Itsehallintorooli vahvistaa identiteettiä ja paikallisuutta

Kunnat ovat itsehallinnollisia alueita, joissa valta on kuntalaisilla. Erilaiset kuntalaiset hoitavat yhdessä yhteisiksi katsomiaan asioita ja tekevät valintoja hyvinvointinsa ja alueensa kehittämisen edistämiseksi. Tulevaisuudessa kuntien itsehallinnossa on kyse yhä vahvemmin myös erilaisten kulttuurien kohtaamisesta.​

Kuntalaisuuden käsite muuttuu​

Paikallisesti tiedetään parhaiten, mitä alueen asukkaat, yritykset ja yhdistykset tarvitsevat. Kunta ei tulevaisuudessa rajoitu kuitenkaan vain maaperään, vaan toimii vahvemmin myös digitaalisessa maailmassa. Kuntalaisuus voi tulevaisuudessa olla vaikeasti määritettävä termi työn ja asumisen sekä digitaalisten ympäristöjen kasvaessa. Se ei kuitenkaan välttämättä heikennä kuntalaisten itsehallintoa, vaan rikastaa sitä. Jokainen kunta joutuu pohtimaan identiteettiään uudestaan yhdessä alueen toimijoiden kanssa. ​

Digitaalisuus laajentaa maantiedettä​

Nopeasti digitalisoituva maailma tarjoaa kunnille sekä haasteita että mahdollisuuksia. Teknologian kehityksen myötä palvelut ja sosiaalinen vuorovaikutus eivät ole enää sidottuja aikaan ja paikkaan. Kuntien pitää sopeuttaa toimintaansa siihen, että digitaalinen maailma ylittää kuntarajat, mutta yhdessä fyysisen ympäristön kanssa ne myös limittyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Tulevaisuudessa kuntien johtamisella on myös yhä vahvempi kansainvälinen kytkös. Nopeasti globalisoituvassa maailmassa paikallisten päätösten vaikutukset kansalliselle ja kansainväliselle tasolle esimerkiksi kestävän kehityksen osalta on otettava kunnissa huomioon.​

Kunta on kuntalaisen koti​

Itsehallintorooli kunnassa vahvistaa paikallista yhteisöä, mutta on myös osa koko suomalaista hyvinvointia ja menestystä. Kriisien keskellä paikallisella itsehallinnolla on selvä rooli varautumisessa ja turvallisuudessa. Vahva kuntalaisten itsehallinto ei näy vain päätöksenteossa, vaan myös vahvana identiteettinä ja siinä, että kunta on kuntalaisen koti.

​Esimerkkejä

Donitsitalouden työkalupakki

Mitä? Donitsitalous tarkoittaa 2000-luvun visiota taloudesta, joka mahdollistaa sekä ihmisten että ei-inhimillisen luonnon hyvinvoinnin ja kukoistuksen. Donitsi muodostuu kahdesta sisäkkäisestä ympyrästä: sosiaalisesta perustasta ja ekologisesta katosta. ​

Sosiaalisen perustan 12 ulottuvuutta kuvaavat ihmisten perustarpeita, joita ilman kenenkään ei tulisi jäädä. Se pohjautuu YK:n kestävän kehityksen sosiaalisiin tavoitteisiin. Ekologinen katto puolestaan koostuu yhdeksästä tutkijoiden tunnistamasta planetaarisesta rajasta, jotka säätelevät elämää ylläpitävien luonnonjärjestelmien vakautta ja kestävyyttä. Näiden raamien sisällä on ihmiskunnalle ja taloudelle turvallinen ja oikeudenmukainen tila, ”donitsi”, jossa talous perustuu materiaalien kiertoon ja hyvinvoinnin jakamiseen useammalle. ​

Donitsitalouden lähtökohtana on muuttaa talouden tavoite jatkuvasta bruttokansantuotteen kasvusta kohti kokonaisvaltaisempaa tulevaisuusvisiota, donitsia.​

Miten? Donitsitaloutta tavoitteleva kunta tai alue pyrkii mahdollistamaan sekä luonnon että ihmisten hyvinvoinnin. Menestymisen mittarina ei pidetä vain väestön ja talouden kasvua. Asukkaiden perustarpeet aina ruuasta koulutukseen, asumiseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin on tyydytetty. Alueen rakennukset ja infrastruktuuri on suunniteltu huolehtimaan puhtaasta vedestä ja ilmasta, sitomaan hiiltä sekä huolehtimaan lajien monimuotoisuudesta, kuten ympäröivä luontokin. Donitsitalouden mukainen paikkakunta kunnioittaa ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti – niin työntekijää hankintaketjujensa toisessa päässä kuin turvaa etsiviä pakolaisiakin. Kulutus pysyy planetaaristen rajojen sisällä muun muassa kiertotalouden ja puhtaan energian avulla.​

Miksi? Ihmiskunnan kestävä tulevaisuus vaatii ekologisen katon rajoissa pysymistä.​

Lisätietoa: Donitsitalouden työkalupakki, Jyväskylän yliopisto

OuluBot – virtuaalinen asiakaspalvelija Oulussa

Mitä? OuluBot on tekoälypohjainen virtuaalinen avustaja Oulun kaupungin asiakasohjauksessa ja neuvonnassa. OuluBottia voi käyttää eri nettisivuilta ja se opastaa ja neuvoo käyttäjiä kaupungin palveluissa kellon ympäri. Lisäksi OuluBot on Suomen ensimmäinen mobiililaitteesta käynnistettävä botti. ​

Miten? Käyttämällä OuluBottia kysyjät edistävät palvelun kehittämistä. OuluBottia rakentavat ketterästi kaupungin toimialojen bottikuiskaajat ja sisällöntuottajat muun muassa käyttäjien kysymysten pohjalta. OuluBot mahdollistaa monipuolisemman asiakaspalvelun resurssitehokkaasti. ​

Miksi? OuluBotissa on kyetty hyödyntämään erilaisia teknisiä ratkaisuja innovatiivisten toiminnallisuuksien toteuttamiseksi, esimerkkeinä integraatiot ja paikannus. OuluBot toteutettiin innovatiivisena julkisena hankintana Business Finlandin ja Oulun kaupungin rahoittamana. Vuonna 2021 OuluBotissa oli noin 27 500 keskustelua ja noin 57 500 viestiä. ​

Lisätietoja: Kehittämisjohtaja Veli-Matti Keloneva, Oulun kaupunki

Ilmastobudjetointi

Mitä? Ilmastobudjetoinnissa kunnan johto asettaa ilmastotavoitteet, määrittelee toimenpiteet ja käyttää varoja kunnan CO2-päästöjen vähentämiseksi. Ilmastobudjetti konkretisoi ilmastotavoitteet vuosittaisiksi päästökatoiksi, ja sen perusidea on lähellä tuloksellisuusbudjetointia.​

Miten? Ilmastobudjetoinnin avulla kunnan johto ja päättäjät pystyvät paremmin seuraamaan ilmastotavoitteissa edistymistä. Menetelmä korostaa kunnan ilmastotavoitteiden tärkeyttä ja saa eri toiminnot työskentelemään hiilipäästöjen vähentämiseksi. Se myös auttaa valitsemaan ja jakamaan määrärahoja eri päästövähennystoimenpiteille.​

Suomalaisista kaupungeista Tampere on ottanut ensimmäisenä käyttöön ilmastobudjetin vuonna 2019 ja on parhaillaan aktiivisesti kehittämässä yhä kattavampaa ilmastobudjetointia.​

Miksi? Ilmastobudjetointi konkretisoi kaupungin ilmastotyötä. Se osoittaa, kuka kaupunkiorganisaatiossa on vastuussa toimenpiteistä ja tuloksista.​

Lisätietoja: Politiikkasuositukset - Kohti kunnan ilmastobudjetointia, ORSI-hanke

Vaikutusten ennakkoarviointi

Mitä? Vaikutusten ennakkoarviointi on erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää vaikutusten ennakointia ja seurantaa. Arvioinnissa punnitaan, millaisia vaikutuksia eri näkökulmista päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan.​

Miten? Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa tehdään arvio eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Siinä huomioidaan keskeiset erilaiset näkökulmat ja kohderyhmät, joihin päätöksellä on vaikutuksia. Arviointiin voidaan osallistaa myös kuntalaisia ja sidosryhmiä. Tarkasteltavia näkökulmia voivat olla kuntalainen, ympäristö, organisaatio ja henkilöstö sekä talous. Valmistelijat vastaavat vaikutusten arvioinnista päätösten valmistelussa. ​

Ennakkoarviointien avulla päätösten vaikutukset tulevat mahdollisimman hyvin tietoon, minkä johdosta voidaan varautua myös kielteisiin vaikutuksiin. Päätöstä tehdessä on mahdollisuus vertailla eri ratkaisuvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia sekä lopulta valita eri vaihtoehdoista parhaiten tavoitteita vastaava ehdotus. ​

Miksi? Vaikutusten ennakkoarvioinnin avulla luottamushenkilöillä on käytettävissään enemmän tietoa päätöksenteon tueksi. Menetelmä lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. ​

Lisätietoja: Kuntaliiton verkkosivut

​Nuorten politiikkakoulu

Mitä? Nuorten politiikkakoulussa rohkaistaan nuoria tuomaan yhteiskunnan epäkohtia esille ja tuetaan löytämään niihin ratkaisuja, jotka päätyvät päätöksentekoon. Tarkoituksena on saada nuoret innostumaan vaikuttamisesta ja kehittämään kriittistä ajattelukykyään sekä lisätä ymmärrystä siitä, että asioihin voi vaikuttaa.​

​Miten? Politiikkakoulussa tutustutaan demokraattiseen päätöksentekoon ja siihen, miten päätöksiin voi vaikuttaa. Ajatuksena on tuoda päättäjät lähelle nuoria, jotta kynnys yhteistyöhön sekä päätösten tekemiseen madaltuisi. ​

Politiikkakoulussa lisätään olennaisia tietoja ja taitoja, joita tarvitaan vaikuttamiseen ja yhteiskunnassa toimimiseen. Hankkeessa rekrytoidaan pilottikoulut ja suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa heille sopivia tapoja vaikuttaa.​

Kouluilla toteutetaan virtuaalivierailuja sekä pidetään erilaisia työpajoja, joissa nuoret pääsevät paneutumaan päätöksentekoon ja tuomaan omia ideoitaan esiin.​

Miksi? Politiikkakoulu kehittää osallisuusvalmiuksia, syventää päättäjien ja nuorten välistä vuorovaikutusta, edistää sukupolvien välistä oppimista sekä vahvistaa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien osallisuusvalmiuksia. Nuorissa on tulevaisuus, mutta nuoret ovat tärkeä osa jo tämän päivän päätöksentekoa.​

Lisätietoja: Nuorten politiikkakoulu, Oulun kaupungin verkkosivut