Digitaalisten palvelujen kehittäminen vaatii kärsivällisyyttä ja niiden hyödyntäminen ottaa aikansa ammattilaisen työssä. Resurssointi on olennainen osa kehitystyön onnistumista niin klinikoilla kuin digiratkaisujen kokonaisuudessakin. Se, että potilaan aikaa säästyy etävastaanotolla, ei näy sairaalan kukkarossa - ja vaikka ”bisnestä” ei julkisessa terveydenhuollossa tarvitse tehdä, on sairaalankin taattava toimintansa ja tulevaisuutensa edellytykset.

Digitaalisen hoidon tutkimukselle on tarvetta

Terveyskylän palvelut ovat laajentuneet erikoissairaanhoidon piirissä nyt viitisen vuotta, ja parhaillaan työn alla on kysymys Terveyskylän omistajuudesta ja järjestäytymisestä tulevaisuudessa. Kehitystyö vaatii jatkuvasti lisää rahaa edistyäkseen, ja yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä pohditaan nyt jatkorahoituksen kanavia. HUS:n alueella myös Tietoallas-hanke ja Apotti-hanke ovat keskeisiä tulevaisuuden hoitotyöhön vaikuttavia kehityshankkeita.

Olennaista digitaalisten palveluiden jatkokehityksen perustelemiseksi on palvelujen piirissä tehty tutkimustieto, jota on toistaiseksi vähän saatavilla. Lähitulevaisuudessa olisikin tarvetta tutkimuksille siitä, missä kohdin digitaaliset hoitokeinot olisivat yhtä turvallisia ja tehokkaita kuin ”läsnäolevat” hoidot ja milloin olisi oikea aika kohdata potilas vastaanotolla.

Yksi digitaalisten palveluiden seurantamittaristo on myös asiakastyytyväisyyden mittari ”net promotor score” NPS, jota seuraamalla saadaan tietoa siitä, miten asiakastyytyväisyys digitaalisiin palveluihin suhteutuu tyytyväisyyteen perinteisistä, läsnäolevista palveluista. Tällä hetkellä tyytyväisyys HUS:n alueella ei vielä yllä läsnäolevista palveluista mitattuun tyytyväisyyteen. Asiakastyytyväisyyden kehittäminen digipalveluissa onkin yksi HUS:n keskeisistä lähitulevaisuuden toimenpiteistä.

”Hoitavan henkilökunnan vuorovaikutustaitojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, kun työssä on sekä läsnäolevaa vastaanottotyötä että viestimistä digitaalisin välinein.”

- Visa Honkanen, kehittämisjohtaja, Helsingin yliopistollinen sairaala HUS

Reaaliaikaiset tilannearviot ajanvarauksen perusteeksi

Terveydenhuoltotyön ajanvarausrutiineihin digitalisoituminen on tuomassa niin ikään uudenlaista toimintamallia. Pitkälle tulevaisuuteen suuntaavasta ajanvaraustavasta siirryttäneen vähitellen ”on demand” -terveydenhuoltoon. Tämä merkitsisi ”tilaa”, jossa digiyhteydenoton kautta voisi pyytää aikaa vastaanotolle reaaliaikaisen tilannearvion perusteella. Ajanvaraustyötä voisi tällöin kuvata lennonjohdostomaiseksi eli ”hälytysmerkkeihin” perustuvaksi seurantatyöksi.

Digitaalisen hoidon palvelut laajentunevat vähitellen myös työterveyshuollon, kouluterveydenhuollon ja opiskelijoiden terveydenhuollon piiriin. Kansallisen yhteistyön myötä myös yhteisten toimintamallien luomisen merkitys korostuu. Terveydenhuollon piirissä sekä ammattilaiset että potilaat saavat olla mukana muutoksessa, jossa hoitamisen ja kohtaamisen tavat järjestetään uudelleen.

"Toivon, että saan olla tässä työssä mukana niin pitkään kuin työelämää riittää. Mahdollisuudet ovat rajattomat."

- Erja Huttunen, kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja, KYS