Paikallisten haasteiden ja vaikuttavimpien toimenpiteiden löytäminen vaatii kunnan omien strategiassa mainittujen tavoitteiden säännönmukaista seurantaa, arviointia, raportointia ja suunnittelua sekä strategiaindikaattoreiden valintaa. Arvioinnin ja seurannan tehtävänä on varmistaa kunnan strategisten päämäärien toteutuminen. Arvioinnin ja seurannan perustehtävinä on kertoa organisaation onnistuminen tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä ja toiminnan strategianmukaisuudessa. (Kuntaliitto 2021.)

Kestävä kehitys on koko organisaatiota koskeva asia ja sen tulisi siten ohjata kaikkea kunnan toimintaa. Tämän toteutumiseksi kunnassa tarvitaan jatkuvasti tietoa tehtävistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista sekä ympäristöstä, jossa toimenpiteitä tehdään. Hyvä johtaminen perustuu tietoon ja sen aktiiviseen välittämiseen sekä tietoa hyödyntävien, johtamisen dokumenttien avoimeen levittämiseen. Kunnan suunnittelun, päätöksenteon, budjetoinnin ja toiminnan arviointi SDG-viitekehyksen avulla auttaa huomaamaan kunnan paikalliset prioriteetit ja mahdolliset kehittämistarpeet, jotta kunnan toiminta olisi mahdollisimman pitkäjänteistä.

Kunnassa syntyy paljon tietoa niin palveluista kuin myös kuntalaisten sekä ympäristön tilasta. Myös kestävään kehitykseen kytkeytyvää tietoa on paljon kunnan viranhaltijoiden käytettävissä. Kunnan oman tiedon lisäksi kansallisista tietokannoista ja avoimen datan lähteistä on mahdollista seurata omaa kuntaa tai aluetta käsitteleviä indikaattoreita. Niiden hyödyntäminen päätöksenteon tukena on ehdottoman tärkeää tarkasteltaessa, mitä kestävän kehityksen näkökulmasta olisi tärkeää tehdä juuri oman kunnan alueella.

Indikaattorit olisi hyvä ottaa tukemaan päätöksentekoa esimerkiksi vaikutusten ennakkoarvioinnin avulla. Lähtökohtia kunnan raportointikeinojen ja indikaattoreiden valinnassa ovat jokaisen kunnan oma toimintaympäristö, strategiset linjaukset, toimintakulttuuri ja omat paikalliset tarpeet. Raportoinnin tavoitteena on kertoa, miten valtuustokauden aikana on onnistuttu strategisten tavoitteiden toimeenpanossa, mitä siitä voidaan oppia sekä mitä ja miten kunnan toimintatapoja tulisi uudistaa. Raportoinnista hyötyvät niin kuntapäättäjät, henkilöstö kuin asukkaatkin ja muut kunnan sidosryhmät.  

Kuntastrategian seuranta ja arviointi on sitä helpompaa mitä selkeämmin strategian toteutumista kuvaavat mittarit ja niiden tavoitetasot on määritelty. Strategiaa arvioivia mittareita ovat esimerkiksi tulosmittarit, jotka mittaavat tuloksia, suoritteita ja niiden laatua; ohjausmittarit, jotka mittaavat tehtyjä valintoja suhteessa toiminnan suuntaan ja käynnistysmittari, joka mittaa sitä, onko kunnassa kyetty reagoimaan tai lähtemään liikkeelle. (Kuntaliitto 2021.) 

Keinoja vastuullisuusraportointiin 

• Toimintakertomus ja tilinpäätös 

• Hyvinvointikertomus 

• Vapaaehtoinen valtuustokauden arviointi 

• Laadunarviointityökalu CAF 

• Voluntary Local Review 

• Kestävän kehityksen raportti 

• Ilmastovahti 

• Sähköinen hyvinvointikertomus 

Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä yhteistä kaikille kunnille ja kaupungeille sopivaa kestävän kehityksen seuranta- ja raportointijärjestelmää. Kuitenkin monia erilaisia keinoja vastuullisuusraportointiin on. Vuosittaisia raportoinnin keinoja ovat toimintakertomus ja tilinpäätös (KuntaL 113 ja 115 §, Kirjanpitolaki 3 a luku). Toimintakertomuksessa esitetään kuntastrategian tavoitteiden toteutuminen ja tiedot siitä, miten kunta huolehtii ympäristöasioista, sosiaalisista asioista ja henkilöasioista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta. 

Valtuustokausittaista vastuullisuusraportointia ovat kunnille lakisääteinen hyvinvointikertomus (Terveydenhuoltolaki 1236/2010 12 §) ja vapaaehtoinen valtuustokauden arviointi. Valtuustokauden arviointi koskee valtuustotyön tulosten ja toimintatapojen arviointia. Yksi valtuustokausittainen raportointikeino on laadunarviointityökalu CAF (Common Assessment Framework). Malli jakaantuu yhdeksään arviointialueeseen, jotka ovat johtajuus, strategiat ja toiminnan suunnittelu, henkilöstö, kumppanuudet ja resurssit, prosessit, asiakas- ja kansalaistulokset, henkilöstötulokset, yhteiskunnalliset tulokset ja keskeiset suorituskykytulokset. (EUPAN 2021.) Mallia voidaan käyttää kestävän kehityksen tavoitteiden arviointiin kuntaorganisaatiossa esimerkiksi yhteiskunnallisten tuloksien osalta.

Helsinki, Vantaa, Espoo ja Turku ovat toteuttaneet kestävän kehityksen tarkastelua YK:lle tehtävän Voluntary Local Review (VLR) -raportin avulla. Siinä tarkastellaan kunnan SDG-tavoitteiden toimeenpanoa ja kuntaorganisaation kehittämistarpeita näillä osa-alueilla. (YK 2021.) Toinen raportointikeino on kestävän kehityksen raportti, joka on toteutettu esimerkiksi jo Malmön kaupungissa Ruotsissa. Siinä tarkastellaan SDG-tavoitteiden pitkän aikavälin kehitystä. (Malmö 2021.) Kestävän kehityksen raportti on hyvä keskustelupaperi kaupunkiorganisaatiolle ja sen yhteistyökumppaneille. Helsingissä on käytössä Ilmastovahti, joka on reaaliaikainen ja jatkuvasti päivittyvä raportointikeino kuntalaisille kaupungin ilmastotoimenpiteiden toteutumisesta (Helsingin kaupunki 2021). 

Sosiaalisen kestävyyden tarkastelussa työvälineenä voi hyödyntää myös Kuntaliiton omistamaa hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien laadintaan kehitettyä Sähköistä hyvinvointikertomusta (www.hyvinvointikertomus.fi), josta löytyy laaja valikoima myös sosiaalisen kestävyyden mittaamiseen soveltuvia indikaattoreita.