Elinkeinoista ja työllisyydestä elinvoimaa 

Kunta edistää alueensa elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä monipuolisin tavoin. Elinvoimaan liittyvä työ nivoutuu yhteen monen muun kunnan roolin, kuten elinympäristön, sivistyksen tai kumppani ja kehittäjä -roolin kanssa. Elinkeinojen ja työllisyyden vahvistamisessa korostuu tulevaisuudessa yhteistyö kunnan, järjestöjen, yritysten, hyvinvointialueiden ja viranomaisten välillä.​

Kunnilla on laaja rooli elinkeinojen ja työllisyyden vahvistamisessa​

Lähes kaikissa kunnan toiminnoissa voidaan nähdä vaikutuksia paikkakunnan elinvoimaisuuteen. Sen vuoksi elinvoimanäkökulma on osattava ottaa huomioon kunnan toiminnassa laajasti. Kunnissa tuetaan yrityksiä ja yrittäjiksi aikovia monipuolisilla tavoilla. Esimerkiksi elinkeinotoiminnan perustat aina yritystonteista liikenteeseen ovat kuntien kehittämisen vastuulla. Kunnille on tärkeää, että työnhakijat ja työnantajat kohtaavat. Pitkäjänteisellä ja ennakoivalla maankäyttöpolitiikalla voidaan olennaisesti vaikuttaa kunnan vetovoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen niin yritysten kuin niiden tarvitseman työvoiman kannalta.  ​

Erilaiset kunnat painivat erilaisten haasteiden kanssa. Supistuvissa kunnissa on kehitettävä ratkaisuja osaajien houkuttelemiseen, ja kasvavissa kunnissa puolestaan keskitytään osaamisen sekä työvoiman ja tarpeiden kohtaamiseen. Osaamisen ostaminen myös ulkomailta on tulevaisuudessa varmasti yhä yleisempää.​

Työllisyyden edistämisen vaikutukset ovat merkittävät​

Tulevaisuudessa työllisyyspalveluiden tuottaminen on keskeinen osa kunnan elinvoiman rakentamista. Työllisyyden edistämisellä ehkäistään myös syrjäytymistä, vahvistetaan kuntataloutta ja tarjotaan riittävää toimeentuloa alueen asukkaille. Kuntien palveluiden yhteistyö korostuu kuntalaisen elämän nivelvaiheissa, kuten koulusta työelämään siirryttäessä. Myös kansainvälisyys vahvistuu. Tulevaisuudessa esimerkiksi kuntien kehittämisyhtiöt toimivat paikallisille yrityksille kumppaneina auttaen rakentamaan siltaa kansainvälisille markkinoille. Kunnat tukevat myös maahanmuuttajien työllistymistä erilaisilla koulutuksilla ja vahvistavat kotoutumista ja sopeutumista yhteiskuntaan. ​

Kunta ohjaa, kehittää, yhdistää – ja löytää paikalliset vahvuudet​

Kunnilla on tärkeä rooli tukea yritysten osaamisen kehittämistä sekä tarjota kestävään kasvuun vaadittavaa infraa työn murroksen ja monipaikkaisuuden kiihtyessä. Kunta ohjaa myös paikallisia toimijoita kohti vihreää siirtymää ja kestävyyttä. Tulevaisuuden kunnissa painitaan yhä vahvemmin uusien globaalien kriisien sekä työvoimapulan kanssa. Osaavan, paikalliseen työvoiman määrään voidaan vaikuttaa esimerkiksi toisen asteen koulutuksen kautta. ​

Kuntien elinvoiman ja siten myös elinkeinon ja työllisyyden roolin näkökulmasta on keskeistä, että erilaiset kunnat löytävät paikalliset ja alueelliset vahvuutensa ja mahdollisuutensa. Kunnan elinvoima rakentuu jatkuvan uudistumiskyvyn ja hyvinvoivien kuntalaisten varaan.

Esimerkkejä

Bike Lab Hämeenlinna

Mitä? Hämeenlinnassa toteutetun Bike Lab -kokeilun tavoitteena oli edistää työllisyyttä ja pyöräilyä luomalla malli, jolla matalan kynnyksen pyöräpajasta voi siirtyä opiskelemaan ammatilliseen osatutkintoon polkupyörämekaniikkaa. Samalla tuettiin nuorten hyvinvointia ja yrittäjyyttä. ​

Miten? Kokeilu teki nuorten osaamisen näkyväksi jo pajaympäristössä ja toimi siirtymävaiheena kohti ammatillista koulutusta. Uuteen tutkinnonosaan laadittiin oppimateriaali sekä pilotoitiin koulutus, johon osallistui 8 opiskelijaa ja kaksi Ammattiopisto Tavastian autoalan opettajaa. Kokeilun avulla työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen yhteys vahvistui.​

Miksi? Pysyväksi muodostunut koulutus lisää pyöräalan osaamista pyörämekaanikkokoulutuksen kautta. Kokeilu lisäsi myös nuorten osaamista ja toi nuorille kesätyöpaikkoja.  ​

Lisätietoja:Kestävä kaupunki -ohjelma, ympäristöministeriö. Kestävän kaupunkikehityksen kokeilut - Bike Lab Hämeenlinna.

Talent Espoo ratkoo osaajapulaa

Mitä? Työperustaisella maahanmuutolla on entistä suurempi merkitys kaupunkien menestykselle, sillä osaajien saatavuus on tunnistettu yhdeksi yritysten suurimmista haasteista. TEMin Talent Boost -rahoituksella järjestettävä Talent Espoo -toiminta tarjoaa virtuaalisia palveluja, joilla vastataan osaajapulaan ja helpotetaan kansainvälisten osaajien asettautumista kaupunkiin. ​

Miten? Virtuaalisissa TalentMatch-tapahtumissa törmäytetään osaajia ja yrityksiä, Career Club -pienryhmissä osaajat kehittävät uraa edistävää osaamista ja verkostoja, ja EntryPoint -mentorointiohjelmassa suomalaiset ammattilaiset tarjoavat tukea ja sparrausta mentoroitaville osaajille. Lisäksi Hello Espoo -tapahtumat ja -viestintäkanavat tarjoavat tietoa kaupungin palveluista englanniksi, ja Espoo Town Hall Meeting -tapaamisissa kansainväliset asukkaat kehittävät kaupungin palveluja yhdessä asiantuntijoiden kanssa.​

Miksi? Toiminnan tulokset puhuvat puolestaan. Vuoden 2021 aikana toimintojen puitteissa syntyi lähes 500 uutta kontaktia ja sopimusta osaajien ja työnantajien välille.  ​

Lisätietoja: Erityissuunnittelija Melissa Arni-Hardén, Espoon kaupunki

Joustavasti työhön -hanke tukee aliedustettuja ryhmiä

Mitä? Hankkeen tarkoituksena on luoda matalan kynnyksen ohjauspalveluita ja uudenlaista alueellista toimintamallia yhteistyössä Rasekon ja sen omistajakuntien (Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko) kanssa. Yhteistyötä tehdään työllisyys- ja elinvoimapalveluiden, työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön, TE-palveluiden, yhdistysten, yritysten ja vapaan sivistystyön kanssa.​

Miten? Pop up -ohjauspisteissä ja ohjauskiertueella kohdataan asukkaita kylissä. Heitä motivoidaan opintoihin ja työelämään, innostetaan parantamaan opiskelu- ja työelämävalmiuksia ja autetaan hakemaan töihin tai koulutukseen. Kohderyhmänä ovat jatkuvassa oppimisessa aliedustetut ryhmät. Tarkoituksena on vastata alueellisten ratkaisujen avulla yritysten työvoimapulaan joustavien ratkaisujen avulla, esimerkkinä lyhyet oppisopimukset ja opinnollistaminen. ​

Miksi? Alueellisen verkostoyhteistyön avulla tehdään kokeiluja paikallisesti ja pienellä resurssilla verrokkina kuntakokeiluille. Samalla luodaan toimintatapoja tulevaan (TE-palvelut 2024).​

Lisätietoja: projektipäällikkö Ilona Karilainen, Rasekon ammattiopisto, Raision seudun koulutuskuntayhtymä

Opinnollistamiskokeilulla pitkäaikaistyöttömyydestä yhteiskunnalliseen osallisuuteen

Mitä? Vuonna 2014 Kuhmo lähti oma-aloitteisesti kehittämään kuntouttavaa työtoimintaa kaupungin omana palveluna. Hyvä arki -hankkeella Kuhmon kaupunki alkoi kehittää opinnollistamista yhdessä yritysten kanssa ESR-hankerahoituksen avulla. ​

Miten? Opinnollistaminen tarkoittaa osaamisen kehittämistä muulla tavoin kuin päätoimisena opiskelijana  oppilaitoksessa. Sopivien oppimisympäristöjen tarjoamat työtehtävät opinnollistetaan, jolloin asiakas pääsee osoittamaan käytännön työn kautta ammatillisen perustutkinnon osia ja ammattitaitovaatimuksia. Opinnollistamisen kohteena ovat sellaiset kuntouttavan työtoiminnan ja työllisyyspalveluiden asiakkaat, joiden minäkuva itsestään oppijana ei ole positiivinen. ​

Oppimisympäristönä voivat toimia yritysten työpaikat, nuorten työpajat, kuntouttavan työtoiminnan työpaikat, työpajat tai vaikka vankiloiden toimintaympäristöt. Osaamisen virallisen tunnustamisen taas hoitavat ammattioppilaitokset. Osaaminen voidaan lukea osaksi ammatillista perustutkintoa.​

Miksi? Tavoitteena on, että opinnollistamiseen osallistuvan asiakkaan minäkuvaa vahvistetaan, ja osaaminen tehdään näkyväksi kaikille osapuolille. Kokeilun tuloksena on syntynyt vaikuttava määrä uusia työsuhteita sekä opinto- ja urapolkuja.​

Lisätietoa:Kuhmon opinnollistamiskokeilut. Työllisyyskokeilujen Ideapankki, Kuntaliitto.