Tiedolliset ja taidolliset kyvyt toimia digimaailmassa kuuluvat tämän päivän kansalaistaitoihin, ja opettajilla on iso rooli lasten ja nuorten digitaitojen kehittämisessä. Samaan aikaan myös opettajat tarvitsevat opastusta digitalisaation hyödyntämiseen opetustyössä.

Digitutortoiminta on tuonut kouluihin tutoropettajan, joka auttaa toista opettajaa ottamaan haltuun digivälitteisiä tapoja opettaa. Osaamisen kehittäminen tapahtuu sen myötä opettajien omassa työskentely-ympäristössä. Ideana ei ole niinkään tuoda opetustyöhön digin avulla jännitystä ja kertaluontoisia elämyksiä - sen sijaan digitutor pääsee tukemaan digin arkisessa ja pitkälle tähtäävässä käytössä opetuksen osana.

Kymmenisen vuotta sitten yksittäisistä kunnista ponnistanut digitutortyö on viimeisten vuosien aikana laajentunut kansalliseksi toiminnaksi, jota on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen toimesta. Koronapandemian myötä koulujen digivalmiuksien merkitys on kasvanut entisestään, ja nyt kunnissa selvitetäänkin mahdollisuuksia jatkaa toimintaa myös valtionavustuksista tulevan rahoituksen päättymisen jälkeen.

Kuntaliiton ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n Digiä kuntatyössä -sarjassa perehdyimme digitutorohjelman tämänhetkisiin oppeihin.

Kiertävästä digitutorista jatkuvaan tutortoimintaan

Systemaattisesti digitutorointia on kehitetty ja järjestetty kouluilla vuodesta 2016, ja toimintaa on rahoitettu valtionavustuksista reilulla 30 miljoonalla eurolla. Digitutortyö on alkanut useilla kouluilla ”kiertävänä ohjaustyönä”, jossa erikseen nimetty digitutor on opastanut opettajia paikan päällä esimerkiksi yhden päivän viikossa tai kuukaudessa.

Kiertävien digitutorien rinnalla digitutortoimintaa on useilla kouluilla kehitetty sellaiseen suuntaan, että tutor olisi jatkuvasti paikalla ja sen myötä oppisi tuntemaan myös yksittäisen koulun opettajat ja keskeiset tutorointiin liittyvät tarpeet entistä paremmin. Tämä on auttanut myös tutoria; kun työ ei ole irrallaan koulun muusta opetustoiminnasta, on opettajienkin helpompi pyytää apua ja miettiä, missä kohdin tutor voisi parhaiten tukea opetusta.

Perinteiseen täydennyskoulutukseen verrattuna vertaisopettamisen arkisuudesta on tiettyä etua; kun tukea on saatavilla lähiopetuksena, se madaltaa kynnystä pyytää tukea myös niiden opettajien keskuudessa, jotka muutoin kokisivat digikouluttautumisen kuormittavana.

”Digitutorien kautta kouluille virtaa innostusta digitaalisia välineitä ja digivälitteisen opetuksen tapoja kohtaan.”

- Minna Taatila, digiopettaja, Raision kaupunki

Digitutortyötä voi räätälöidä oman kunnan mukaan

Jokaisella kunnalla on oma koulujen verkostonsa, jossa voi olla huomattavaa vaihtelua. Esimerkiksi Uudestakaupungista löytyy iso yhtenäiskoulu ja pienempiä kouluja - pienin niistä kolmenkymmenen oppilaan ja kahden opettajan koulu. Tällaisessa tapauksessa toimintaa voi räätälöidä siten, että digitutorointia on tarjolla oppilasmäärän mukaisesti.

Digitutortyön räätälöintiin kuuluvat myös koulukohtaiset toiveet digivälitteiselle opetukselle. Yhteisiäkin oppimisen alueita on paljon, ja kouluilla on voitu harjoitella kouluverkoston läpileikkaavasti esimerkiksi sähköisten viestintävälineiden ja etäopetusohjelmistojen käyttöä.

Opettajan työssä tulee vastaan paljon uutta omaksuttavaa ja kehitettävää, ja tärkeää on kuunnella myös opettajien jaksamista. Kouluille kaivataan ensisijaisesti työrauhaa ja pitkäkestoisia toimintatapoja. Kaikkea ei voi eikä tarvitsekaan uudistaa kerralla.

”Opettajien täydennyskoulutuksessa on olennaista ratkaista, miten koulutuksessa opittua ja saatua tietoa pystytään viemään luokkahuoneeseen.”

- Matti Pennanen, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto

Digitutortoiminnan käynnistyessä keskeisiä oppimisen paikkoja on ollut muun muassa sovellusten käyttäminen. Vähitellen koulujen digitaitojen opettamisessa on tullut siirtymää yksittäisistä sovelluksista ohjelmien perusperiaatteiden ja käyttölogiikan ymmärtämiseen. Digitaitojen kasvattamisen tavoitteena voikin olla ymmärrys siitä, millaisin digivälinein ja sovelluksin tiettyjä ongelmia voisi lähteä ratkomaan.

Digitaitojen vahvistamista on kouluilla mahdollista miettiä laaja-alaisesti jo lukukauden alussa. Esimerkiksi Kuopiossa on tehty oppilaita varten vuoden kestävä ”digitaitokalenteri”, jossa jokaiselle kuukaudelle on oma digitaitonsa opittavana. Näitä taitoja pyritään Kuopiossa liittämään mahdollisimman hyvin osaksi eri aineiden sisältöjen opetusta; näin esimerkiksi fysiikan tunnilla voidaan opetella samalla tekemään digitaalisia animaatioita tehtävänantoihin liittyen.

”Opetuksen alueella digi mahdollistaa myös erilaisia oppimisen polkuja ja sen myötä erilaisten oppijoiden tukemista.”

- Mika Mäkelä, opetustoimen johtaja, Hämeenlinnan kaupunki