Talouden sopeuttamistoimet näkyvät kuntatalouden nykytilassa - kuntatalouden näkymät kuitenkin heikkenevät

Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan talouden tila kunnissa on parantunut viime syksyn arvioista.  Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,8. Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 2,9.  

Positiivisimmat arviot kuntatalouden nykytilasta annettiin Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon kunnissa (4,3). Kymenlaakson kuntien talousjohtajien arvio kuntatalouden tilasta tällä hetkellä oli heikoin (2,5). 

Kuntien talousjohtajien mukaan näkymät kuitenkin heikkenevät, kun arvioidaan kunnan talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Lähes 70 prosenttia talousjohtajista ennakoi talouden tilan heikkenevän vuoden kuluttua. Eniten näkymät heikkenevät keskisuurissa kaupungeissa. Maakunnallisesti tarkasteltuna talousnäkymät heikkenevät erityisesti vahvan taloustilanteen maakunnissa. 

Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin maaliskuussa ja siihen vastasi 208 kunnan talousjohtajaa Manner-Suomen 292 kunnasta. 

Heikkenevä kuntatalous näkyy sopeutustoimina, investointien vähenemisenä ja työttömyysetuuskulujen kasvuodotuksena 

Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan talousjohtajien parantuneet arviot kunnan talouden nykytilanteesta kertovat erityisesti siitä, että synkkien näkymien edessä kunnat onnistuivat tasapainottamaan talouttaan viime vuonna. Kunnat ovat karsineet palveluitaan ja järjestelleet tehtäviä uudelleen. Menojen kasvua hidasti myös työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen pienentyminen. 

- Talousbarometrin tulos kuntien talousnäkymien heikentymisestä vastaa myös odotuksia. Talousnäkymiä varjostaa erityisesti kohonnut työttömyys, joka kasvattaa menopaineita kunnissa ja heikentää verotuloja. Epävarmuutta liittyy myös kansainväliseen politiikkaan ja heikosti orastavaan talouskasvuun, selventää Punakallio. 

Vaikka sopeutustoimien tarve on kyselyn mukaan vähentynyt viime syksystä, arvioi kolme neljästä talousjohtajasta nyt, että uusien sopeutustoimien tarve on yhä kohtalainen tai huomattava. Normaalien säästöjen ohella kunnat sopeuttavat talouttaan myös karsimalla ja lykkäämällä investointeja. Talousbarometrin mukaan vajaa viidesosa pienistä, alle 20 000 asukkaan kunnista, vähentää tulevina vuosina investointejaan. Suurissa kaupungeissa investointien ennakoidaan kuitenkin lisääntyvän. 

Epävarmat talousnäkymät ja TE-palveluiden tiukka normitus heijastuvat myös talousjohtajien arvioihin kunnan rahoittamien työttömyysetuusmenojen kehityksestä. Arviot työllisyydenhoidon palveluiden vaikuttavuudesta ja työttömyysetuusmenojen kehityksestä olivat hyvin pessimistisiä. Vastaajista 74 prosenttia arvioi, että menot kasvavat kuluvana vuonna. Erityisesti työttömyyssetuuskulujen lisääntymiseen uskovat suurten kaupunkien talousjohtajat.   

Mikä on Kuntaliiton Talousbarometri? 

Kuntaliiton Talousbarometri on kuntien talousjohdolle osoitettu kysely, joka toteutetaan noin kaksi kertaa vuodessa. Kuntaliiton Talousbarometrillä kartoitetaan kuntien talous- ja suhdannenäkymiä ajankohtaisissa talousteemoissa. Maakunnallisia tai kuntakokoryhmittäisiä keskiarvotietoja ei ole painotettu kunnan asukasluvulla. 
  
Tutustu kyselyn tuloksiin:www.kuntaliitto.fi/talousbarometri 
 

Lisätiedot: 

pääekonomisti Minna Punakallio, Puh. +358 40 751 5175, Minna.Punakallio@kuntaliitto.fi 

kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, Puh. +358 50 575 9090, Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi 

kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen, Puh. +358 50 592 8986, Mikko.Mehtonen@kuntaliitto.fi