Kuntalaisten kokemukset varhaiskasvatuksesta myönteisempiä kuin julkisessa keskustelussa esitetään

Tuoreen Kuntalaistutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen myönteisemmin kuin julkisessa keskustelussa usein esitetään. Tutkimukseen vastanneista 41 prosenttia arvioi varhaiskasvatuksen melko tai erittäin hyväksi, kun taas vain kolme prosenttia piti sitä huonona. Esiopetus sai lähes yhtä hyvän arvion: 39 prosenttia vastaajista antoi sille positiivisen arvion ja vain kaksi prosenttia kielteisen.

”Vaikka varhaiskasvatuksen palveluissa on edelleen haasteita, kuten resurssipaineita ja henkilöstöpulaa, tutkimuksemme osoittaa, että perheellisten arkikokemus on pääsääntöisesti erittäin positiivinen. Varhaiskasvatus on lapsiperheiden todella korkeasti arvostama palvelu”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.

Saatavuus ja saavutettavuus saivat tutkimuksessa erityisen hyvät arviot, erityisesti esiopetuksessa, jonka arvosana asteikolla 1–5 oli 4,08. Varhaiskasvatuksen vastaava arvosana oli 3,96. 

Kokonaisuudessaan arvioinnit varhaiskasvatuksesta ovat pysyneet tasaisina, sillä vuoden 2024 tyytyväisyyslukema oli 3,93, vain hieman alhaisempi kuin vuonna 2020 saatu 3,95. Myös esiopetuksen arvosana on säilynyt korkeana, vaikka se on hieman laskenut edellisen tutkimuskerran 4,01:stä nykyiseen 3,95:een.

”Alle kouluikäisten lasten vanhemmat arvostavat varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja kokevat, että palvelut tukevat lapsen kehitystä hyvin”, Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo.

Sekä palvelua käyttäneiden tyytyväisyys varhaiskasvatukseen sekä yleinen mielikuva palvelusta on ollut erityisen korkealla tasolla 2010-luvulta lähtien. 

Pienemmissä kunnissa varhaiskasvatukseen ollaan tyytyväisempiä kuin suurissa kaupungeissa

Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käyttäjät arvioivat palvelut paremmiksi kuin ne, jotka eivät käytä niitä. Erityisesti naiset, ruotsinkieliset sekä 30–49-vuotiaat ovat tyytyväisimpiä varhaiskasvatukseen. 

Lisäksi pienemmissä kunnissa varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen suhtaudutaan myönteisemmin kuin suurissa kaupungeissa, joissa tyytyväisyysluvut ovat matalampia.

”Varhaiskasvatuksen henkilöstön resurssipulan aiheuttamat haasteet sekä pienempiä kuntia hieman heikompi palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat korostuneet etenkin suuremmissa kaupungeissa, mikä saattaa hyvin olla tämän eron taustalla”, Lahtinen arvelee.

Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselytutkimuksesta, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.

Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024

Ennen vaaleja kerromme kuntapalvelukohtaisia tietoja

Ennen kuntavaaleja jaamme kuntapalvelukohtaisia kuntalaistutkimuksen tilastoja ja tarkkoja tietoja siitä, miten kuntalaiset kokevat arjen kuntapalvelut. Tästä voit lukea jo ilmestyneet tiedot kulttuuripalveluista. Sarjassa on tulossa vielä tietoa perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta, nuorisotyöstä, liikuntapalveluista ja kansalaisopistoista.