Kuntavaaliehdokkaiden määrä laski, mutta kunnittaiset erot suuria

Kuntavaaleissa 2025 ehdokasmäärä on laskenut merkittävästi edellisiin vaaleihin verrattuna. Tänä vuonna kuntavaaleissa on ehdolla 29 950 ehdokasta, mikä on 5 700 vähemmän kuin vuonna 2021. Nyt yhtä valtuustopaikkaa tavoittelee keskimäärin 3,5 ehdokasta, kun vielä viime vaaleissa luku oli 4,0.

Käytännössä 63 kunnassa on alle kaksi ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden. Toisin sanoen ainakin joka viidennessä Suomen kunnassa vähintään puolet ehdokkaista tulevat valituiksi valtuustoon.

Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueille (pl. Helsinki), kunnissa päätettävien asioiden määrä tai tärkeys ei ole vähentynyt. Päin vastoin, kunnilla on entistä suurempi rooli muun muassa elinvoiman kehittämisessä ja työllisyyden hoidossa sekä edelleen koulutuksen ja paikallisten palvelujen järjestämisessä. Samalla myös hyvinvointialueilla tarvitaan päättäjiä, mikä tarkoittaa, että yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin tarvittaisiin käytännössä aiempaa enemmän ihmisiä.

"Ehdokasmäärän lasku tarkoittaa, että kilpailu monessa kunnassa vähenee. Tämä voi vaikuttaa demokratian toteutumiseen, jos valinnanvaraa ei ole riittävästi. Kunnissa tarvitaan nyt sitoutuneita päättäjiä, jotka rakentavat oman kunnan tulevaisuutta - Suomen kilpailukyky rakennetaan kunnissa. Samalla myös hyvinvointialueilla tarvitaan päättäjiä, joten yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kaivataan enemmän ihmisiä kuin koskaan ennen," sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Yli viidennes kunnista päätti pienentää valtuustokokoaan tulevalle valtuustokaudelle. Osassa päätös tehtiin säästösyistä, mutta monissa päätös on osoitusta myös niin kutsutusta älykkäästä sopeutumisesta – realistista reagointia äänestäjien - ja myös potentiaalisten ehdokkaiden määrän vähenemiseen.

“Pienempi valtuustokoko voi esimerkiksi heikentää pienten poliittisten ryhmien edustusta, mutta toisaalta se voi lisätä kilpailua valtuustopaikoista ja sitä myötä myös nostaa kuntalaisten kiinnostusta ja äänestysintoa”, pohti Pekola-Sjöblom blogissaan helmikuussa. 

Kuntakohtaiset erot ovat suuria

Ehdokkaiden määrä suhteessa valtuustopaikkoihin vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Pyhärannassa ja Merijärvellä on vain 1,2 ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden, kun taas Helsingissä vastaava luku on 11,6. Kaikkiaan 63 kunnassa ehdokasmäärä jää alle kahteen ehdokkaaseen per valtuustopaikka, mikä voi tarkoittaa, että osa valtuutetuista valitaan lähes ilman kilpailua. Tarkemmat luvut löytyvät liitteenä olevasta analyysista.

Isoissa kaupungeissa kunnallisiin luottamustehtäviin riittää edelleen halukkaita, mutta ehdokkaiden määrä on laskusuhdanteinen. Ehdokaspula vaivaa eniten pieniä, alle 5 000 asukkaan kuntia.

"Kunnissa tehdään päätöksiä, jotka koskettavat suoraan jokaista kuntalaista – koulutuksesta, kaavoituksesta, elinvoimasta ja paikallisista palveluista. Nyt tarvitaan aktiivisia päättäjiä enemmän kuin koskaan," sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

”Joka kunnassa ja kaupungissa vaaditaan pohdintaa siitä, miten oman kunnan asioista saadaan jälleen kiinnostavaa ja innostavaa. Eli miten saamme ihmiset uudelleen kiinnostumaan ja kiinnittymään kuntaan ja kunnan asioihin”, Pekola-Sjöblom pohtii.

Miten kuntapolitiikkaan saadaan lisää kiinnostusta?

Ehdokkuuteen vaikuttaa moni asia. Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen ja Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan ehdolle asettumiseen vaikuttavat muun muassa oma elämäntilanne ja ajankäyttö. Lisäksi myös kuntien taloustilanne ja päätöksentekokulttuuri ovat merkittäviä tekijöitä.

"Ihmiset arastelevat lähteä ehdokkaaksi, jos päätöksenteko näyttäytyy riitelynä ja kyräilynä. Jokainen valtuutettu, valtuusto ja kunta voi vaikuttaa siihen, että ilmapiiri on rakentava ja asiallinen. Kuntapolitiikan pitää olla paikka, jossa ratkotaan asioita, ei paikka, jonne tullaan riitelemään," Pekola-Sjöblom painottaa.

”Kunnissa ratkaistaan tulevina vuosina niin isoja ja koko Suomelle merkityksellisiä asioita, että tulevien päättäjien on syytä tehdä päätöksiä hyvässä yhteistyössä ja ratkaisuja hakien. Tehkää hyviä päätöksiä lasten ja nuorten tulevaisuuden eteen, älkää pilatko tätä mahdollisuutta riitelemällä”, painotti toimitusjohtaja Karhunen vetoomuksessa hyvästä keskusteluilmapiiristä puoluesihteereiden kanssa helmikuussa.

Kun 91 prosentissa kuntia ehdokasmäärä on laskenut, kolmessa kunnassa pysynyt samana ja vain 24 kunnassa ehdokasmäärä on kasvanut, voi tämä muuttaa vaalien asetelmia ja vaikuttaa sekä äänestysaktiivisuuteen että siihen, kuinka moni kuntalainen löytää oman ehdokkaansa. Jokainen meistä kuitenkin käyttää päivittäin kuntapalveluja – siksi jokaisen ääni huhtikuun 2025 kuntavaaleissa on tärkeä.

Seuraa vaalianalyysiamme

Kuntaliitto julkaisee viikonloppuna 14.-16.3. vaalianalyyseja, seuraa kanaviamme.

Kuntien valtuustoissa tehdään tärkeitä päätöksiä jokaisen kuntalaisen hyvinvoinnin kannalta. Jokainen meistä käyttää päivittäin kuntapalveluja, vaikka ei sitä aina tule ajatelleeksi. Onneksi on kunnat!