Teknologinen kehitys on jo pidemmän aikaa sekä työntänyt että houkutellut kuntia ja kuntayhtymiä kehittämään toimintaansa eri tavoin. Kuntaorganisaatiot tarvitsevat erilaisia resursseja, kyvykkyyksiä ja muuntautumiskykyä, jotta organisaation toimintatavat vastaavat paremmin nykypäivän realiteetteja ja mahdollisuuksia. Tässä luvussa tarkastellaan tilannetta kuntakentällä taloudellisten-, henkilö- ja laiteresurssien, sekä digikyvykkyyden ja yhteistyön näkökulmasta.

Päähavainnot kiireiselle lukijalle

Havaintoja resursseista

Kuntakentän ICT-menot jatkavat kasvuaan yhteiskunnan digitalisoituessa.

Tarkkojen lukujen sijaan olennaista on kiinnittää huomiota muutoksen suuntaan ja syvyyteen. Kuntasektorin ICT-kustannusten määrä suhteessa kokonaiskäyttömenoihin on 2,0 % vuonna 2021 ja jää jälkeen yrityssektorin vastaavista luvuista. Suomalaisten yritysten IT-kustannukset ovat keskimäärin 4,59 % yrityksen liikevaihdosta ja kustannusten määrä vaihtelee yrityksen koosta, kypsyysvaiheesta ja toimialasta riippuen.

Kartoituksen vastausten perusteella koronapandemian vaikutukset ovat olleet maltilliset kuntien ja kuntayhtymien ICT-kustannuksiin nähden. Kuntakenttä vaikuttaa olleen hyvin valmistautunut sähköisiin toimintatapoihin jo ennen pandemiaa. 

Kuntakentän ICT-kustannusten tietoihin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Miten organisaatio seuraa ja raportoi tietohallintokuluista vaihtelee laajasti ja tämä vaikuttaa tietojen vertailtavuuteen.

Rahoitus mahdollistaa kehittämisen

Vastaajista noin puolet piti ulkopuolisen rahoituksen roolia merkittävänä organisaation digikehityksen edistämisessä, mutta samanaikaisesti ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämiseen liitettiin erilaisia haasteita. Kyky tunnistaa ja hyödyntää ulkopuolisia rahoituskanavia on osa organisaation digikyvykkyyttä, jota kartoituksen tulosten perusteella tulisi vahvistaa kuntakentällä. Kunnilla ja kuntayhtymillä on tarve saada ajankohtaista tietoa ulkopuolisten rahoituskanavien hakuaikatauluista, kohdentamisesta, hakuprosessista, hakemuksen laatimisesta ja hankkeiden organisoinnista, jotta heillä on paremmat valmiudet hyödyntämään tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia. Jos ei ole tietoa mistä ja miten rahoitusta voi hakea, ei sitä osata myöskään hyödyntää.

Yhteistyön avulla yksi plus yksi voi olla enemmän kuin kaksi

Digikyvykkyyden ja yhteistyön kehittämisen tarve ja merkitys on tunnistettu kuntakentällä. Työelämän murroksen ja digitalisaation myötä kuntien kyvykkyyksien tarpeet ovat myös muuttuneet. Digitalisaation vaikutuksena toiminnan kehittämiseen ja taloudellisiin resursseihin kohdistuneet paineet ovat kasvaneet kunnissa. Henkilökunnan digiosaamisen ja koulutuksen merkitys ymmärretään, mutta digikyvykkyyden kehittämisen haasteina ovat koulutukseen tarvittavien resurssien (aika ja raha) puute.

Tarvetta olisi myös kyetä seuraamaan nykyistä paremmin organisaatioiden osaamistasoa digitalisaatioon liittyvillä osaamisalueilla. Kartoituksen tietojen perusteella kunnilla ja kuntayhtymillä on hyvä ymmärrys yhteistyön ja yhteiskehittämisen tuomasta hyödystä digikehittämiseen ja digikyvykkyyden kasvattamiseksi. Toteutuksen esteenä on useimmiten resurssipula.