Varautumista koskeva lainsäädäntö, periaatepäätökset sekä turvallisuuden ajankohtaiskatsaukset

Suomessa on pyritty varautumaan mahdollisiin kriisitilanteisiin myös lainsäädännöllisesti. Keskeiset poikkeusolojen vaatimat toimivaltuudet on koottu valmiuslakiin (1552/2011) ja puolustustilalakiin (1083/1991).

Kuntien yleisestä varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslain 12 §:ssä, jonka mukaan valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien, kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.

Varautumisvelvollisuuden sisältö on yleisluoteinen ja antaa kunnille laajan mahdollisuuden järjestää varautuminen haluamallaan tavalla.

Valmiuslain säännökset eivät kuitenkaan sellaisenaan riitä kattamaan kaikkia yhteiskunnallisen varautumisen tarpeita, minkä vuoksi sektorikohtaiseen lainsäädäntöön on sisällytetty useita valmiuslain säännöstä täydentäviä varautumisvelvollisuuksia. Erityislakeihin sisältyvillä varautumisvelvoitteilla tyypillisesti joko täydennetään tai tarkennetaan valmiuslaissa säädetyn varautumisvelvollisuuden sisältöä. NIS 2.0 direktiivi (laki kyberturvallisuuden riskienhallinnasta) sekä CER-direktiivi (laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta) tulevat voimaan v. 2024 ja niissä määrätään valmiuslain varautumisvelvollisuutta tarkemmin yleisistä varautumisvelvollisuuksista toimialoille ja toimijoille, joista osa on kuntaomisteisia (esim. vesihuolto ja energia -toimiala). NIS- ja CER-direktiivien soveltamisala ei kuitenkaan koske suoraan kuntia.

Kuntalain mukaan kunnanvaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista, kunnanhallitus huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä ja lisäksi kunnan hallintosäännössä on oltava määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Varautuminen on osa kunnan riskienhallintaa.

Kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan kunnan on hallintosäännössään annettava tarpeelliset määräykset hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, päätöksenteko- ja hallintomenettelystä sekä valtuuston toiminnasta poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Kuntaliiton hallintosääntömalliin on päivitetty yleiset säännökset toimivallan siirtämisestä (luku 7): https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2023/2239-kunnan-hallintosaantomalli

Muita kunnan toimintaan liittyviä varautumisvelvoitteita on kirjattu toimialakohtaiseen lainsäädäntöön. Merkittävimmät määräykset kuntien kannalta on kirjattu pelastuslakiin, joka yhdessä valmiuslain kanssa muodostaa lainsäädännöllisen viitekehyksen väestönsuojeluun varautumiselle. Vesihuoltolaki määrittää vesihuoltolaitoksen palvelujen turvaamisesta normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Terveyden- ja ympäristösuojelulait märittävät elinympäristöön vaikuttavien häiriötilanteiden varautumisvelvollisuuksista. Julkisuuslaki sekä tiedonhallintalaki määräävät mm. tiedon turvallisesta käsittelystä ja asiakirjojen salassapidosta. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä edellyttää hyvinvointialueita varautumaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteisiin. Vaaratiedotelaki määrittelee, millä viranomaisella on oikeus vaaratiedotteiden antamiseen. Tartuntatautilaki määrää vastuista vaarallisen tartuntataudin osalta.

Varautumisvelvollisuuden lisäksi monet lait ja asetukset voivat vaikuttaa kuntien varautumiseen, vaikka niissä ei olisikaan osoitettu suoraa varautumisvelvollisuutta kunnalle. Kunnan toimiala on laaja, joten lainsäädäntöä ja siihen liittyviä vastuita on tarpeen selvittää yksityiskohtaisemmin tehtäessä häiriötilannesuunnitelmia tiettyä toimintaa tai toimialaa varten.

Kuntien varautumiseen liittyviä lakeja ja lakikoosteita

Valmiuslain kuntia koskevat osuudet

Väestön siirtäminen ja majoittaminen - varautuminen pelastustoimintaan, väestönsuojeluun ja evakuointiin - kooste eri toimijoiden lakisääteisitä vastuista 

Määräykset hyvinvointialueen varautumisesta ja yhteistyövelvoitteesta kuntien kanssa

Valmiuslaki (1552/2011): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552

Pelastuslaki (379/2011): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

Vesihuoltolaki (119/2001) 15 a §: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010119#L3P15a

Terveydensuojelulaki (763/1994): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763

Laki vaaratiedotteesta (466/2012): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120466

Julkisuuslaki (621/1999): https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990621

Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190906 

Asetus kriittisistä sähkönkäyttöpaikoista (921/2022): https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220981

Asetus hyvinvointialueiden varautumisesta sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteisiin (308/2023): https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230308

Asetus hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta (309/2023): https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230309

Periaatepäätökset ja selonteot

Myös valtioneuvoston periaatepäätökset ja selonteot sekä erilaiset turvallisuusviranomaisten katsaukset määrittävät yhteiskunnan ja samalla kuntien varautumista, vaikka niillä ei ole oikeudellista velvoittavuutta. Näistä merkittävimmät ovat yhteiskunnan turvallisuusstrategia, kansallinen riskiarvio, alueelliset riskiarviot, valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista, selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta 2022 sekä suojelupoliisin ja muiden viranomaisten vuosittaiset katsaukset turvallisuusympäristön muutoksiin. Säännöllistä tilannekuvaa jaetaan myös kyberturvallisuuskeskuksen katsauksissa kuten viikoittainen kybersää. 

Strategiat, turvallisuusselonteot ja muut periaatepäätökset

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Kansallinen riskiarvio 2023: https://intermin.fi/pelastustoimi/varautuminen/kansallinen-riskiarvio

Alueelliset riskiarviot (Tuovi-portaalissa): https://sisainenturvallisuus.fi/alueelliset-riskiarviot 

Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista 2018: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181048

Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163999

Suojelupoliisi - Kansallisen turvallisuuden katsaus (vuosittain): https://supo.fi/kansallisen-turvallisuuden-katsaus

Suojelupoliisin uutiset ja tiedotteet: https://supo.fi/uutiset-ja-tiedotteet