnistyy sujuvasti vuoden 2026 alusta ja energiansäästöä alkaa syntyä heti.

Sopimuksen toimeenpano alkaa 1.1.2026, ja se on voimassa vuoden 2035 loppuun asti.

Lisätietoja:

www.energiatehokkuussopimukset.fi

Avaa kaikki

Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) 2017–2025

​Energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja kunta-alan välisin sopimuksin jo 1990-luvulta lähtien. Se on ollut hyödyllistä.  Päättyneen sopimuskauden 2008-2016 kattavuus kuntien ja kuntayhtymien osalta oli väestömäärällä mitattuna noin 75 %. Sopimusmenettely jatkuu kunta-alan lisäksi kaudella 2017-2025 elinkeinoelämän, kiinteistöalan ja lämmityspolttonesteiden jakeluyritysten osalta.

Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen osa EU:n ilmasto- ja energiapakettia, jolla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä. EU:n vuoden 2030 -paketissa on lisäksi sovittu jäsenmaiden kesken energiatehokkuuden osalta ohjeellinen 27 % tehostamistavoite osana yleistä 40 % päästövähennyksiin tähtäävää tavoitetta.

Energia on kuntien toimitiloissa, katuvalaistuksessa ja kuntateknisissä toiminnoissa tärkeä kustannustekijä, johon tulee kiinnittää jatkuvaa huomiota. Sopimus tukee osaltaan myös muiden velvoitteiden tai tärkeiden energiaan liittyvien asioiden toteutusta. Ne koskevat mm. uusien rakennusten rakennusmääräyksiä ja julkisten hankintojen energia- ja resurssitehokkuutta, energiakatselmuksia, viestintää sekä energiantuotantoa ja -jakelua. Valtio myöntää edelleen avustuksia sopimuskumppaneille sekä energiakatselmusten että energiainvestointien tekoon. 

Sopimuksella edistetään kunnan tai kuntayhtymän energiatehokkuuden jatkuvaa ja määrätietoista parantamista. Energiatehokkuuden ohella siihen sisältyy myös uusiutuvan energian osuuden lisääminen. Sopimus helpottaa kunnan tai kuntayhtymän omien energia- ja ilmastotavoitteiden toteutusta ja on kannustavana esimerkkinä kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yrityksille.

Liittyjäkohtainen asiakirja (liittymisdokumentit) ja kunta-alan energiatehokkuussopimus löytyvät verkko-osoitteessa www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi .

Energiatehokkuussopimuksista antaa Kuntaliitossa lisätietoja energiainsinööri Kalevi Luoma.

Lisätietoja:

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista