• Yleistä kehottamisesta
• Ketä kehotetaan?
• Kehotuksen sisältö

Yleistä kehottamisesta

Kun asiaan puuttuminen on tarpeen, on pääsääntönä, että ensin kehotetaan asianomaista korjaamaan tilanne. Jos asia on kiireellinen tai on muita erityisiä syitä, voidaan kehottaminen jättää väliin ja siirtyä suoraan kuulemiseen ja velvoitteen asettamiseen.

Kehotuksen tarkoituksena on saada asianosainen vapaaehtoisesti noudattamaan lakia ja määräyksiä. Kehotus on ohjaukseen ja neuvontaan kuuluvaa toimintaa, joka käytännössä edeltää hallintopakkoa. Suurimmassa osassa hallintopakkotapauksista kehotusta noudatetaan, joten kehottamiseen kannattaa panostaa. Kynnys kehottamiseen on kuitenkin sama kuin itse hallintopakkoon – kehotuksen sisältö pitäisi voida myöhemmin saattaa velvoitteena noudatettavaksi.

• KHO 27.10.2003 taltio 2627: Rakennusvalvontaviranomainen oli antanut kiinteistön omistajille ja asianomaisen asuinrakennuksen vuokranneille henkilöille kehotuksen siitä, että lomarakennuksen luvaton käyttö asuinrakennuksena oli lopetettava määräajan kuluessa uhalla, että muutoin voidaan ryhtyä pakkokeinojen käyttämiseen. Kehotus, johon ei ollut liitetty valitusosoitusta, oli annettu erityistä lomaketta käyttäen. Kysymys oli pakkokeinojen käyttämistä edeltävästä kehotuksesta, eikä asiassa näin ollen ollut annettu hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua valituskelpoista päätöstä, jolla asia oli ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Hallinto-oikeuden ei olisi tullut ottaa kiinteistön omistajien valitusta tutkittavakseen. Tämän vuoksi KHO kumosi ja poisti hallinto-oikeuden päätöksen ja jätti kiinteistön omistajien rakennusvalvontaviranomaisen antamasta kehotuksesta tekemän valituksen tutkimatta.

Ketä kehotetaan?

Asianosaista - sitä jonka vastuulla puutteen korjaaminen on - kehotetaan. Asianosaistahoja voi olla samanaikaisesti useampiakin, esimerkiksi kiinteistön omistaja, vuokraoikeuden haltija ja kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen omistaja. Useampien tahojen kehottamisella voi olla puutteen korjaamiseen tehokkaampi vaikutus kuin pelkästään yhden tahon kehottamisella.

Kehotuksen sisältö

Kehotuksessa on syytä mainita seuraavat asiat, jotta sillä olisi tehokas vaikutus:

• Kiinteistön yksilöinti
• Omistaja/haltija
• Milloin valvontakäynti on suoritettu, mitä havaittu
• Minkä vuoksi kehotetaan eli mitä säännöstä/määräystä ei ole noudatettu, lainkohta
• Mihin toimenpiteisiin asianosaisen kehotetaan ryhtyvän, yksilöidysti
• määräpäivä, minkä jälkeen kiinteistöllä suoritetaan uusi tarkastus
• Mitä jatkotoimenpiteitä asiassa voi seurata, jos tilanne ei korjaannu
• Tieto mahdollisesta valvontamaksusta (taksan perusteella)
• Kuka antaa lisätietoja asiassa

Määräpäivä, jonka jälkeen ryhdytään jatkotoimenpiteisiin, on harkittava tapauskohtaisesti ja asetettava kohtuullisen ajan päähän – huomioon on otettava asianosaisen todelliset toimintamahdollisuudet (esim. 2 kk:n päähän kehotuksesta kiinteistön siivoamiseksi, 3 kk:n päähän rakennuksen korjaamiseksi, 6 kk:n päähän luvattoman rakentamisen oikaisemiseksi ranta-alueella, mihin tulisi hakea poikkeamislupa). Aikaa voidaan tarvittaessa pidentää vapaamuotoisesti rakennustarkastajan suostumuksella.

Tärkeää on muistaa, että kehotuksella ei voida velvoittaa, vaan tarkoitus on saada asianomainen noudattamaan lakia ja määräyksiä vapaaehtoisesti neuvoin ja ohjein. Kehotukseen voidaan liittää ohjeita ja lomakkeita mahdollisesti tarvittavan luvan hakemista varten.

Kehotuskirjeen voi lähettää tavallisena kirjeenä tai sähköisesti taikka antaa henkilökohtaisesti.

Määräpäivän jälkeen on kiinteistöllä suoritettava uusi tarkastus. Jos kehotuksen edellyttämät toimenpiteet on suoritettu, hyvän hallintotavan mukaista on ilmoittaa tästä asianosaiselle, jotta tämä tietää täyttäneensä kehotuksen sisällön (että rakennustarkastaja on katsonut hänen noudattaneen kehotusta eikä jatkotoimenpiteitä ole odotettavissa). Ellei laiminlyöntiä oikaistu kehotuksen johdosta tai asian kiireellisyyden vuoksi on jätetty kehottaminen väliin, on siirryttävä velvoitetoimiin.