Elinympäristö luo turvaa ja viihtyvyyttä

Kunnan tehtävänä on turvata asukkailleen ja tuleville sukupolville terveellinen, turvallinen, toimiva ja viihtyisä elinympäristö. Muun muassa ilmastonmuutos, muuttoliike ja palveluiden tuottaminen erilaisissa verkostoissa haastavat tulevaisuuden kunnat pohtimaan niiden roolia osana muuta yhteiskuntaa. ​

Elinympäristön kehittäminen on pitkäjänteistä työtä​

Pitkäjänteisellä maapolitiikalla, alueidenkäytön suunnittelulla ja viranomaisten lupapalveluilla luodaan edellytykset kuntalaisten hyvinvoinnille ja kunnan elinvoimalle. Myös tulevaisuudessa kunta rakentaa ja ylläpitää välttämättömiä yhdyskuntatekniikan palveluita, esimerkiksi vesihuoltoa. Jatkossa kunta toimii yhä vahvemmin alustana keräämällä elinympäristön kehittämisen kannalta oleellisia toimijoita yhteen ja yhdistämällä osaamista sekä vahvistamalla kuntalaisten osallisuutta heitä koskevaan päätöksentekoon.​

Elinympäristön merkitys ja puhtaan luonnon tärkeys korostuu tulevaisuudessa​

Kunnan elinympäristön kehittämisessä ja päätöksenteossa korostuvat kestävyys sekä pitkäjänteisyys. Esimerkiksi maankäyttöä, asuntopolitiikkaa ja liikkumisen muotoja suunnitellaan huomioiden tulevaisuuden kehityskulut. Kunnat voivat myös kannustaa ja ohjata asukkaita ja eri sidosryhmiä elinympäristön kannalta kestävämpiin valintoihin. Luonto ja puhdas ympäristö nähdään kunnan veto- ja pitovoimatekijänä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon ehkäisy edellyttävät kunnilta ratkaisuja. Kunnilla on keskeinen rooli ilmastonmuutokseen varautumisessa ja sopeutumisessa. ​

Digitaaliset palvelut​

Tulevaisuudessa kunnan digitaalisia palveluja hyödynnetään yhä vahvemmin toimialarajat ylittävästi ja yhteisöllisyyttä vahvistaen: esimerkiksi rakennetun ympäristön ratkaisuissa, liikkumispalveluissa sekä opiskelu-, asiointi- ja työskentely-ympäristön joustavuudessa. Samalla kunnan digitaalinen turvallisuus ja varautumisen keinot korostuvat aiempaa enemmän.​

Esimerkit

Ekologinen kompensaatio kuntien maankäytössä -toimintamalli

Mitä? Yhteistyöhankkeessa kehitetään ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien yhdyskuntasuunnitteluun. Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. Malli huomioi suunnittelussa myös alueiden virkistysarvot ja kompensoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden.​

Miten? Hankkeessa kehitetään välineet, joilla yhdistää luontokadon pysäyttäminen kunnan jokaiseen maankäyttöratkaisuun niin, että kunnan maankäytön nettovaikutus luontoon kääntyy neutraaliksi tai jopa plussan puolelle. Työn toteuttavat Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupungit ja Kuntaliitto.​

Miksi? Merkittävä osa luontoarvojen pysyvästä katoamisesta muodostuu lukuisista pienistä kaupunki- ja kuntatasolla tehdyistä maankäyttöpäätöksistä.​ Toimintamalli auttaa maankäyttöön liittyvien hankkeiden suunnittelijoita kohdentamaan hankkeet jo alkuvaiheessa sellaisiin kohteisiin ja toteutustapoihin, joista aiheutuu pienin luontohaitta – ja siten pienin hyvitysvelvoite.

Kun asukkaiden kokemus lähiluonnon merkityksestä otetaan huomioon, hanke samalla vahvistaa ihmisten osallisuutta ja auttaa lieventämään maankäyttöratkaisuihin liittyviä ristiriitoja. Hanke nostaa esiin uudenlaisia luontoratkaisuja ja onnistuessaan vie eteenpäin systeemistä muutosta, jossa luontokadon pysäyttäminen valtavirtaistuu osaksi kaikkea ihmisen toimintaa.​

Lisätietoa: Jyväskylän yliopiston verkkosivut.

Sähköinen rakennuslupamenettely

Mitä? Sähköinen rakennuslupamenettely kokoaa kunnan viranomaisen, rakentajan, suunnittelijat ja muut rakentamisen ammattilaiset yhteen osoitteeseen ja pitää kaikki hankkeen osapuolet tietoisina hankkeen etenemisestä.

Miten? Lupapistettä käyttää rakennusvalvonta, kaavoitus sekä yhdyskuntatekniikka. Lupapiste kattaa rakennus- ja toimenpidelupien, maisematyölupien sekä poikkeamis- ja suunnittelutarvepäätösten hakemisen sekä kaivuulupien myöntämisen. 

Päätöksen jälkeen myös rakentamisen aikainen viranomaisasiointi voidaan hoitaa samassa palvelussa. Palvelussa hakija voi seurata lupien etenemistä ja nähdä muiden, kuten viranomaisen, suunnittelijoiden tai muiden hankkeen osapuolten tekemät kommentit ja muutokset reaaliaikaisesti.

Miksi? Hakemusten käsittely ja lupa-asiointi on sujuvampaa, kun paperisia hakemuksia, liitteitä ja asiakirjoja ei tarvitse toimittaa ollenkaan. Lupapiste sujuvoittaa lupakäsittelyä ja vapauttaa luvanhakijan virka-ajasta. 

Lisätietoja: Johtava rakennustarkastaja, Hannu Hanhela, Kempeleen kunta

Yhteisvalvomo kysyntäjouston mahdollistamiseksi

Mitä? Yhteisvalvomo edistää kaupunkikonsernin kiinteistöjen energiatehokkuutta ja parantaa sisäilmaolosuhteita. Hyvinkäällä perustettiin kaupunkikonsernin yhteisvalvomo, jonka palvelun tuotannosta vastaa kaupungin omistama energiayhtiö. Ratkaisu on Suomessa ainutlaatuinen ja siihen on käynyt tutustumassa useita kuntia ja energiayhtiöitä.

Miten? Valvomossa kaupunkikonsernin kiinteistöjen talotekniikkaa, energiankäyttöä ja sisäilmaolosuhteita hallitaan keskitetysti. Energianhallinnan ja sisäilmaolosuhteiden valvonnan tukena hyödynnetään tekoälyä hyödyntäviä ohjelmistotyökaluja. Valvomon kautta saadaan kiinni virheellisesti toimivat talotekniset laitteet, optimoidaan sisälämpötiloja vastaamaan tilojen käyttötarpeita ja asetetaan kiinteistöjen ilmanvaihdon säätöjen asetukset vastaamaan uusia kuntien sisäilmaverkoston ohjeistuksia. Parantunut energiatehokkuus näkyy myös merkittävinä kustannussäästöinä kaupunkikonsernissa.

Miksi? Rakennusten talotekniikan entistä tiiviimmällä integroinnilla eri energiajärjestelmiin voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä ja kustannussäästöjä. Tekoälyyn pohjautuvia oppivia ohjausjärjestelmiä voidaan hyödyntää samanaikaisesti niin rakennusten talotekniikan kuin energiajärjestelmän käytön optimoinnin tukena. Hyödyntämällä koko energiajärjestelmätasolla eri tyyppisiä joustoratkaisuja aina kulutuksesta tuotantoon rakennusten energian tarve katetaan entistä paremmin uusiutuvilla energialähteillä ja hukkaenergialla sekä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Lisätietoja: Energiainsinööri Pasi Nevalainen, Hyvinkään Lämpövoima Oy

Sortti-pienasema helpottaa kierrätystä

Mitä? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n Sortti-pienasema on uusi palvelukonsepti, jossa jätteiden pienempi kierrätysasema toimii Kierrätyskeskuksen yhteydessä. Sortti-pienasema avautui Koivukylän Kierrätyskeskuksen yhteyteen marraskuussa 2021.  

Miten? Sortti-pienasema vähentää syntyvää jätettä, kun asiakas voi samassa paikassa jättää itselleen tarpeettomia tavaroita uudelleenkäyttöön Kierrätyskeskukselle tai kierrätykseen Sortti-pienasemalle. Asukkaan ei tarvitse itse tietää, kelpaako tavara vielä myyntiin Kierrätyskeskukselle, vaan henkilökunta auttaa paikan päällä arvion teossa. Tavarat, joilla ei ole enää käyttöarvoa sellaisenaan, hyödynnetään Sortti-pienasemalta materiaalina uusien tuotteiden valmistuksessa tai sähkön- ja lämmön tuotannossa. 

Miksi? Sortti-pienasema tekee kierrättämisestä kuntalaiselle helppoa.

Lisätietoja: käyttöpäällikkö, aluepalvelut, Marjut Mäntynen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut

CITICAP: henkilökohtainen hiilibudjetti liikenteeseen

Mitä? CitiCAP suunnittelee ja toteuttaa älykkäitä ja ympäristöä säästäviä liikkumisratkaisuja Lahdessa. CitiCAPissa (Citizens’ cap-and-trade co-created) suunnitellaan ja toteutetaan asukkaan päästökauppa (personal carbon trade, PCT) ensimmäisenä kaupunkina maailmassa.

Miten? CitiCAP perustuu henkilökohtaiseen hiilibudjettiin ja päästökauppaan.

CitiCAPissa luodaan liikenteeseen päästökiintiöt, joita seurataan tarkoitukseen kehitetyn mobiilisovelluksen avulla. Sovellus tunnistaa liikkumismuodon ja ilmoittaa päästöt käyttäjälle. Sovelluksen testikäyttäjinä ovat toimineet vapaaehtoiset lahtelaiset. Lahteen rakennettiin myös 2,5 kilometrin mittainen CitiCAP-pyörätie, joka toimi testialustana kestävää liikkumista edistäville palveluille.

Miksi? CitiCAPissa kerätään kattavasti tutkimustietoa ihmisten liikkumisvalinnoista ja päästökaupan potentiaalista poliittisena ohjauskeinona. Tavoitteena on kehittää malli, jota voidaan skaalata myös muualle.

Lisätietoa: https://www.lahti.fi/asuminen-ja-ymparisto/liikenne-ja-kadut/citicap/

Sähköinen järjestelmä koulukyytien ohjaamiseen

Mitä? Ulvilassa on otettu käyttöön Kuntalogistiikan teknologia, jolla koulukuljetusten hallinnointi tehdään kouluhallinnon päätteillä. Järjestelmän avulla voidaan optimoida reittejä ja turhia noutoja vähennetään tuntuvasti.

Miten? Huoltajat voivat ladata älypuhelimeensa sovelluksen, jolla lapsen koulukyytejä voi hallinnoida: sairastumisen takia matkan peruutus käy vaivattomasti omalla puhelimella. Perhe näkee reaaliaikaisesti, missä taksi on tulossa. Kuljettajan päätelaite ohjaa noutopaikalle ja matkan data tallentuu järjestelmään. Järjestelmästä pystytään reaaliaikaisesti näkemään taksin matkustajat sekä nouto- ja jättöajat. Taksin ajama matka tallentuu järjestelmään ja laskutus tapahtuu toteutuneen ajon mukaan.

Miksi? Luonto kiittää ajamattomista hukkakilometreistä. Järjestelmä lisää myös turvallisuutta ja palvelun läpinäkyvyyttä. Palautteet ajetuista ylinopeuksista on helppo tarkistaa.

Lisätietoja: Toimialasihteeri Erja Nevanperä, Ulvilan kunta