Asiakkaiden tyytyväisyys kirjastojen olemassaoloon ja palveluihin on hyvällä tasolla. Kehittämistyössä asiakaslähtöisyyden määrä kuitenkin vaihtelee. Esimerkiksi fyysisen kirjastotilan, kuten Oodin, kehittämisessä asiakkaiden osallistaminen on ollut keskeistä, mutta digitaalisen kirjaston kehitystyö vaatii erilaista osallistamista onnistuakseen. Työtä on tehtävänä myös kirjastojen asiakkaiden käyttäytymistä koskevan datan hyödyntämisessä kirjastojen kehittämiseksi, vaikkakin datan merkitys tunnustetaan jo laajalti.

Tällä hetkellä esimerkiksi Oodissa kerätään asiakaspalautetta erilaisin menetelmin. Nopeaa palautetta voi antaa hymiönaamoilla, ja tarkemmalle palautteelle on olemassa palautekanavia ja sähköposteja.

Korona-aikana kirjastotilojen käyttö on pakon sanelemana vähentynyt. Toisaalta nyt rajoitusten purkautuessa kirjaston ”lähiyhteisötilan” merkitys voi korostua jälleen. Yksi kasvava trendi ovat myös itsepalveluun perustuvat omatoimikirjastot, joiden myötä kirjastojen aukioloaikoja on voitu venyttää palvelemaan asiakkaita entistä paremmin.

”Kirjastolla on merkitys myös kohtaamispaikkana, josta ei häädetä pois.”

- Paula Laaksonen, kirjastonhoitaja, Keskustakirjasto Oodi

Asiakasymmärrys nousee keskiöön myös laajemmassa digikehityksen kokonaisuudessa. Kirjastopalvelut nivoutuvat erilaisten kaupunkiprofiilien kehittämiseen ja arkkitehtuurilinjauksiin. Avointen rajapintojen kautta tietoa voidaan jakaa saumattomasti, mikä luo uusia tapoja kytkeä kirjastopalveluja muihin palveluihin ja helpottaa esimerkiksi palveluihin kirjautumista.

”Tulevaisuutta tehdään kymmenen vuoden päähän ja pidemmällekin. Nyt on aika antaa unelmille ja visioille tilaa.”

- Virva Nousiainen-Hiiri, yhteisten palvelujen päällikkö, Kirjastoverkon yhteiset palvelut, Helsingin kaupunginkirjasto