Vaikea kehysriihi vie eteenpäin hallitusohjelman uudistuksia - kuntapäätökset torjuntavoitto

Hallitus saavutti kevään puoliväliriihen linjauksista päätökset torstaina 29. huhtikuuta peräti 9 päivää kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Kehysriihineuvotteluja vaikeutti se, että hallitus on sitoutunut ohjelmassaan hyvin merkittäviin pysyviin ja kertaluonteisiin menojen lisäyksiin, eikä loppuhallituskauden menokehyksen tiukkuus mahdollistanut enää kaikkia toivottuja menolisäyksiä.

Pitkistä neuvotteluista huolimatta kehysriihen tulokset jäivät varsin laihoiksi. Julkisen sektorin uusia tai laajenevia tehtäviä ei kyetty karsimaan, joten menokehykset ylitetään 900 miljoonalla eurolla vuonna 2022 sekä 500 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Alkuperäiset esitykset menojen ylityksestä olivat tätäkin suurempia, mikä tarkoittaa, että kehysriihessä saavutettiin yhteisymmärrys vähintään noin 370 miljoonan euron menosopeutuksesta. Isoin osa edellä mainitusta sopeutuksesta kohdistuu LVM:n hallinnonalalle. Sen lisäksi osa laajenevista tehtävistä rahoitetaan EU:n elpymisvälineestä ja osa omaisuuden myyntituloista.

Kehysriihen laihaan lopputulokseen vaikutti myös se, että monet kehysriihipäätökset siirtyvät valmisteltaviksi syksyn budjettiriiheen. Syksyllä päätetään muun muassa noin 100-150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavista veroratkaisuista sekä eräistä muista investointeihin liittyvistä verokannustimista. Myös uusien työllisyys- ja ilmastotoimien valmistelua jatketaan syksyllä 2021. Positiivista oli kuitenkin se, että jo nyt linjattiin työllisyyspalveluiden siirtymisestä kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. Muutokseen liittyy myös työttömyysturvan rahoitusmallin uudistaminen valtion ja kuntien välillä.

Plusmerkkiset tarkistukset peruspalvelujen valtionosuuksiin

Kehysriihen valtionosuuspäätökset löytyvät kehysriihitiedotteen liite 1:sen pöytäkirjamerkinnöistä. Kirjaukset vaikuttavat tällä kertaa poikkeuksellisen epämääräisiltä tai asioita pelkistäviltä.

Epäselvyyteen on mitä todennäköisemmin vaikuttanut se, että kehyksessä ei alun perinkään ollut pelivaraa valtionosuuksien täysimittaisiin korotuksiin. Riihestä tihkuneiden lehtitietojen mukaan kuntien valtionosuuskorotuksiin kohdistuikin neuvotteluissa toistuvia leikkausesityksiä. Koska menokehys jousti neuvottelujen aikana ylöspäin, leikkaukset eivät toteutuneet täysimääräisesti.

Valtionosuuspäätösten epäselvyyteen liittyy myös syksyllä tehtävä lakimuutos valtionosuuksien kustannustenjaon tarkistusmenettelyn uudistamisesta. Tässä vaiheessa onkin jo selvää, että valtionosuuspäätösten yksityiskohdat avautuvat viimeistä piirtoa myöten aikaisintaan syksyllä. Päätökset on kuitenkin kuvattava kevään kuntatalousohjelmassa niin hyvin kuin mahdollista.

Kevään 2021 kuntatalousohjelma ja julkisen talouden suunnitelma vuosille 2022-2025 julkaistaan keskiviikkona 12.5.2021.

Riihikirjausten mukaan kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien tasoa korotetaan noin 246 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Summa lienee kompromissi kustannustenjaon tarkistukseen tehtävistä korotuspaineista, mutta varmuutta korotuksen perusteista ei tässä vaiheessa ole. Sen ohella vuonna 2022 tehdään kuitenkin indeksikorotukset niin peruspalveluiden valtionosuuteen kuin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitukseen.

Näiden asioiden vastapainona riihen lopputulemaa heikentää kuntien kannalta se, että ns. kiky-vähennykseen ei saatu kompensaatiota vuodelle 2022. Kiky-työajan pidennykseen liittyneen laskennallisen kiky-vähennyksen poistaminen valtionosuusvähennyksistä oli tiukan menokehyksen vuoksi jo lähtökohtaisesti hyvin vaikeaa, mutta vähennyksen säilyminen kehyksessä on valtavan iso heikennys kunta-valtiosuhteeseen. Kiky-vähennys pienentää kuntien valtionosuutta vuosittain yhteensä noin 250 miljoonalla eurolla.

Vuoden 2023 valtionosuuspäätökset sisältävät vieläkin enemmän epävarmuutta kuin vuoden 2022 linjaukset. Tällä hetkellä varmaa on se, että kuntien peruspalveluiden valtionosuuden lopputulemaan vaikuttavat sekä sote-uudistuksen ajankohta, kustannustenjaon tarkistuksen mekaniikkaan tehtävät muutokset että kuntien valtionosuuksiin kohdistuva kevään 2021 kehysriihessä päätetty menosopeutus. Kehysriihilinjausten mukaan kuntien valtionosuuksia leikataan 24 miljoonan euron lisäerällä.

Tulevan vuoden kuntatalousohjelmissa ja tulevissa koulutuksissa asiasta tullaan saamaan lisäselvennystä, mutta kehysriihikirjauksia voi tulkita siten, että peruspalveluiden valtionosuuskorotus vuonna 2023 on lukittu tässä vaiheessa euromääräisesti yhteensä noin +50 miljoonaan. Sen ohella indeksitarkistukset tehtäisiin täysimääräisesti myös vuodelle 2023.

Kehysriihen kuntapäätöksiä voitaneen luonnehtia torjuntavoitoksi

Kehysriihen kuntalinjauksia voidaan tulkita tietynlaiseksi torjuntavoitoksi, koska pelissä oli aineksia isoihin valtionosuusleikkauksiin. Mitä ilmeisemmin leikkaukset olisivat kohdistuneet peruspalveluiden valtionosuuden lakisääteisiin korotuksiin, kuten kustannustenjaon tarkistukseen ja indeksikorotuksiin. Korvattavien tai leikattavien summien määrää sotkee nyt jonkin kuukauden ajan valtionosuuksien kustannustenjaon tarkistusmenettelyn uudistus. Ensitiedot menettelyyn tehtävistä tarkistuksista ovat tietojemme mukaan järkevänsuuntaisia.

Käteen jää siis kevään 2021 kehysriihestä se, että ainakaan kaikkia peruspalvelujen valtionosuuksien korotuksia ei leikata kunnilta tiukan menokehyksen vuoksi vuosina 2022 ja 2023. Vuoden 2023 menosopeutus on euromääräisesti hyvin pieni. Kunnille riihestä jää tappioksi kuitenkin kiky-vähennyksen säilyminen, jolle ei ole enää minkäänlaista kuntasäästöön liittyvää perustetta. Vastapainona positiivista on, että hallitus on sitoutunut korvaamaan kunnille uusien ja laajenevien tehtävien kustannukset täysimääräisesti.

Kehyskauden päätökset ovat tässä vaiheessa kuitenkin epävarmat niin kustannustenjaon tarkistusmenettelyn uudistamisen kuin sote-uudistuksen vaikutusten kautta. Näiden epävarmuuksien ohella ei voi olla korostamatta julkisen talouden kestävyyteen liittyviä ongelmia, sillä talouskasvu on kehyskaudella hyvin heiveröistä. Pikavoittoja riihestä ei jää kenellekään.