Digitalisaatiokartoituksen yhtenä tavoitteena oli selvittää, millä tavoin kunnat ja kuntayhtymät hyödyntävät digikehittämisessään ulkopuolisia rahoituskanavia. Ulkopuolisen rahoituksen painoarvo on kasvussa, kun kuntien omat kehitysrahat käyvät riittämättömiksi palvelujen jatkuvasti kiihtyvässä digitalisoinnissa ja kuntatalouden kiristyessä. Kuntien hyödynnettävissä olevia ulkopuolisia rahoituskanavia ovat muun muassa kohdennetut valtionavustukset ja erilaiset EU-rahoituskanavat. Usein rahoituksen saamisena ehtona on, että kehittämistyö kohdentuu tiettyyn tarkoitukseen ja/tai sitä tehdään yhteistyössä toisten kuntien kanssa. 

Tässä osioissa käsitellään kyselyn tietohallinnosta ja tietotekniikasta kysymykset 14-15, 17 ja 21. Tähän kyselyyn ovat vastanneet kuntien ja kuntayhtymien ICT-johtajat ja vastuuhenkilöt (N=136, vastausprosentti 35%).  

14. Millaisia ulkopuolisia rahoituskanavia olette hyödyntäneet (digitaalisissa) kehityshankkeissanne? 

15. Tähän voit täydentää, mikäli koette tarvitsevanne tukea Kuntaliitolta ulkoisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen ja kuvata, millaista tukea mahdollisesti kaipaatte mahdollisten hankkeiden käynnistyessä?  

17. Miten koette ulkopuolisen rahoituksen merkityksen organisaationne digikehityksen edistäjänä? 

21. Väittämiä organisaationne digikyvykkyydestä / digikypsyystasosta. ”Organisaatiossa on osaamista ulkopuolisten rahoituskanavien hyödyntämiseen.”   

Näillä kysymyksillä ja väittämillä haluttiin selvittää, miten ulkopuolisia hankerahoituskanavia hyödynnetään ja mitä huomioita organisaation oman budjetin ulkopuolelta tulevaan hankerahoitukseen liittyy.  

Valtionavustukset ja digikannustinjärjestelmä käytössä noin puolessa kunnista

Vastausten mukaan 37 % kunnista on hyödyntänyt toimialakohtaisia valtionavustuksia digikehitystyössä. EU:n erillisohjelmia ja rakennerahastoja oli molempia hyödynnetty vajaassa viidenneksessä kunnista. Muita rahoituskanavia oli löytynyt muun muassa Business Finlandilta ja Googlelta (Google Community Grant). Viidennes kunnista ei hyödynnä ulkopuolista rahoitusta digikehittämisessä laisinkaan.

Lähes puolet vastaajista, 46 % kertoi hyödyntäneensä valtiovarainministeriön digikannustinjärjestelmää. Digikannustinjärjestelmää oli hyödynnetty kuntakoosta riippumatta, mutta erityisesti yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Näistä kaupungeista kaikki olivat saaneet rahoitusta digikehittämiseen. Sen sijaan alle 2000 asukkaan kunnissa digikannustinjärjestelmää oli hyödynnetty vähän.

Millaisia ulkopuolisia rahoituskanavia olette hyödyntäneet (digitaalisissa) kehityshankkeissanne?

Kuva 14, Kysymys 14. Millaisia ulkopuolisia rahoituskanavia olette hyödyntäneet (digitaalisissa) kehityshankkeissanne? Kysely tietohallinnosta ja tietotekniikasta 2021.

Millaisia ulkopuolisia rahoituskanavia olette hyödyntäneet (digitaalisissa) kehityshankkeissanne? (kuntakokoluokittain)

Kuva 15, Kysymys 14. Millaisia ulkopuolisia rahoituskanavia olette hyödyntäneet (digitaalisissa) kehityshankkeissanne? Kuntakokoluokittain. Kysely tietohallinnosta ja tietotekniikasta 2021.



Kartoitus osoittaa, että digikannustinjärjestelmän rahoitus kohdentuu ensisijaisesti isoille kaupungeille pienten jäädessä varjoon. Digikannustinjärjestelmästä myönnetty rahoitus on painottunut edistyksellisiin kehittämistoimenpiteisiin, mikä tarkoittaa sitä, että rahoitusta on hankalampi saada kuntien ”arkiseen” digitalisointiin. Olisi hyvä, että myös niiden organisaatioiden digitalisoitumista mahdollistetaan, jotka eivät vielä ole edistyneimpien kuntien joukossa.

Tulosten perusteella voitaneen kysyä, tavoittaako digikannustinjärjestelmä kunnat yhdenvertaisesti ja millä tavoin tätä yhdenvertaisuutta voitaisiin jatkossa edistää vuoteen 2023 jatkuvan kannustinjärjestelmän painotuksilla, jotta lähtötasoltaan erilaiset kunnat pääsisivät mukaan digitalisoitumisen kelkkaan? Kysymys ei ole helppo, mutta se on tarpeellista esittää myös kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

EU:n rahoituskanavien hyödyntämistä ja yleistä rahoitushakuosaamista kunnissa kehitettävä

Digitalisaatiokartoituksen tulokset osoittivat, että EU:n rahoituskanavia ei hyödynnetä kunnissa kovin laajalti. Vapaamuotoisista vastauksista kävi ilmi, että ongelmiksi ilmenivät etenkin hakuprosessien monimutkaisuus, rahoituksen kohdistamisen vaikeus ja vähäinen tiedonsaanti sopivista rahoitusmuodoista. Ongelmia oli myös sopivien kuntayhteistyökumppaneiden löytämisessä ja hankehallinnoinnissa. Myös liian pieniä resursseja pidettiin esteenä aloittaa uusia kehitysprojekteja. Tässä kohtaa tärkeä rooli olisi kunkin alueen omalla maakuntaliitolla.

Vastaajista 20 % ilmoitti, että eivät ole hyödyntäneet ulkopulista rahoitusta digitalisaation edistämishankkeissa. Hakematta jättäminen voi olla myös strateginen valinta ja harkittua; esimerkiksi rahoituksen ehdot eivät vastaa kunnan strategiassa olevia painopisteitä tai tavoitteita. Toinen yleinen haaste on hankkeiden läpivientiin tarvittavan osaamisen tai henkilöresurssien löytäminen.

Kyky tunnistaa ja hyödyntää ulkopuolisia rahoituskanavia on osa organisaation digikyvykkyyttä, jota kartoituksen tulosten perusteella tulisi vahvistaa kunnissa myös muiden kuin EU-rahoitushakemisen kohdalla. Kartoituksen perusteella vain 8 % vastaajista oli täysin vakuuttuneita siitä, että kuntaorganisaatiossa on ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvää osaamista. Kuntayhtymissä tulos oli myönteisempi, ja vastaajista 26 % arvioi osaamista löytyvän. Neljännes kaikista vastaajista arvioi oman organisaation osaamisen rajalliseksi. Kolmannes vastaajista ei ottanut kantaa organisaation rahoitushakuun liittyvän osaamisen tilaan.

Organisaatiossa on osaamista ulkopuolisten rahoituskanavien hyödyntämiseen

KUVA 16. Kysymys 21. Väittämä, Organisaatiossa on osaamista ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämiseen. Kysely tietohallinnosta ja tietotekniikasta 2021.

Ulkopuolisen rahoituksen merkitys tunnustetaan kuntien digikehityksessä

Kunnat ja kuntayhtymät kokevat, että ulkopuolisella rahoituksella on oma paikkansa kuntien digikehittämisessä (48 % kunnista piti ulkopuolisen rahoituksen roolia merkittävänä). Merkityksen tunnustaminen korostui etenkin suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa sekä 20 000–40 000 asukkaan kunnissa - yleisesti ottaen kunnissa, jotka ovat rahoitusta osanneet hakea ja rahoitusta saaneet.

Miten koette ulkopuolisen rahoituksen merkityksen organisaation digikehityksen edistäjänä?

Kuva 17. Kysymys 17. Miten koette ulkopuolisen rahoituksen merkityksen organisaation digikehityksen edistäjänä? Kaikki vastaajat. Kysely tietohallinnosta ja tietotekniikasta 2021.

Miten koette ulkopuolisen rahoituksen merkityksen organisaation digikehityksen edistäjänä? (kuntakokoluokittain)

Kuva 18. Kysymys 17. Miten koette ulkopuolisen rahoituksen merkityksen organisaation digikehityksen edistäjänä? Kuntakokoluokittain. Kysely tietohallinnosta ja tietotekniikasta 2021.

Kuntaliitto vahvistaa kuntien rahoitushakuosaamista syksyllä 2021

Kunnilla ja kuntayhtymillä on tarve saada ajankohtaista tietoa ulkopuolisten rahoituskanavien hakuaikatauluista, kohdentamisesta, hakuprosessista, hakemuksen laatimisesta ja hankkeiden organisoinnista. Myös toive valmiista sähköisistä hakemisen asiakirjoista nousi esiin vapaamuotoisissa vastauksissa.

Digitalisaatiokartoituksen tulosten seurauksena Kuntaliitto järjestää kunnille syksyllä 2021 webinaarin, joka tukee kuntien valmiuksia hakea ulkopuolista rahoitusta jatkossa entistä tehokkaammin. Tarkemmat tiedot webinaarista ilmoitetaan syyskuussa 2021.