Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa?

Kuntaliiton uusimman Kuntalaistutkimuksen (n=10500) mukaan suomalaiset tekevät äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa ennen kaikkea ehdokkaan, puolueen sekä ehdokkaan kotipaikan mukaan eli vaakakupissa painaa, onko ehdokas oman kylän tai kaupunginosan edustaja.

Lähes yhdeksän kymmenestä (88%) vastaajasta pitää henkilöä eli ehdokasta tärkeänä tekijänä kuntavaaleissa äänestettäessä: 60 prosenttia vastaajista pitää ehdokasta erittäin tärkeänä ja 28 prosenttia melko tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksen taustalla. 

Puoluetta tai valitsijayhdistystä pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 68 prosenttia vastaajista, ja lähes puolet painottaa oman kylän, kunnan tai kaupunginosan ehdokasta. 

Äänestäjän vaakakupissa henkilö ja puolue  

Henkilön merkitys äänestyspäätöksessä on pysynyt erittäin vahvana koko 2000-luvun kaikissa ikäluokissa ja kaikenkokoisissa kunnissa. Puolueen merkitys on puolestaan kasvanut merkittävästi: vuonna 2000 puoluetta piti tärkeänä 52 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2024 vastaava osuus on 68 prosenttia.

Enemmän kuin kahdeksan kymmenestä suomalaisesta pitää ehdokasta tärkeänä tekijänä riippumatta sukupuolesta, äidinkielestä ja kodin sijainnista. Yliopistotutkinnon suorittaneet pitävät ehdokasta tärkeimpänä kriteerinä (92%) ja peruskoulu- tai kansakoulutaustan suorittaneet vähiten tärkeänä (81%). 

Puolueen tärkeyttä painotetaan eniten vanhimmassa ja nuorimmassa ikäryhmässä. Myös yliopistokoulutetut opiskelijat ja johtavassa asemassa olevat, järjestössä tai yhdistyksessä työskentelevät, naiset, ruotsinkieliset sekä kuntakeskustan reuna-alueella asuvat pitävät puoluetta tärkeänä äänestyspäätöksen kannalta. Lisäksi yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuvat korostavat puoleen tai valitsijayhdistyksen tärkeyttä enemmän kuin pienemmissä kunnissa asuvat.

Puoluetta tärkeänä pitävien osuudet ovat kasvaneet alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä jopa 30 prosenttiyksikköä ja 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä vajaat 20 prosenttiyksikköä. 

"Nuorten, 18–29-vuotiaiden, suomalaisten ryhmässä puolueiden merkitys äänestyspäätökseen on todella korkea, jopa 76 prosenttia. Myös henkilöllä on väliä, sillä 83 prosenttia nuorimmista vastaajista kertoo pitävänsä sopivan ehdokkaan löytymistä erittäin tai melko tärkeänä. Tämä on linjassa sen kanssa, että nuoria todella kiinnostaa politiikka, toisin kuin usein puhutaan", pohtii Kuntalaistutkimuksen tuloksista tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

"Vaikka nuorten kiinnostus kuntapolitiikkaan näyttäytyy osin laimeana, äänestäminen koetaan tärkeänä ja puolue yhä tärkeämpänä äänestyspäätökseen vaikuttavana tekijänä."

Monelle oman kylän tai kunnanosan ehdokas on tärkeä

Lähes puolet vastaajista pitää oman kunnan- tai kaupunginosan ehdokasta tärkeänä. Tämä korostuu erityisesti haja-asutusalueilla ja pienissä kunnissa, mutta myös yli 70-vuotiailla ja naisilla.

Oman kylän, kunnanosan tai kaupunginosan ehdokasta tärkeänä pitävien osuus oli korkeimmillaan vuonna 2004 (58%) ja alimmillaan vuonna 2015 (42%).

"Mielenkiintoinen havainto on, että puolueen ja oman kunnanosan ehdokkaan tärkeys on noussut uudelleen lähes vuosituhannen alun lukemiin, jolloin tehtiin paljon kuntaliitoksia. Tämän hetken nousua selittänevät ainakin osittain sote-uudistuksen ja taloudellisen tilanteen heikkenemisen aiheuttamat kunnan palveluverkkoon tehdyt tai suunnitteilla olevat muutokset", nostaa esille Pekola-Sjöblom.

Tutustu tarkempiin tuloksiin alta löytyvästä liitteestä.

Ennakkoäänestys alkaa

Ennakkoäänestys on ollut osa kuntavaaleja jo vuodesta 1972. Sen suosio on jatkuvasti kasvanut, ja vuoden 2021 kuntavaaleissa 33,1 prosenttia äänioikeutetuista hyödynsi ennakkoäänestysmahdollisuutta. Tämä vastasi peräti 60 prosenttia kaikista äänestäneistä.

Vuoden 2025 kuntavaaleissa ennakkoäänestys järjestetään 2.–8. huhtikuuta, ja äänestämään voi mennä missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Suomessa tai ulkomailla. Kunnissa on tänä vuonna lähes tuhat ennakkoäänestyspaikkaa.

Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselytutkimuksesta, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaistutkimuksia aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen jo aiemmin julkaistuista tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024