Kunnat tekevät laajan tehtäväkenttänsä vuoksi vaikuttavia päätöksiä, joissa tulisi ottaa tasavertaisesti huomioon ihminen, ympäristö, teknologia ja talous. Kunnan asiakirjoissa kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimisen lisäksi kestävä kehitys on hyvä ottaa huomioon jo kunnan yksittäisissä päätöksissä. Päätöksenteon vaikutusten ennakkoarvioinnin malli mahdollistaa kunnassa yhteisen ymmärryksen päätösten vaikutuksista samanaikaisesti ympäristölle, ihmisille ja taloudelle. Agenda2030:n SDG-viitekehys auttaa kuntia jäsentämään, että päätöksenteossa otetaan ihmiset, talous, ympäristö ja teknologia samanaikaisesti huomioon. Tämä hyödyttää päätöksentekoa, joka koskee sekä kunnan uusia toimintoja että sen säästökohteita. 

Kestävän kehityksen strateginen johtaminen voi tuoda kunnille myös haasteita, jotka täytyy ottaa huomioon päätöksenteossa. Päätöksenteon tulee olla pitkäjänteistä, sillä päätösten vaikutukset saattavat todentua vasta seuraavalla tai sitä seuraavalla valtuustokaudella tai mahdollisesti vasta seuraavan sukupolven aikana. Poliittisen päätöksenteon tulee olla myös yhdenmukaista. Samaan aikaan tulisi osata arvioida useiden eri päätösten yhteisvaikutukset ja -vaikuttavuus sekä toisaalta myös yksittäisten päätösten vaikutusten arviointi ihmisen, ympäristön ja talouden näkökulmista tasavertaisesti. Tärkeää on johtaa kestävää kehitystä poikkihallinnollisesti, jotta eri toimialojen toiminnot saadaan integroitua yhdenmukaisesti. 

Vaikutusten ennakkoarviointi 

Kunnallisessa päätöksenteossa monet päätöksistä ovat laajoja ja kauaskantoisia. Niillä on vaikutuksia niin väestön hyvinvointiin, ympäristöön kuin talouteenkin. Päätöksiä tehtäessä on toivottavaa punnita ja arvioida vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista luottamushenkilöt valitsevat parhaan vaihtoehdon. Näin toimien myös valmistelun ja päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys kasvavat. 

Ratkaisujen arviointiin voidaan käyttää apuna päätösten vaikutusten ennakkoarviointia. Ennakkoarvioinnin tarkoituksena on, että valmistelija tarjoaa luottamushenkilöille parhaan mahdollisen tiedon erilaisista päätösvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Luottamushenkilön tehtävänä on tehdä lopullinen arvovalinta. Päätöksiä on perinteisesti tarkasteltu erityisesti oman kunnan näkökulmasta, mutta globalisaation myötä yksittäisen kunnan tekemillä päätöksillä voi olla myös kansallista tai kansainvälistä merkitystä. Kestävä kehityksen viitekehys tuokin suomalaisten kuntien pöytiin globaaleja haasteita. (Kuntaliitto 2018.)

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on ollut jo pidempään kunnille lakisääteistä väestön terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvien vaikutusten osalta (Terveydenhuoltolaki 1326/2010 11§). Lisäksi on säädetty laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017). Pääministeri Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen lakiluonnoksessa (VN/8871/2019) kuntalaisiin kohdistuvien hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arviointi on nostettu osaksi niin kuntien kuin myös maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää.

Kuntaliitto on antanut vuonna 2011 kuntien työtä tukevan suosituksen Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Suositus nähtiin tarpeellisena, koska ennakkoarvioinnilla katsotaan saavutettavan laaja-alaisia pitkän aikavälin hyötyjä. Tavoitteena on muun muassa jäsentää ja selventää päätöksentekotilannetta, tukea moniarvoista ja läpinäkyvää päätöksentekokulttuuria, tarkastella vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä osoittaa ratkaisuvaihtoehtojen edut ja haitat. Sillä on tarkoitus myös tarkastella erilaisia ja eri aikoina tapahtuvia vaikutuksia samanaikaisesti ja ristiin sekä arvioida vaikutuksia sillä tarkkuustasolla kuin se on mahdollista. 

Parhaimmillaan vaikutusten arvioinnin myötä myös kuntalaiset voivat tutustua asioiden taustoihin ja perusteluihin nykyistä paremmin. Heitä voidaan myös aktiivisesti osallistaa vaikutusten pohdintaan. Tätä olisi syytä tehdä esimerkiksi isojen strategisten päätösten kohdalla, joilla on vaikutusta ympäristöön, ihmisiin ja talouteen. Esimerkiksi arvioitaessa ennakolta kouluverkkopäätöksen eri vaihtoehtojen vaikutuksia voidaan keskusteluihin ottaa mukaan niin lapsia, vanhempia kuin henkilöstöäkin.  

Eräs keino tasa-arvon edistämiseen kunnassa on sukupuolivaikutusten arviointi. Se tarkoittaa jonkin toimenpiteen, päätöksen tai uudistuksen vaikutusten arviointia ennakoivasti sukupuolten tasa-arvon kannalta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021.) Sukupuolivaikutusten arvioinnilla voidaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuden toteutumista kunnan päätöksenteossa ja johtamisessa.