Kaikki kunnat edistävät kestävän kehityksen tavoitteita jo lakisääteisten tehtäviensä kautta. Kunnat kytkeytyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin esimerkiksi korkealaatuisen koulutuksen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden, kestävän kaupunkisuunnittelun ja maankäytön, palo- ja pelastustoimen sekä vesi- ja jätehuollon järjestämisessä.

Lisäksi kestävää kehitystä edistetään paikallistasolla muiden tehtävien, kehittämistoimenpiteiden, innovaatioiden, hankintojen, projektien ja ohjelmien kautta. Kestävän kehityksen ja YK:n Agenda2030 -viitekehys (Kestävä kehitys 2021) tarjoaa kokonaisvaltaisen ja kansainvälisen kuntakehityksen viitekehyksen, joka mahdollistaa hyvinvoinnin, ilmaston ja talouden paremman samanaikaisen huomioon ottamisen ja pitkäaikaisemman, yli valtuustokausien ulottuvan päätöksenteon.

Kestävän kehityksen viitekehyksen tuominen kunnan johtamis-, strategia- ja kehitystyöhön tekee tehdyn työn näkyväksi ja helpommin seurattavaksi. YK:n Agenda2030 -viitekehystä voi hyödyntää tarkasti tai löyhästi kuntastrategian, seurannan ja arvioinnin pohjana. Agenda2030 -viitekehystä vasten voidaan myös arvioida olemassa olevaa kuntastrategiaa tai käynnissä olevia toimenpiteitä. Tätä kautta saadaan uusia ideoita ja kehittämistarpeita.

Mitä kestävän kehityksen tavoitteiden johtaminen ja toimeenpano paikallistasolla vaatii?

Kestävän kehityksen tuominen paikallistasolle vaatii kunnilta nykyistä tarkempaa tavoitteenasettelua siitä, mitkä kestävän kehityksen tavoitteet priorisoidaan omassa kunnassa keskeisimmiksi painopisteiksi. Kestävyystavoitteiden integrointi kuntien päätöksentekoon, budjetointiin ja toimintaan edellyttää kunnilta suunnitelmia tavoitteiden toimeenpanosta ja niiden seurannasta. Tavoitteiden seuranta tarvitsee puolestaan toimivia mittareita.

YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) integroimiseksi kuntien toimintaan tarvitaan osallistavan prosessin käynnistäminen kunnassa, tiedon laaja-alainen levittäminen ja keskustelun herättäminen SDG-tavoitteista. Kunnassa täytyy priorisoida tavoitteet ja määritellä omaan kuntaan soveltuva, realistinen SDG-agenda. Tärkeää on suunnitella tavoitteiden toteutumista tukevat strategiat ja niiden toimeenpano. Lisäksi tavoitteiden toteutumisen seuranta indikaattorien avulla ja toimenpiteiden mahdollinen kehittäminen on hyödyllistä pitkäjänteisen päätöksenteon ja vaikuttavuuden arvioimiseksi.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uudenlaista asennoitumista, muutoksia toimintakulttuurissa ja uudenlaista asiantuntemusta sekä toimialojen rajat ylittävää verkostoitunutta työtapaa. Laaja-alaisella kestävän kehityksen työllä kunta voi tarttua suuriin haasteisiin: ilmastonmuutoksen hillintään, eriarvoisuuden ehkäisyyn, kestävien elämäntapojen ja kasvatuksen edistämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen.

Tavoitteet kestävyydestä kuntien kaiken päätöksenteon, suunnittelun ja budjetoinnin perustana ovat kannatettavia, mutta samalla hyvin vaativia. Kestävän kehityksen tavoitteiden johtaminen ja niiden toimeenpano edellyttää, että kunnassa on syvällistä systeemiymmärrystä ja yhteisesti jaettu ymmärrys kestävän kehityksen kokonaisuudesta. Kunnassa tarvitaan myös laaja-alaista osaamista ja erityisesti kestävän kehityksen osaamisen vahvistamista.

Yhdenkään kunnan ei kuitenkaan tarvitse aloittaa kestävän kehityksen työtä nollasta, sillä monien tavoitteiden saavuttamisessa Suomi on kansainvälistä kärkeä. Täysin uuden näkökulman sijaan kestävä kehitys antaa kunnalle kokonaisvaltaisemman tarkastelukulman ja työkalun kuntalaisten kestävän ja paremman arjen tuottamiseen. Kunnat toimenpiteillään näyttävät myös esimerkkiä alueensa yrittäjille ja muille toimijoille sekä kokoavat eri toimijoita yhteen.