Kuntalaki 1 §: Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.  

Suomi on sitoutunut YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) edistämiseen kestävän kehityksen globaalin toimintaohjelma Agenda2030:n myötä. Suomi on ensimmäisten maiden joukossa asettanut kansalliset painopisteet, toimenpiteet sekä seuranta- ja arviointijärjestelmät  tavoitteiden saavuttamiseksi.

Keväällä 2020 julkaistiin Suomen maaraportti kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta. Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa ne kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, veteen ja energiaan, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon. Suomen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, kulutus- ja tuotantotapoihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä kehitysyhteistyörahoituksen tasoon. (Valtioneuvosto.) Vuonna 2021 Suomi nousi ensimmäiselle sijalle YK:n toteuttamassa yli 150 maan kestävän kehityksen vertailussa.

Sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys nostettiin vuoden 2019 hallitusohjelman ytimeen: “Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”. Suomea kuvataan hallitusohjelmassa avoimena, demokraattisena valtiona, joka edistää oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Lisäksi korostetaan sääntöperusteista kansainvälisen yhteistyön vahvistamista. Keväällä 2021 hallitus julkisti puoliväliriihessä kestävyystiekartan, johon on koottu sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytila ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030. Tiekartta konkretisoi hallitusohjelman tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta. (Valtioneuvosto.) 

Kestävä kehitys kunnissa

Kestävän kehityksen lähtökohtia ovat YK:n Agenda2030:n viitekehys ja kestävän kehityksen 17 tavoitetta, joihin Suomi on sitoutunut. Kestävässä kehityksessä ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti ja samanaikaisesti huomioon kuntien päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa. Kestävän kehityksen kunta turvaa nykyisille ja tuleville asukkaille hyvän elämisen mahdollisuudet. Taloudellinen toiminta sopeutetaan luonnon reunaehtoihin samalla, kun tuetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.  

Kestävää kehitystä ei ole se, että päätöksiä arvioidaan tai perustellaan pelkästään yhdestä näkökulmasta, kuten esimerkiksi vain talouden, ilmaston tai asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Kestävää kehitystä on, että kaikki nämä näkökulmat otetaan samanaikaisesti huomioon. Konkreettisesti kestävässä kehityksessä onkin kyse siitä, miten samanaikaisesti säilytetään hyvinvointivaltion palvelut ja hidastetaan ilmastonmuutosta.

Laajan tehtäväkenttänsä vuoksi kuntien vastuulla on yli 60 % kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta. Tavoitteita ei saada toteutettua ilman kuntien merkittävää panosta. Kunnat toteuttavat tavoitteita esimerkiksi koulutuksen, hoivan, puhtaan veden, energian, jätehuollon ja kestävän liikenteen järjestämisessä. Kunnat edistävät kestävän kehityksen tavoitteita lakisääteisten tehtävien, muun toimintansa, kehittämistoimien ja innovaatioiden avulla.

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen ei ole kunnille uusi tehtävä eikä myöskään erillisesti rahoitettava tehtävä. Kyse on uudesta kokonaisvaltaisesta viitekehyksestä, jonka kautta kunnan toimintoja tarkastellaan, kehitetään, seurataan ja nivotaan toisiinsa. Kestävä kehitys ulottuu kunnissa kaiken suunnittelun, päätöksenteon ja budjetoinnin lähtökohdaksi. Uusilla kuntapäättäjillä onkin tärkeä rooli sekä paikallisen että valtakunnallisen tulevaisuuden näkökulmasta. Nyt on olennaista keskustella, mitkä ovat oman kunnan erityishaasteet ja ratkaisumahdollisuudet ekologisesti, sosiaalisesti, teknologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Kestävän kehityksen kunta huolehtii asukkaiden hyvinvointipalveluista, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Sen rinnalla kestävä kunta tekee aktiivisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Samalla kestävä kunta ei velkaannu liikaa pitkällä aikavälillä ja sopeuttaa taloudellisen toiminnan luonnon reunaehtoihin. Lisäksi kestävä kunta hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Kyse on siitä, että ihminen, ympäristö, talous ja teknologia otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.

Tällä hetkellä kestävän kehityksen kielessä kunnissa ja kaupungeissa korostuu vielä tällä hetkellä ekologinen tai taloudellinen kestävyys. Sosiaalisessa kestävässä kehityksessä on kyse kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa omaan hyvään elämään kuntayhteisössään. Sosiaalisesti kestävissä kunnissa panostetaan sukupuolten tasa-arvoon, eriarvoisuuden kaventamiseen, ihmisten osallisuuteen ja ylisukupolvisen huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on, että jokainen pysyy mukana yhteiskunnassa.

Kestävä kunta pyrkii kehitykseen ihmisten hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön näkökulmasta. Monimuotoinen kestävän kehityksen työ kohdistuu ympäristökysymysten rinnalla muihinkin laajoihin tavoitteisiin. Laajat ilmiöpohjaiset haasteet, kuten nuorten eriarvoistuminen, vaativat kuntaa uudelleenarvioimaan toimintaympäristöään. Tämä vaatii kunnilta uudistumiskykyä ja toimintatapojen kehittämistä.

Kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat läpileikkaavan perustan kunnan toimintojen strategiselle kehittämiselle ja voivat toimia uudenlaisena kehittämisen kielenä ja käsitteistönä. Kestävän kehityksen työ kunnassa edellyttää kuitenkin toimintaan kohdistettuja riittäviä resursseja ja monialaista osaamista. Lisäksi kestävän kehityksen edistämisessä välttämätöntä on toimialarajat ylittävä poikkihallinnollinen yhteistyö sekä laaja yhteiskehittäminen eri sidosryhmien, sektorien ja kuntalaisten kanssa.  

Kuntakehitys on kestävää esimerkiksi silloin,

• kun ei keskitytä vain tämän päivän asioihin vaan huomioidaan tulevaisuus ja pitkäjänteiset ratkaisut;

• kun päätöksenteossa arvioidaan pitkän aikavälin vaikutuksia asukkaisiin, ympäristöön ja talouteen; 

• kun päätöksiä tehdään moninäkökulmaisesti;

• kun toimialojen toiminta integroidaan toisiinsa;  

• kun uusia ratkaisuja ja toimintatapoja uudistetaan; 

• kun asukkaat, yritykset ja yhteisöt otetaan mukaan;

• ja kun digitaalisia välineitä hyödynnetään.

Kansallinen Agenda2030 -tiekartta

Kestävän kehityksen ratkaisua vaativa kysymys on: Miten varmistamme, että suomalaisten hyvinvointi toteutuu tulevaisuudessa luonnon kantokyvyn rajoissa, huolehtien samalla globaalista hyvinvoinnista ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä?

Agenda2030-tiekarttasuunnitelma vastaa kysymykseen, millaisilla toimilla suomalainen yhteiskunta etenee kohti globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030-tavoitteita. Tiekartassa on tunnistettu kuusi yhteiskunnallista muutosta vaativaa aluetta, joissa Suomen tulee toimia, jotta saavutamme kaikki Agenda2030-tavoitteet ja varmistamme suomalaisten kestävän hyvinvoinnin maapallon kantokyvyn rajoissa.

Tiekartan kuusi muutosaluetta lähestyvät kestävyyshaasteita järjestelmänäkökulmasta. Kyse on siitä, että yksittäisten kestävyysongelmien ratkaisemisen sijaan pyritään hahmottamaan ongelmien taustalla olevia laajempia kokonaisuuksia, ja muuttamaan näitä kokonaisuuksia tavalla, joka ratkaisee ja poistaa yksittäisiä ongelmia.

Kestävän kehityksen toimikunnan määrittelemät kuusi muutosaluetta ovat:

1. hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus
2. sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat
3. hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus
4. hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä
5. monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö
6. kestävä energiajärjestelmä.

Muutosalueet muodostavat tiekartan sisällön, johon yhteiskunnan toimijat voivat kiinnittyä. Muutosalueisiin kiinnittymällä kukin toimija voi edistää muutosta omassa vaikutuspiirissään. Muutos syntyy toimijoiden tekojen summana.

Kuuden muutosalueen lisäksi tiekartassa käsitellään muutosten toteutusta ohjaavia läpileikkaavia periaatteita. Kestävän kehityksen mukainen toiminta edellyttää huomion kiinnittämistä paitsi siihen mitä tehdään, myös siihen miten tehdään.

Läpileikkaavat periaatteet ovat seuraavat:

1. oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon varmistaminen
2. koko yhteiskunnan osallistaminen ja osallisuus
3. heikoimmassa asemassa olevien korostettu huomioiminen (Leave no one behind)
4. pitkäjänteisyyden ja politiikkajohdonmukaisuuden varmistaminen
5. globaalin vastuun kantaminen. (Kestävän kehityksen toimikunnan Agenda2030 -tiekartta)

Kunnat ja kaupungit ovat merkittävässä asemassa kestävän kehityksen tavoitteiden paikallisessa toimeenpanossa. Kuntien toiminta nivoutuu jo tällä hetkellä edellä mainittuihin muutosalueisiin. Tulevaisuuden kuntia tarkasteltaessa on syytä huomioida kestävän kehityksen asettamat uudenlaiset haasteet ja erilaisten kuntien erilaiset toimintaympäristöt. Tulevaisuuden kuntien elinvoima ja hyvinvointi 2030-luvulla rakentuvat kansallisen tiekartan esille nostamista muutosalueista.