Tukipalvelut, kunnat ja maakunta

Huom. Perustuslakivaliokunta antoi 29.6.2017 lausunnon, jossa se edellytti muutoksia eduskunnan käsittelyssä oleviin sote-järjestämis- ja maakuntalakeihin. Muutoksista johtuen uudistuksen täytäntöönpano on lykkääntymässä vuodella. Kuntaliiton sivut, oppaat ja muut muutostukiaineistot päivitetään uuden aikataulun mukaisiksi, kun lainsäädäntö on hyväksytty eduskunnassa.

Uudistuksen yhteydessä valtio perustaa kolme valtakunnallista palvelukeskusta: talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, ICT-palvelukeskus ja maakuntien tilakeskus, jotka siirtyvät maakuntien omistukseen. Palvelukeskukset voivat perustaa tytäryhtiöitä ja hankkia palveluita kilpailuttamalla.

Maakuntien Tilakeskus Oy on jo perustettu. Muiden palvelukeskusten tehtäviä ja toimintaa vielä valmistellaan, eikä tällä hetkellä ole tiedossa, mitkä ovat niiden tarkemmat tehtävät. Yleinen näkemys on, että niiden tehtävät liittyvät vain valtakunnallisesti välttämättömiin ratkaisuihin, joissa edellytetään kansallista yhdenmukaisuutta. Lisäksi tulee huomioida maakuntalakiesitykseen sisältyvät palvelukeskusten käyttövelvoitetta koskevat poikkeusperusteet.

Palvelukeskusten toiminta käynnistyy vaiheittain

Palvelukeskusten perustaminen ja toiminnan käynnistäminen tapahtuvat vaiheittain.

Tästä syystä maakuntien tulee varautua toiminnan käynnistämisvaiheessa tarvittavien välttämättömien tukipalveluiden järjestämiseen myös tilanteissa, jossa myöhemmässä vaiheessa palvelut mahdollisesti tulevat tuotettavaksi valtakunnallisten palvelukeskusten toimesta.

Palvelulaitosten tehtävistä ja käyttövelvollisuudesta voidaan säätää tarkemmin asetuksella. Maakunnan markkinoilla toimivat yhtiöt eivät ole palvelukeskusten asiakkaita.

Tukipalveluiden maakunnallisia ratkaisuja valmistellaan

Tukipalveluiden järjestämiseen valmistellaan myös maakunnallisia ratkaisuja.

Sekä valtakunnallisten palvelukeskusten toimialoilla että muissa tukipalveluissa on paljon maakunnallista liikkumavaraa.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukipalveluita ja muuta yhteistyötä koskevat sopimukset ja rakenteet on syytä käydä läpi jo maakuntien esivalmisteluvaiheessa. Kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien valmisteluorganisaation on tarkoituksenmukaista arvioida eri tukipalvelujen järjestämisvaihtoehtoja jo nyt. Vahvat ja kustannustehokkaat yhden tai useamman maakunnan ja alueen kuntien yhteistyönä järjestetyt tukipalvelut ovat monessa tapauksessa kilpailukyinen vaihtoehto tukipalveluiden organisoimiseksi ja valtakunnallisten palvelukeskusten yhteistyökumppaneiksi.

Kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on yhteisiä tukipalveluyhtiöitä ja yhteishankintayksiköitä. Sairaanhoitopiirien omistamat osakkeet siirtyvät maakuntien omistukseen. Näin ollen kuntien ja sairaanhoitopiirien tukipalveluyhtiöistä tulee uudessa rakenteessa kuntien ja maakuntien yhteisesti omistamia. Kuntien ja maakuntien yhteisten tukipalveluyhtiöiden rooli suhteessa markkinoihin ja hankintalain mukainen asema tulee selvittää: ovatko ne täysin markkinoilla toimivia vai hankintalain mukaisia sidosyksiköitä?

On määriteltävä myös, ovatko yhtiöt hankintalain mukaisia hankintayksiköitä (julkisoikeudellinen laitos). Arvioinnit on tehtävä tapauskohtaisesti. Arvioinnin tulos vaikuttaa siihen, miten kyseisten yhtiöiden kanssa voidaan tehdä mm. hankintalain mukaista yhteistyötä ja kenelle ne tuottavat palveluita. Kuntien ja maakuntien yhteiset yhtiöt voivat toimia sidosyksikköinä tai kokonaan markkinoilla omistajien linjausten mukaisesti.

Tukipalveluyhtiöiden liiketoimintasuunnitelmien ja tuotannon volyymien arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että ne sidosyksikköaseman säilyttääkseen eivät voi myydä palveluitaan maakuntakonserniin kuuluville valinnanvapauden piirissä oleville yhtiöille kuin erittäin rajoitetusti.

Huomattava myös on, että kuntien omistamien tukipalveluyhtiöiden henkilöstö ei siirry voimaanpanolain nojalla maakuntien palvelukseen. Myöskään tukipalveluita tuottavien kuntien omistamien yhtiöiden osakkeet eivät siirry lain nojalla maakunnalle tai valtakunnallisille palvelukeskuksille.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien olemassa olevien yhteistyösopimusten hankintalain mukaisuus tulee selvittää. Hankintalaissa säännellyn viranomaisten horisontaalisen yhteistyön edellytysten tulee täyttyä tilanteessa, jossa sairaanhoitopiirin osalta sopimus siirtyy maakunnalle. Sopimusten osalta on huomioitava, että yhteistyölle maakuntien ja kuntien välillä ei välttämättä uudessa rakenteessa ole enää samanlaisia edellytyksiä kuin aiemmin. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että kunnilla ja maakunnilla ei ole laissa enää keskenään samanlaisia tehtäviä.

MUISTA:

• Tukipalvelut järjestetään kuntien ja maakunnan sopimalla tavalla
• Arvioi kunnan tukipalvelujen tila ja rakenne tulevaisuudessa ja hae tarvittaessa yhteistyökumppani
• Valtakunnalliset palvelukeskukset ovat mukana yhtenä toimijana
• Maakunnilla on palvelukeskusten käyttövelvollisuus valtakunnallista yhtenäisyyttä edellyttävissä ratkaisuissa

Lisätietoja:

johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeff, p. 0500 482 016

lakimies Tarja Krakau, p. 050 571 0018

erityisasiantuntija Karri Vainio, p. 050 387 1620 (Tietohallinto ja ICT)

tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi, p. 050 4077 920 (Tilapalvelut) 

johtava lakimies Katariina Huikko, p. 050 566 4327 (hankintalainsäädäntö)