Halkominen sitovan tonttijaon alueella
Sellaisella maanomistajalla, jolla on tilaan, tonttiin tai niiden määräosaan lainhuuto, on oikeus saada tila tai tontti halkomalla jaetuksi (Kml 47 §). Halkomista koskevat säännökset on kirjoitettu kiinteistönmuodostamislain 7 lukuun. Jakoperusteena halkomisessa on pääsääntöisesti osakkaan omistama osuus (KmL 49 §). Sitovan tonttijaon alueella tontti tai tila voidaan jakaa halkomalla, jos kiinteistöt voidaan muodostaa tonttijaon mukaisesti (KmL 53 §).
Sitovan tonttijaon mukaisilla asemakaava-alueilla halkominen on nopea ja edullinen toimitus asiakkaille, kun yhteisomistus halutaan purkaa ilman jakosopimusta ja kun asioista on omistajien kesken yhteinen näkemys (nk. sovintohalkominen). Jos yhteisomistus puretaan halkomisen avulla, osapuolet eivät tee jakosopimusta eivätkä hae lainhuutoja tai kiinnitysten kohdistamista, vaan ainoa haettava toimenpide on halkominen.
Halkomistoimituksen ydin on jakosuunnitelma. Sitovan tonttijaon alueella jakosuunnitelma voidaan tehdä erillisenä dokumenttina tai se voi olla osa toimituspöytäkirjaa. Jakosuunnitelmassa esitetään jakoperuste, muodostettavat kiinteistöt, kiinteistöjen osuudet yhteisiin, kohdistuvat rasitteet ja niiden käsittely, vanhat rasiteoikeudet ja mahdolliset uudet perustettavat rasitteet sekä halkomisen johdosta maksettavat korvaukset (KmL 54 §). Jakosuunnitelman esittämisen jälkeen tehdään päätös halkomisesta.
Maanmittauslaitos kohdistaa määräosien lainhuudot ja määräosiin kohdistuneet kiinnitykset viran puolesta uusille muodostuville kiinteistöille, kun toimitusinsinööri on ilmoittanut rekisteröidystä toimituksesta kirjaamisviranomaiselle