Kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemisen kannalta on tärkeää, että kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet mielletään koko kunnan yhteiseksi asiaksi. Kestävän kehityksen työn ei tule olla vain yhden toimialan tai yhden ihmisen varassa. Tästä syystä kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistävät toimet olisi hyvä ulottaa talousarviosta asti kunnan konserniohjeisiin saakka. 

Keinoja kestävän kehityksen edistämiseen kunnissa 

• Talousarvio 

• Vuoden toimintasuunnitelma 

• Strategiaa toteuttavat ohjelmat 

• Julkiset hankinnat 

• Ilmiölähtöinen budjetointi 

• Osallistuva budjetointi 

• Konserniohjeet 

• Valtuustosopimukset 

• Toimintakertomus 

• Muut kunnan eri asiakirjat, kuten hyvinvointi-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat 

• Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi 

• Sukupuolivaikutusten ennakkoarviointi 

Talousarvio on kuntien toimintaa ohjaava asiakirja. Sen on toteutettava kuntastrategiaa samalla turvaten kunnan tehtävien hoitaminen. Talousarviossa käsitellään määrärahoja ja kunnan tuloarviota tehtävien ja toiminnan tavoitteiden näkökulmasta. Kunnan valtuusto hyväksyy seuraavan vuoden talousarvion vuoden loppuun mennessä. (Kuntalaki 110§). Talousarviossa on syytä osoittaa kohdistettuja resursseja kestävän kehityksen toimenpiteisiin, jolloin niitä pystytään toteuttamaan. Talousarvion tulisi luonnollisesti noudattaa strategiassa määritettyjä linjoja ja painopisteitä.  

Kuntastrategian ja talousarvion rinnalla kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa ja johtamista edistetään vuosittaisella toimintasuunnitelmalla ja strategiaa toteuttavilla ohjelmilla. Tällöin kestävän kehityksen työ ei jää kunnassa irrallisiksi toimenpiteiksi ja samalla konkretisoidaan kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa kunnassa. (Kuntaliitto 2017.) 

Merkittävä keino kuntien kestävän kehityksen edistämiseen on kestävät hankinnat. Kuntien hankintoja tulisi johtaa strategisesti, jotta hankinnoilla voidaan edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Kestävien hankintojen toteuttaminen vaatii kunnalta johdon tuen, yleiset hankintalinjaukset, jotka edistävät kestävyyttä, kunnan hankintaosaamisen laaja-alaista kehittämistä, resursseja ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. (Orsi Research 2021.)

Kestävää kehitystä edistävää toimintaa voidaan kunnissa toteuttaa ilmiölähtöisellä budjetoinnilla, jonka muotoja ovat esimerkiksi ilmastobudjetointi ja sukupuolitietoinen budjetointi. Ilmastobudjetoinnin avulla kunnat voivat vähentää hiilipäästöjään. Ilmastobudjetoinnissa kunta asettaa ilmastotavoitteet, määrittelee toimenpiteet ja käyttää varoja kunnan CO2-päästöjen vähentämiseksi. (Orsi Research 2021.) Sukupuolitietoinen budjetointi on tasa-arvon edistämistä kunnan budjettiprosessissa. Sukupuolitietoisessa budjetoinnissa huomio kohdistuu toiminnan yleisten tavoitteiden ja toimenpiteiden sukupuolivaikutuksiin, resurssien kohdentumiseen sukupuolen mukaan ja erityisiin tasa-arvotoimenpiteisiin ja niille varattuun rahoitukseen. Talousarvio ja muut julkiseen talouteen liittyvät päätökset vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavoin ja ne voivat joko edistää tai heikentää tasa-arvoa. Tästä syystä sukupuolitietoinen budjetointi on tärkeää. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021.) 

Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan edistää demokratian toteutumista kunnassa. Se tarkoittaa kunnan sidosryhmien, kuten sen henkilöstön, kuntalaisten ja verkostojen osallistumista kunnan päätöksentekoon. Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. (Kuntaliitto 2017.) 

Kunnissa tehdään useita erilaisia suunnitelmia, joissa listataan myös kestävään kehitykseen liittyviä toimenpiteitä. Esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden näkökulmaa edistetään niin hyvinvointi- kuin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmienkin avulla. Luottamushenkilöille ja kuntajohdolle on ratkaisevaa, miten nämä suunnitelmat tukevat kuntastrategian toteutusta ja miten niiden toteuttamiseen turvataan riittävät resurssit. Myös luottamushenkilöiden keskinäisen ja luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisen yhteistyön sujuvoittamiseksi tehdään erilaisia eettisiä pelisääntöjä. Myös näihin voidaan kirjata, että luottamushenkilöt ja viranhaltijat sitoutuvat omassa toiminnassa edistämään kestävän kehityksen tavoitteita. 

Kunnan konserniohjeistuksella luodaan puitteet konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Kunnan konserniohjeistukseen voidaan kirjata tavoitteet kestävyydestä ja vastuullisuudesta yhtiöiden toiminnassa. Kunnan konserniohjeistuksella voidaan yhtenäistää kunnan eri toimialojen toimintaa ja myötävaikuttaa koko konserniyhteisöä toimimaan kestävyystavoitteiden mukaisesti. Kuntaliitto on antanut kuntien konserniohjeen vuonna 2017. (Kuntaliitto 2017.) 

Valtuustosopimuksia laaditaan kunnissa neljään eri tarkoitukseen: se voi olla valtuustotyöskentelyn pelisääntösopimus, kuntastrategiaa linjaava sopimus, kuntastrategiaa tarkentava ja toteuttava sopimus tai edellisiä yhdistelevä sopimus. Yhteistä eri valtuustosopimuskäytännöille on, että ne ovat poliittisen johtamisen apuvälineitä, jotka laaditaan valtuustoryhmien väliseksi sopimukseksi valtuustokauden ajaksi. Valtuustosopimuksella voidaan yhteisesti kirkastaa valtuustoryhmien kesken kauden poliittiset kärjet ja aikataulut: missä valtuustokauden aikana on onnistuttava, mistä päätetään ja millä aikataululla. (Kuntaliitto 2017.)

Kaikissa valtuustosopimuksissa voidaan huomioida kestävä kehitys laaja-alaisesti. Valtuustotyöskentelyn pelisääntösopimuksessa esimerkiksi voidaan keskittyä kunnan kestävään ja vuorovaikutukselliseen keskustelukulttuuriin. Siinä eri väestöryhmiin kuuluvien kuntalaisten, sidosryhmien ja kuntayhteisön osallistumista ja yhteistyötä kehitetään, jotta saadaan aikaan kestävät ja innovatiiviset ratkaisut tulevaisuuteen. Valtuustosopimus voi toimia myös kestävän kehityksen periaatteiden ja tavoitteiden vahvistamisen dokumenttina, jossa samalla sovitaan myös valtuustokauden ylittävistä ja muista pitkän tähtäimen tavoitteista kunnan kestävälle kehitykselle. Lisäksi valtuustosopimuksella voidaan vahvistaa valtuuston yhteistä tahtotilaa ja tähdentää kestävän kehityksen huomioimista päätöksiä tehtäessä.