Vuosikertomus 2021: Kohti uusia kestäviä kuntia ja toimivia hyvinvointialueita
Aika ajoin vallinneesta optimismista huolimatta vuodesta 2021 tuli toinen lähes kokonainen koronavuosi. Muutamia tapahtumia, kuten esimerkiksi Kuntajohtajapäivät, ehdittiin kesän jälkeen pitämään ihan paikan päällä Hämeenlinnassa tavaten, kunnes yhteiskunta sulkeutui uudelleen.
Ensimmäisen vuoden aikana omaksutut hyvät käytännöt kantoivat kuitenkin jo sujuvammin. Kuntatalo oli varsin hiljainen, mutta työtä kuntien eteen tehtiin läpi vaihtelevien rajoitusten ja tuen tarpeiden kotitoimistoilta. Organisaatiouudistuksen jäljiltä työmme uudet muodot alkoivat jo vakiintua toimivaksi arjeksi.
Etätyöskentely on tuonut myös paljon hyvää yhteistyöhön omintajakuntiemme kanssa. Verkon välityksellä on ollut helppo järjestää yhteisiä tapahtumia eri puolilta maata ja tarjota apua Hangosta Utsjoelle. Siksi jatkamme joustavaa hybridityöskentelyä myös pandemian hellitettyä.
Kuntavaaleihin valmistauduttiin epävarmuudessa. Lopulta vaaleja päädyttiin poikkeuksellisesti lykkäämään ja ne pidettiin kesäkuussa 2021. Loppusuoralla ollut hyvinvointialuelainsäädäntö heijastui voimakkaasti kuntavaalien keskusteluihin.
Lisäksi vaalien alla keskusteluun nousi ehdokkaiden kokeman häirinnän ja uhkailun yleistyminen. Tämä on syytä ottaa jatkossa vakavasti keskusteluun kunnissa ja puolueissa. Laimean vaalikampanjoinnin tuloksena äänestysprosentti putosi historiallisen alhaiseksi ollen vain 55,1.
Kuntavaaleissa valtuustoihin valittujen naisten osuus oli korkein kautta aikain, ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia. Nuoria kaivattaisiin valtuustoihin yhä enemmän: alle 30-vuotiaiden osuus laski entisestään ja on nyt 5,6 prosenttia. Tämä kehitys on erittäin epätoivottava.
Vuosikymmeniä jatkunut sote-uudistus saatiin maaliin, kun hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö tuli voimaan heinäkuussa. Hallitus painoi uudistusta eteenpäin kritiikkiä juuri kuuntelematta, ja monia ongelmia jäikin toimeenpanovaiheessa ratkaistavaksi.
Uusien hyvinvointialueiden päättäjät valittiin heti vuoden 2022 aluksi, ja sote- sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alkaessa. Tämä on valtava muutos kunnille, ja siksi tarjoamme sote-muutostukea jäsenillemme, sopimuskumppaneillemme sekä hyvinvointialueille.
Me Kuntaliitossa teemme aktiivista tulevaisuustyötä yhdessä kuntien kanssa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja teknologisesti kestävien kuntien rakentamiseksi. Tällainen tulevaisuuden kunta luo hyvän arjen, jossa kuntalaiset otetaan huomioon fyysisessä ja digitaalisessa ympäristössä: kunta on kasvattaja, huomioi eri kuntalaisryhmiä tasa-arvoisesti ja osallistaa asukkaita aktiivisesti, turvaa kestävän elinympäristön sekä kehittää yritysten toimintamahdollisuuksia ja työllisyyttä.
Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä myös valtiovarainministeriön kanssa kuntapolitiikan tulevaisuustyössä. Loppuraportti julkaistiin helmikuussa 2022.
Vuosina 2020 ja 2021 kuntatalous on ollut kansallisesti muutamaa aiempaa vuotta paremmassa kunnossa. Talouden elpymisen ohella oikein kohdennetut ja riittävät koronatuet ovat olleet kunnille suuri apu. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Heikoimmilla taloudellisesti on moni pieni tai keskisuuri, noin 10 000–80 000 asukkaan kunta.
Edessä on kuitenkin suuria haasteita: kuntatalouden näkymät eivät jatku tulevina vuosina yhtä vahvoina. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ravistelee koko maailman taloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat myös Suomen kuntiin. Myös sote-uudistus muuttaa kuntien tuloja ja menoja radikaalisti.
Lämpimät, valtavat kiitokset jokaiselle kuntaliittolaiselle – työntekijöille, hallitukselle ja valtuuskunnalle – hienosta työstä tapahtumarikkaan, poikkeuksellisen vuoden läpi. Paljon kiitoksia myös kunnille, asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme.
Vuonna 2022 olemme kuntien kumppanina ja edunvalvojana taas uusien haasteiden keskellä. Kuluneet kaksi vuotta ovat valmistelleet sekä meitä että kuntia joustoon, luovuuteen ja sisukkaaseen selviytymiseen monenlaisten ongelmien keskellä. Toivottavasti maailmantilanne tasaantuu vuoden aikana. Vuosi 2022 on joka tapauksessa kunnille jälleen suuri muutosten vuosi. Olemme täällä teitä varten!
Minna Karhunen
Kuntaliiton toimitusjohtaja
Nostoja vuodesta 2021
Avaa kaikki
Työllisyyspalvelujen järjestämisvastuun siirto eteni Kuntaliiton esityksen mukaisesti
Työllisyyspalvelujen järjestämisvastuun siirto kunnille on ollut yksi vuoden 2021 suurimmista edunvalvonnan teemoista. Kuntien vastuulla järjestettävät TE-palvelut edistävät työn kysyntää ja tarjontaa nykyistä paremmin ja monipuolisemmin.
Vuonna 2020 yhdessä kuntakentän kanssa luodun Kuntaliiton työllisyyden ratkaisumallin pohjalta on vaikutettu käynnistyneeseen lainsäädäntövalmisteluun, jossa kuntien kannalta keskeisiksi ovat nousseet järjestämisvastuun ja kuntien rahoitusvastuun toteuttamisen ehdot.
TE2024-uudistuksen eri valmisteluryhmissä ovat olleet mukana sekä Kuntaliiton että kuntien edustajat. Sen lisäksi Kuntaliitto on käynyt tiivistä vuoropuhelua lainvalmistelijoiden kanssa, tavannut ministeriä aiheen tiimoilta, laatinut useita muistioita keskeisistä edunvalvontateemoista sekä aktiivisesti tiedottanut kunnille valmistelun etenemisestä. Koko kuntakenttä on ollut vahvasti mukana valmistelussa eri kuntatyyppiverkostojen kautta.
Työllisyyden kuntakokeilujen kokemuksia ja siellä kehitettyjä hyviä käytäntöjä on niin ikään hyödynnetty uudistuksen valmistelussa. Kuntakokeiluissa pilotoituja uusia toimintatapoja ja -malleja voidaan hyödyntää pysyvässä vastuunsiirrossa kunnille.
Kohti hyvinvointialueita Kuntaliiton tuella
Sote-kokonaisuuteen liittyvä vaikuttamis- ja edunvalvontatyö kohdistui etenkin hyvinvointialueuudistukseen liittyvien lakien sisältöön, ennen kuin eduskunta hyväksyi lait kesäkuussa. Sen jälkeen keskityimme kunnille ja hyvinvointialueiden väliaikaisille valmisteluelimille suunnatun muutostuen valmisteluun ja ensivaiheen toteutukseen. Muutostukihankkeen rinnalla kartoitettiin hyvinvointialueiden ja kuntien yhdyspintoja ja mahdollisia uusia yhteistyörakenteita ja -verkostoja.
Sote-uudistus ja ICT-palvelut
Toimivat ICT-palvelut ovat ratkaisevassa asemassa, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Kuntaliiton koordinoiman AKUSTI-foorumin sihteeristö teki aktiivista yhteistyötä alan eri toimijoiden, kuten Apotin, Asterin ja UNAn kanssa, sekä laati mm. selvityksen potilas- ja asiakastiedon käsittelystä.
Selvitys käynnisti tiiviin yhteistyön Kuntaliiton ja Kelan välillä, jonka tarkoituksena on ratkaista moniammatillisen työn haasteita asiakastiedon näkökulmasta ja vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistukseen.
Sote-uudistus sekä omaisuus- ja kiinteistökysymykset
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus vaikuttaa monella tavalla kuntien omaisuuteen sekä kiinteistöjen käytön, hallinnan ja omistamisen periaatteisiin. Uusi tilanne vaatii jäsentämistä ja siihen liittyvien vaihtoehtojen arviointia.
Kuntaliitto käynnisti keväällä 2021 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kiinteistöomaisuuden hallintaan syventyvän muutostukihankkeen. Hanke toteutettiin yhdessä kuntien kanssa.
Tuotimme kunnille ajankohtaista tietoa sote-uudistuksen omaisuusjärjestelyitä koskevan lainsäädännön vaikutuksista sekä käytännöllisiä soveltamisohjeita kuntien omaan toimintaan. Ohjeistuksessa kuvattiin sote-uudistuksen aiheuttamat muutokset kuntien kiinteistönpidon periaatteisiin sekä esitettiin toimintamalleja ja ohjeita kunnille muutosten hallintaan ja niihin varautumiseen.
Ohjeistuksen tarkoitus on tukea kuntien strategista päätöksentekoa tarjoamalla malleja ja tarkastelutapoja, joilla ne voivat hahmottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kiinteistöomaisuuden tarpeita ja tulevaisuuden vaihtoehtoja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilakysymyksiin keskittynyt muutostukihanke sai kunnilta runsaasti myönteistä palautetta. Tulemme järjestämään uusia tilaisuuksia myös jatkossa.
Sote-uudistus ja yhdyspinnat
Kunnilla ja tulevilla hyvinvointialueilla on paljon yhteisiä asukkaita ja asiakkaita, joiden palvelut limittyvät toisiinsa. Puhutaan palvelujen yhdyspinnoista. Hyvinvointi- ja sivistyspalveluissa yhdyspintoja hyvinvointialueiden suuntaan on runsaasti. Kuntaliiton yhdyspintojen valmistelu oli käynnissä jo ennen kuin eduskunta kesäkuussa hyväksyi ns. sote-lakipaketin.
Kuntaliiton asiantuntijat olivat vahvasti mukana yhdyspintatyössä, kunnille ja hyvinvointialueille suunnatussa muutostuessa sekä ministeriöiden kansallisessa valmistelussa. Vastaavasti näkökulmia ja viestiä kunnista vietiin eteenpäin valtakunnalliseen valmisteluun.
Uusien kestävien kuntien hahmottelu aloitettiin
Uudet kestävät kunnat 2030-luvulla -ohjelmassa visioitiin yhdessä kuntien edustajien, kuntaverkostojen ja Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa pitkän aikavälin tulevaisuutta. Tulevaisuuden kunnilla ei nähty vain yhtä yhtenäistä visiota, vaan erilaiset kunnat tavoittelevat hyvinkin erilaisia tulevaisuuden visioita.
Kuntien tulevaisuuden haasteina näyttäytyivät erityisesti kuntien ja valtion välinen suhde ja vuorovaikutus sekä suuret muutokset ja ilmiöt, joiden vuoksi aikaa toiminnan kehittämiselle ei jää riittävästi.
Kunnat näkivät kuitenkin vahvuutena tulevaisuudessa matalamman organisaation sekä lisääntyvän mahdollisuuden paikallisten ratkaisujen tekemiseen. Kunnat nähtiin yhä tiiviimmin kuntalaisten arjen mahdollistajana.
Lisäksi syksyn aikana valmisteltiin edunvalvontanäkemyksiä valtion kuntapolitiikan, valtion ohjauksen ja kuntien ja valtion välisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi.
Kaiken takana on kunta! Kuntavaalikampanja nosti kuntien roolia esiin
Kuntaliitto toteutti kuntavaalien alla kampanjan suurelle yleisölle. Kampanjan teemoina olivat osallisuus ja demokratia, ympäristö, ilmasto ja kestävyys, elinvoima ja työllisyys, nuoret ja lapset sekä kuntien palvelut. Kampanjan hiomisessa hyödynnettiin koko Kuntaliiton laajaa osaamista.
Talven ja kevään aikana tapasimme vaalien merkeissä puoluesihteereitä. Kuntaliitto ja puoluesihteerit julkaisivat yhdessä vetoomuksen vaalirauhan puolesta.
Runsas tietotuotanto tuki vaali- ja demokratiatyötä
Vuoden aikana tuotettiin suuri määrä tutkimus- ja tilastotietoa kuntavaaleista sekä kuntavaaleihin valmistautumista tukevaa ja taustoittavaa tietoa kunnille, ehdokkaille, äänestäjille ja medialle. Tutkittua tietoa saatiin erityisesti Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 –tutkimusohjelmassavuonna 2020 toteutetuista laajoista kuntalais- ja kuntapäättäjäkyselyistä,jotka tarjoavat pitkälle ulottuvia aikasarjatietoja.
Koronavirustilanteen aiheuttamia haasteita ja vaikutuksia kuntavaalien järjestämiseen kartoitettiin kunnille tehdyillä kyselyillä.
Loppuvuonna käynnistettiin tammikuun 2022 aluevaaleihin liittyvä tietotuotanto. Ensimmäisenä vuorossa olivat ehdokasanalyysit.
Lasten vaalit 2021: Nyt sitä ääntä!
Kuntavaalien yhteydessä kiinnitettiin huomiota lasten demokratiakasvatukseen järjestämällä samanaikaisesti valtakunnalliset Lasten vaalit. Kuntaliitto, Suomen Nuorkauppakamarit ry ja Porin kaupunki koordinoivat Lasten vaalit. Lasten vaaleissa annettiin yhteensä 9378 ääntä. Otto Octopus voitti vaalit 2003 äänellä.
Koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen takia äänestys järjestettiin perinteisen äänestystavan lisäksi ensimmäistä kertaa myös sähköisesti. Vaalit toteutettiin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi.
Kuntapäättäjä-palvelu avattiin tukemaan uusia luottamushenkilöitä
Kuntaliitto ja FCG lanseerasivat vuonna 2021 verkkopohjaisen Kuntapäättäjä-oppimisympäristön kuntien luottamushenkilöille. Tavoitteena oli tarjota luottamushenkilöille tietoa ja työvälineitä kootusti yhdellä alustalla.
Kuntapäättäjä-oppimisympäristössä on sekä maksuttomasti käytettävissä olevaa aineistoa että FCG:n tuottamaa koulutussisältöä, johon kunta voi tilata luottamushenkilöilleen käyttöoikeuden. Kuntapäättäjä-palvelussa oli vuoden 2021 lopussa yli 350 sisältöä kuudella eri teemapohjaisella kanavalla.
Aineisto on luottamushenkilöiden käytettävissä koko valtuustokauden. Alustalla voidaan käydä keskustelua ja tarjota ajankohtaista tietoa suoraan luottamushenkilöille.
Vaikuttava Kuntaliitto, hyvinvoiva henkilöstö
Loppuvuodesta 2021 arvioimme toimintamme sekä strategiamme vaikuttavuutta. Owal Groupin toteuttamassa arviointityössä selvitettiin, teemmekö oikeita asioita, teemmekö asiat oikein ja tuotammeko arvoa asiakkaillemme ja yhteiskunnalle.
Tulosten mukaan Kuntaliiton vaikuttavuus syntyy kuntien tarpeiden ennakoinnin ja toimialaosaamisen yhdistämisestä. Vuonna 2020 uudistetun strategian arvioitiin vastaavan pääosin hyvin kuntien tarpeisiin ja luovan hyvät edellytykset kuntien tukemiseen yhteiskunnallisessa muutoksessa. Varsinkin viime vuosina Kuntaliiton arvioitiin ottaneen aiempaa useammin aktiivisen kehittäjän roolin perinteisen edunvalvojaroolin rinnalla.
Arvioinnin mukaan vahvuudeksemme nähdään etenkin käytännöllinen asiantuntijatyö. Vahvuuksiamme ovat myös kumppanuuksien ja verkostojen koordinointi ja hyödyntäminen. Erityisesti kuntatyypeittäin rakennettua verkostoja pidettiin hyödyllisinä. Asiakaslähtöisyytemme ja vuorovaikutuksemme ovat kehittyneet viime vuosina paljon ja niitä pidetään pääasiassa erittäin hyvätasoisina.
Kunnat pitävät neuvontapalvelua vaikuttavimpana palveluna. Palvelumme ovat pääasiassa tarpeisiin vastaavia.
Arviointityön lopputuloksena esitetyt kehittämisehdotukset otetaan lähtökohdaksi vuoden 2022 strategian uudistamistyössä.
Tärkeimmiksi teemoiksemme tunnistettiin tulevaisuuden kunnan määrittely, digitalisaatio, työvoiman saatavuus, kuntademokratia ja kestävä kuntatalous.
Kuntaliittolaiset ovat selvästi tyytyväisempiä työhönsä kuin suomalaiset keskimäärin
Vuoden 2021 alusta Kuntaliitossa alettiin työskennellä uudessa organisaatiorakenteessa. Muutoksen tavoitteena oli selkeyttää ja yhdenmukaistaa Kuntaliiton organisoitumista ja johtamista, lisätä resurssien joustavaa käyttöä sekä vahvistaa asiakkuus- ja verkostotyötä, jotta kykenemme vastaamaan eriytyvien kuntien tarpeisiin entistä paremmin.
Loppuvuodesta 2021 toteutettu Parempi Työyhteisö (ParTy) ® -kysely osoitti, että kuntaliittolaiset ovat selvästi tyytyväisempiä työhönsä kuin suomalaiset keskimäärin. Kuntaliittolaiset arvostavat kyselyn mukaan työyhteisössään etenkin johdon toimintaa, kehittämisaktiivisuutta sekä esihenkilötyötä.
Hyvin suuri osa ParTy-kyselyyn vastanneista kuntaliittolaisista kertoi suosittelevansa työantajaansa mielellään ystävälleen.
Kuntaliitto toimii yhä enemmän virtuaalisesti. Pandemian pakottamasta etätyöskentelystä ollaan siirtymässä joustavaan hybridityöskentelyyn, ja uutta normaalia työskentelytapaa kehitetään yhdessä.
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Neuvontapalveluita varten suosittelemme käyttämään ensisijaisesti neuvontapyyntölomaketta.