Viestimme EU-vaaleihin: Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vihreässä siirtymässä onnistuminen ovat kohtalonkysymyksiä kuntien elinvoimaisuudelle

EU-vaaleissa ei määritellä pelkästään Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi vaan myös kuntien tulevaisuutta - siksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit! Kuntaliiton tavoitteena on, että kunnilla on kaikki mahdollisuudet toteuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää, houkutella investointeja sekä vahvistaa EU:n tukemana elinvoimaa alueellaan. Tavoittelemme myös työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen voimakasta edistämistä, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa. 

– Selvitimme EU:n vaikutusta kuntiin tänä keväänä, ja jopa 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun. Ympäristöasioiden osalta luku on vielä huomattavasti tätä suurempi. Kunnissa toimeenpannaan todella merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. Meille on tärkeää olla vaikuttamassa päätöksiin ajoissa ja kunnille sopivilla ratkaisuehdotuksilla, nostaa esiin Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

– Vihreän siirtymän toimenpiteet tehdään todeksi kunnissa. EU vaikuttaa vahvasti liikenteen sähköistymiseen sekä energia- vesi- ja jätehuollon järjestämiseen. Vetytalous - onnistutaanko siinä vai ei? Kuinka pystymme kunnissa tarjoamaan mahdollisimman hyvät ja houkuttelevat mahdollisuudet sekä yrityksille ja asukkaille? Miten saamme osaavaa työvoimaa: työperäistä maahanmuuttoa tulee voimakkaasti lisätä ja varmistaa kotoutumisen onnistuminen. Tämä kaikki on sellaista, joissa EU:lla on tavalla tai toisella mahdollistava vaikutus, ja se oikein oivallettuna vaikuttaa kuntien ja kaupunkien elinvoimaisuuteen, korostaa ­­­Karhunen.

– Seuraavina vuosina punnitaan eurooppalaisittain yhteisesti jaettujen arvojen merkitys. Meidän tulee taata oikeudenmukainen, ihmisoikeudet turvaava maailma myös tuleville sukupolville. Tätä työtä tehdään kunnissa, ihmistä lähellä.

– Kunnissa on mahdollista tehdä hyvinvointia kauaskantoisesti rakentavia ratkaisuja. Se, kuinka hyvin pystymme kunnissa tekemään tätä työtä, on paitsi kansallinen, myös EU-tason asia. EU-vaaleissa ja EU:ssa onkin tärkeää muistaa lähidemokratia: komission valtaa ei saa entisestään kasvattaa. Suomalaisten kuntien laaja tehtäväkenttä ja itsehallinnollinen rooli on eurooppalaisittain aivan erityinen ja hyvin toimiva, summaa Karhunen.

Kuntaliiton ja kuntien neljä tavoitetta tulevalle EU-vaalikaudelle - Kohti ihmislähtöistä EU:ta!

1.Suomen kunnissa toteutetaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Varmistetaan, että kunnat onnistuvat! 

• Parhaimmillaan EU-ohjaus voi turvata puhtaan, viihtyisän ja luonnoltaan monimuotoisen elinympäristön kuntalaisille sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän toimintamahdollisuudet yrityksille. 
• Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kunnan palvelut ovat laajemmat ja tarkemmin säädellyt kuin muualla Euroopassa. 
• Kunnat tarvitsevat EU:lta työkaluja ja tukea vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisessa sekä aikaa jo olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoon.
• EU:n tulee jatkaa kunnianhimoista työtä ilmastomuutoksen ja luontokadon estämiseksi. 

2.Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä voimakkaasti!

• Työperäisen maahanmuuton edistäminen on kuntien kannalta kohtalonkysymys, sillä työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa. Yritystoiminnan hidas kasvu heijastuu julkiseen talouteen verotulojen heikkona kehityksenä. Osaavan työvoiman puute voi muodostua esteeksi osalle vihreän siirtymän investointeja, joita suunnitellaan moniin kuntiin, kaupunkeihin ja alueille. Tarvitsemme siksi voimakasta työperäistä maahanmuuttoa.
• Kunnat ovat Suomessa päävastuussa maahanmuuttajien kotouttamisesta vuodesta 2025 eteenpäin.
• Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja kotouttaminen ovat keskeisiä toimia EU:n maahanmuuttopolitiikan uudistamisessa.

3.EU-sääntelyssä ja rahoituksessa tulee huomioida Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja saavutettavuus.

• EU:n koheesiopolitiikka pyrkii tasaamaan alueellisia eroja jäsenmaiden välillä sekä tukemaan alue- ja paikallistason elinvoimaisuutta.
• EU-rahoitus on olennainen osa koheesiopolitiikan sekä yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamista koko Euroopassa. Keskeisimpiä välineitä ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR+) sekä EU:n maaseuturahoitus. 
• EU:ssa on huomioitava geopoliittisen kehityksen vaikutukset suomalaisten kaupunkien, kuntien sekä erityisesti raja-alueiden elinvoimaisuuteen.

4.Kuntien ja kaupunkien elinvoimaa on vahvistettava: Huolehditaan, että Suomi saa investointeja!

• Kunnat ja kaupungit toimivat niin talouden, digitalisaation kuin vihreän siirtymän vetureina. 
• Kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistetään konkreettisesti kunnissa ja alueilla. Tämä työ tuo yhteen laajan joukon eri tahoja kansalaiset mukaan lukien. EU:n julkisen talouden ohjaus tähtää tällä hetkellä liiallisten alijäämien poistamiseen ja julkisen velan tasapainottamiseen. Valtiontukisääntöjen löyhentäminen aiheuttaa vakavia haasteita pienten jäsenmaiden yritysten pääsyyn kansainvälisille markkinoille.

Lue lisää tavoitteistamme seuraavalle EU-vaalikaudelle: 

• kuntaliitto.fi/euvaalit