Kuntaliiton Normitutka paljastaa: Kuntien norminkevennyksessä ei ole onnistuttu, vaikka rahoitusta sen varjolla on leikattu

Hallituksen päätavoitteena kuntapolitiikan osalta on ollut keventää toimintaa ohjaavia normeja ja sitä kautta hakea uudenlaisia, joustavia tapoja toteuttaa palveluja eri puolilla Suomea. Kuntaliitto on selvittänyt, kuinka paljon normitusta on todellisuudessa kevennetty kuluvan hallituskauden aikana: Kuntaliiton Normitutka osoittaa, että eduskunta on tällä hallituskaudella toistaiseksi antanut kunnille 14 uutta velvoitetta ja vähentänyt 17 velvoitetta.

– Tähän mennessä päätetyt kuntien normien kevennykset eivät tosiasiallisesti vähennä kuntien työtä eikä hallinnollista taakkaa juuri ollenkaan. Osa kevennyskohteista saattaa jopa lisätä kuntien työtä. Kuntien näkökulmasta hallituksen norminpurkuhanke on siis toistaiseksi epäonnistunut, eikä lisää luottamusta valtionhallinnon ohjaukseen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi tilannetta Normitutkan tulosten pohjalta.

Karhunen muistuttaa, että valtio on jo etukäteen norminpurun varjolla leikannut kuntien rahoitusta 23 miljoonalla eurolla.

– Tähän mennessä päätetyt norminkevennykset eivät tuo leikkauksia vastaavia säästövaikutuksia, eli etukäteen tehty valtionosuusleikkaus tulee poistaa, Karhunen vaatii.

Kuntaliiton Normitutkassa on listattu kaikki eduskunnan hyväksymät kunnille asetetut uudet tehtävät ja velvoitteet sekä kevennetyt tehtävät ja velvoitteet. Selvityskohteena olivat laeilla kunnille asetetut velvoitteet ajanjaksolla 20.6.2023 – 14.2.2025. Tarkastelusta on rajattu pois asetukset.

– Kuntaliitolle ja kunnille on tärkeää selvittää norminpurun reaalitilanne, eli se, mitä lakeja ja velvoitteita on jo päätetty keventää sekä lisätä. Toivomme, että kaikki vielä valmistelussa olevat norminpurkuun tähtäävät toimet etenevät käytäntöön, Karhunen lisää.

Julkisuudessa liikkuu tällä hetkellä aiheesta ristiriitaista tietoa. Kuntaliitto tarjoaa julkiseen keskusteluun oman laskelmansa, joka pohjautuu todelliseen tilanteeseen, ei arvioihin tulevista päätöksistä eikä päällekkäisiä tietoja.

– Kuntaliitto toivoo, että jatkossa keskustelua käytäisiin merkittävistä sääntelyn kevennyksistä tai edes niiden kokeilemisesta. Toivomme myös, että ehdotusten määrän sijaan tarkasteltaisiin aidosti kuntien sääntelyn keventämiseksi saavutettuja tuloksia, toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.

Kuntaliitto jatkaa uusien tehtävien ja velvoitteiden sekä niiden kustannusvaikutusten seuraamista koko hallituskauden ajan.

Lisätietoja:

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907

Kuntapolitiikan ja -johtamisen johtaja Sini Sallinen, p. 050 464 5662

Erityisasiantuntija Ville Nieminen, p. 050 564 6622