Uudet kestävät kunnat: kehyskunnat

"Kehyskunnat ovat oman arvonsa tuntevia, ketteriä kehittäjiä ja kaupunkiseudun elinvoiman edistäjiä ja kasvun ilmentymiä. Kehyskunnat ovat digiratkaisujen ja uusien liikkumismuotojen mallikuntia. Ne mahdollistavat omalla toiminnalla ja yhteistyöllä toimivat palvelut ja onnellisen arjen vauvasta vaariin." - Kehyskuntien visio

Uudet kestävät kunnat on Kuntaliiton ohjelma tulevaisuuden kuntien rakentamiseksi. Tavoitteena on luoda perustaa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja teknologisesti kestäville kunnille. Uudet kestävät kunnat -työtä tehdään Kuntaliiton verkostojen avulla ja siinä hyödynnetään kuntiin liittyviä tutkimuksia ja ennakointiaineistoja sekä työpajoista, aivoriihistä ja ryhmähaastatteluista saatua tietoa.

Kehyskuntien haasteita ovat:

• oman identiteetin löytyminen
• kehyskuntien erityispiirteitä ei riittävästi tunnisteta rahoituksessa
• kokevat jäävänsä kaupunkipolitiikan ulkopuolelle
• nopean kasvun tai supistumisen haasteet
• kilpailuasetelma keskuskaupungin kanssa
• jäävät isoissa hankkeissa (esim. infra) keskuskaupungin jalkoihin
• osaavan työvoiman saatavuus

Kehyskuntien mahdollisuuksia ovat:

• kokoonsa nähden hyvät työvälineet kaupunkiseudun kautta elinvoiman kehittämiseen
• hyvä sijainti
• urbaanit piirteet yhdistyvät luonnonläheisyyteen
• kilpailukykyinen asuntotarjonta
• hyvä maine
• muuttovetovoima

Toimenpiteitä kehyskunnille 2021-2030:

Kuntatasolla:

• ketterä ja muutosaltis organisaatio, ketterät osallistumismallit
• monipuoliset, asiakaslähtöiset palvelumenetelmät
• kunta houkuttelevana työnantajana

Valtiotasolla:

• rahoitukselle laadullisia kannustimia alueellinen tasa-arvo huomioiden
• tiedon liikkumisen parantaminen
• vihreän siirtymän taloudellinen tuki
• henkilöstöpulaan reagointi