Vuoden 2017 loppupuolella Helsingin kaupunginhallitus päätti osallisuuden ja vuorovaikutuksen periaatteista ja osallisuusmallin toimeenpanemisesta. Yhteistyössä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa luodussa osallisuusmallissa määriteltiin linjaukset kaupunkilaisten osallistumiselle, johon kuuluvat muiden muassa osallistuva budjetointi ja toimialoilla tehtävä osallisuustyö. Osallisuuden tukemista oli tehty kaupungissa aiemminkin, mutta yhdessä määriteltyjen osallisuuden periaatteiden ja osallisuusmallin kautta toiminta vahvistui entisestään.

Helsingin osallisuusmallissa asukkaiden osallistumisen lisäksi korostuvat järjestöjen, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien osallistuminen ja vuorovaikutus kaupungin suunnittelun ja päätöksenteon eri vaiheissa. Osallisuutta tukevat kaupungille palkatut stadiluotsit, jotka auttavat alueilla asukkaiden aloitteiden ja kehittämisehdotusten edistämisessä. Stadiluotsit myös yhdistävät alueen toimijoita, välittävät tietoa ja edistävät osallistumisen kulttuuria kaupungin hallinnossa. Yritysluotsit toimivat puolestaan yritystoiminnan edistäjinä alueilla.

Tutustumme Kuntaliiton ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n Digiä kuntatyössä -sarjassa Helsingin osallisuusmalliin ja erityisesti osallistuvaan budjetointiin, jonka eri vaiheet viedään läpi digitaalisia kanavia hyödyntäen.

”Tämä on täysin digitaalinen prosessi, mikä on melko ainutlaatuista koko maailmassa.”

- Kirsi Verkka, Omastadi kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki

OmaStadissa kaupunkilaisten ideat pääsevät esille, äänestykseen ja toteutukseen

OmaStadi on brändi ja verkkopalvelu, jonka kautta Helsingin kaupunki toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin kierros järjestettiin vuosina 2018–2019 ja toinen järjestetään vuosina 2020–2022.

Osallistuva budjetointi kattaa neljä vaihetta: Ensimmäisessä ideointivaiheessa kuka tahansa voi tehdä parannusehdotuksia Helsingin kaupungille omastadi.hel.fi-verkkosivun kautta. Toisessa vaiheessa ideoista kehitetään yhdessä kriteerien mukaisia ehdotuksia ja kaupungin asiantuntijat laativat ehdotuksille kustannusarviot. Kolmannessa vaiheessa kaikki 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset voivat äänestää OmaStadi-palvelussa. Neljännessä ja viimeisessä vaiheessa kaupunki toteuttaa alueilta eniten ääniä saaneet ehdotukset.

Vaikka osallistuvan budjetoinnin kierroksia on ollut vasta kaksi, niistä on saatu valtavasti hyviä kokemuksia ja kehittämisideoita. Ensimmäisellä kierroksella osallistuvaan budjetointiin oli varattu 4,4 miljoonaa euroa ja aikaa yksi vuosi. Pian huomattiin, että prosessin läpiviemiseen tulee varata enemmän aikaa ja resursseja. Tämän vuoksi toisella kierroksella päätettiin OmaStadi-prosessiin käyttää aikaa kaksi vuotta, ja samalla myös budjetti tuplaantui.

OmaStadi on saanut kaupunkilaiset ja yhteisöt ideoimaan ja äänestämään omaa elämäänsä ja elinympäristöään parantavia ratkaisuja. Toisella kierroksella syksyllä 2020 OmaStadi-palveluun jätettiin yhteensä 1500 ideaa, joita yhteiskehitettiin virtuaalisissa työpajoissa edelleen niin, että lopullisessa äänestyksessä oli 400 ehdotusta. Kaupunkilaiset äänestivät 75 ehdotusta toteutukseen, joka alkaa kaupungin toimesta vuoden 2022 aikana. Suurin osa - 65 ehdotusta - toteutetaan kaupunkiympäristön toimialalla.

Monissa maissa ja kaupungeissa maailmalla osallistuvan budjetoinnin äänestysprosentit ovat jääneet 1–2 prosentin luokkaan, minkä vuoksi Helsingin tuloksia voidaan pitää erinomaisina: ensimmäisellä kierroksella äänestäneitä oli 8,6 prosenttia ja toisella kierroksella 8,1 prosenttia helsinkiläisistä äänioikeutetuista. Toisella kierroksella äänestysaikaa oli viikko vähemmän kuin ensimmäisellä kierroksella. Kaiken kaikkiaan toisella kierroksella äänesti 47 000 kaupunkilaista.

OmaStadin ensimmäiseltä äänestyskierrokselta julkaistun tutkimuksen* mukaan äänestysaktiivisuus OmaStadissa vaihtelee alueittain ja äänestysjakauma on erilainen kuin esimerkiksi kuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuus ei korreloi suoraan alueen koulutus- tai tulotasoon. Uusien OmaStadi-kierrosten myötä dataa äänestämisestä kertyy edelleen ja sitä kautta voidaan saada uudenlaista tietoa kaupunkilaisten osallistumisesta.

Osallistuva budjetointi on luonut kaupunkilaisille uuden tavan osallistua. Samalla se on muuttanut kaupungin omaa toimintaa. Osallistuvan budjetoinnin myötä on ymmärretty paremmin, millaisiin asioihin kaupungin sisällä tulee löytää yhdessä sovittuja käytäntöjä sekä millaista on yhteiskehittäminen ja vuoropuhelu kaupunkilaisten ja yhteisöjen kanssa. Kaupunkilaisten tarpeita ja toiveita on myös kerätty ja kuunneltu aiempaa systemaattisemmin.  

Osallistuvaa budjetointia on tehty 1980-luvulta lähtien tuhansissa kaupungeissa ympäri maailmaa. Helsingin osallistuva budjetointi on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta erityisesti prosessin digitaalisuuden ja deliberatiivisuuden vuoksi. Deliberatiivisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunki on järjestänyt tilaisuuksia ja työpajoja, joissa kaupunkilaiset ja kaupungin asiantuntijat ovat keskustelleet ideoista ja kehittäneet niistä yhdessä konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. Keväällä 2020 kaupunki järjesti yhteensä 15 virtuaalista työpajaa, joihin osallistui lähes 1000 kaupunkilaista ja satakunta kaupungin asiantuntijaa.

”Osallistuva budjetointi antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden suoraan vaikuttamiseen.”

- Kirsi Verkka, Omastadi kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki