Kuntavaaleissa ennätysmäärä naisehdokkaita – naisten osuus ehdokkaista nousi yli 42 prosenttiin

Kuntavaaleissa 2025 naisten osuus ehdokkaista on noussut historiallisen korkeaksi, 42,3 prosenttiin. Tämä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa ja enemmän kuin koskaan aiemmin. Naisehdokkaiden osuus on aiemmin ylittänyt 40 prosentin rajan vain kerran, vuonna 2008 (40,4 %).

Kasvu näkyy kaikissa suurimmissa puolueissa, ja erityisesti vasemmistoliitto (+4,9 %), SDP (+3,2 %) ja perussuomalaiset (+3,0 %) ovat lisänneet naisehdokkaiden osuutta.

”Naisten kasvava osuus ehdokkaina enteilee myös suurempaa naisten määrää valtuustoissa. Tämä on tärkeä kehitysaskel, sillä kunnanvaltuuston tulisi mahdollisimman hyvin heijastaa kunnan asukkaiden moninaisuutta ja tarpeita. Kunnanvaltuuston olisi hyvä olla peili kunnan asukkaista," toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Vaikka sukupuolijakauman tasoittuminen on positiivista, kehityksessä on myös huolestuttavia piirteitä.

"On ilahduttavaa, että naisten osuus ehdokkaista on kasvanut, mutta samalla on huolestuttavaa, että kiinnostus paikallisten asioiden ja luottamustehtävien hoitamiseen on kaiken kaikkiaan laskenut. Tarvitsemme enemmän ehdokkaita ja aktiivista osallistumista. Toisaalta tutkitun tiedon valossa ehdokkuus kiinnostaa vain harvaa, vaikka itse luottamustehtävät voisivatkin kiinnostaa - puoluepolitiikka, ehdolle asettuminen ja kampanjointi kiinnostavat siis yhä harvempaa suomalaista.”

”Kaikkien on nyt huolehdittava siitä, että vaalikansa käy äänestämässä, jotta ei nähdä vastaavaa laskua myös äänestysprosentissa", teroittaa Pekola-Sjöblom.

Naiset arvostavat kuntapalveluita miehiä enemmän

Tuoreen Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen mukaan naiset eivät ainoastaan käytä kuntapalveluita miehiä enemmän, vaan myös arvostavat niitä korkealle. Sekä naisten että miesten mielestä turvallisuus ja hyvä asuinympäristö ovat tärkeimpiä hyvän kotikunnan tekijöitä, mutta naisten vastauksissa nämä ja muut palvelut nousivat erityisen korkealle.

”Halu vaikuttaa omaan ja perheen arkeen on suuri, ja siksi on ilahduttavaa, että naisten määrä ehdokkaina on kasvanut. Valtuustoissa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan jokapäiväiseen elämään varhaiskasvatuksesta ja kouluista aina liikuntapalveluihin ja kunnan yleiseen viihtyvyyteen”, Pekola-Sjöblom jatkaa.
 

Naisehdokkaiden määrässä suuria eroja puolueittain ja kunnittain

Puolueiden välillä on suuria eroja naisehdokkaiden määrässä. Eniten naisehdokkaita listoillaan on vihreillä (61,4 %), vähiten puolestaan perussuomalaisilla (24,5 %). Myös valitsijayhdistyksissä naisten osuus on kasvanut.

Kunnittain tarkasteltuna naisehdokkaiden osuus vaihtelee merkittävästi. Eniten naisia ehdokkaana on Merijärvellä (62,5 %), ja yhteensä 28 kunnassa naisten osuus on vähintään 50 prosenttia ehdokkaista.

Toisaalta esimerkiksi Utsjoella naisehdokkaiden osuus jää vain 16,7 prosenttiin, ja kahdeksassa kunnassa naisia on alle 30 prosenttia ehdokkaista. Tilanne on parantunut viime kuntavaaleista selvästi, sillä silloin naisehdokkaiden osuudet jäivät alle 30 prosenttiin 19 kunnassa ja yli 50 prosentin naisehdokaskuntia oli vain kahdeksan.

Maakunnittain tarkasteltuna naisehdokkaiden kärki löytyy Kanta-Hämeestä, Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta, häntää pitävät Etelä-Karjala, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa.

Naisten osuus on merkittävästi suurempi 30–49-vuotiaiden ehdokkaiden joukossa, kun taas miehiä on huomattavasti enemmän 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmässä. Naisehdokkaiden keski-ikä on 49,3 vuotta, mikä on hieman nuorempi kuin miesehdokkaiden 51,7 vuotta. Myös vanhin kuntavaaliehdokas, 91 vuotta, löytyy naisten joukosta.

”On hienoa, että naisten osuus ehdokkaista on ennätyskorkea! Kuntapolitiikka tarvitsee monipuolisia näkökulmia, ja naisten vahvempi edustus tuo päätöksentekoon laajaa ymmärrystä arjen palveluista ja kunnan kehittämisestä. Nyt on tärkeää, että tämä näkyy myös valtuustoissa”, summaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Politiikan avoimuus ja moninaisuus ovat avainasemassa

”Valtuustoihin ja paikallispolitiikkaan on oleellista luoda sellaiset olosuhteet, joissa kaikilla on mahdollisuus astua politiikkaan ilman ennakkoluuloja tai esteitä, jotka voisivat estää osallistumisen. Kuntapolitiikassa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan kuntalaisten, eli meidän jokaisen, elämään, joten on tärkeää, että päättäjien joukossa on monenlaisia näkökulmia, kokemuksia ja taustoja”, toteaa toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kuntaliitto on yhdessä puoluesihteereiden kanssa vedonnut hyvän keskusteluilmapiirin puolesta kuntavaaleissa. Emme hyväksy minkäänlaista ehdokkaisiin kohdistuvaa väkivaltaa, uhkailua tai painostamista, epäasiallista viestintää tai valheellisten tietojen levittämistä, vaan painotamme yhdessä puoluesihteereiden kanssa, että vaalit tulee käydä reilussa ja kunnioittavassa hengessä.

Seuraa vaalianalyysiamme

Kuntaliitto julkaisee viikonloppuna 14.-16.3. vaalianalyyseja. Seuraa uutisointiamme!

Kuntien keskeistä roolia arkipäiväisessä elämässämme ei voi alleviivata riittävästi. Kunnissa ratkaistaan, millä tavoin lähivuosina kehitetään esimerkiksi peruskoulutusta, varhaiskasvatusta, katujen kunnossapitoa, kulttuuria, elinvoimaa kuin liikunta- ja kulttuuripalveluita tai ratkotaan ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Ilman kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa. Onneksi on kunnat!