Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on tarpeettomasti kokoamassa tiedot kaikesta Suomen kriittisestä infrasta yhteen pisteeseen. Tele- ja energiayhtiöt sekä vesilaitokset ja kunnat ovat nykyisessä toimintaympäristössä erittäin huolissaan palvelun toteutustavasta. Vastaavat toiminnot voitaisiin toteuttaa valittua tapaa huomattavasti kevyemmin, kustannustehokkaammin ja turvallisemmin.

Yhteen paikkaan keskitetty Sijaintitietopalvelu tarjoaa sähköisessä muodossa tarkat tiedot eri verkkojen fyysisestä infrastruktuurista. Palvelun tarkoituksena on helpottaa verkkojen sijaintitietojen saatavuutta ja vähentää verkkoinfrastruktuurille maarakennustöistä aiheutuvia vikatilanteita. Yhden luukun tavoite on hyvä, mutta toteutustapa kestämätön.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom aloitti jo vuonna 2016 hankkeen Sijaintitietopalvelun rakentamiseksi. Hankkeen ongelmallisuudesta kertoo, että se on viivästynyt huomattavasti alkuperäisestä aikataulustaan. Tietojen keskittäminen samanmuotoisena yhteen pisteeseen on hankalaa, ja niiden jatkuva siirtely ja ylläpitotoimet ovat omiaan lisäämään virhemahdollisuuksia. Traficomilla on lisäksi jo Verkkotietopiste.fi-palvelu, johon toimijoiden tulee ilmoittaa olemassa olevat verkot ja suunnitteilla olevat verkkohankkeet. Tämä lisää toimijoiden hallinnollista taakkaa sekä kustannuksia.

Kyberriskit lisääntyvät

Kriittisen verkkoinfran sijaintitietojen keskittäminen ja avoimuus aiheuttavat tietoturvariskin. Hajautettua mallia pidetään kyberturvallisuuden kannalta parempana. 

Palvelun mahdollisesti lamauttavan kyberhyökkäyksen lisäksi on huomioitava myös keskitetyn mallin tietovuotoriski, koska merkittävä osa suomalaisen infran sijainti- ja ominaisuustiedoista löytyy yhdestä pisteestä. Järjestelmään ja tietovarantoon tulee olemaan pääsy tuhansilla käyttäjillä, jotka voivat tallentaa palvelusta tietoja sähköisessä muodossa.

Verkonomistaja ei voi itse vaikuttaa siihen, keille verkkotietoa jaellaan eikä puuttua esimerkiksi epäilyttäviin, kriittisten kohteiden lähelle kohdistuviin tiedusteluihin tai kaivutapahtumiin, vaan on riippuvainen Sijaintitietopalvelun järjestelyistä. 

”Yhden luukun malli olisi voitu toteuttaa kuten Ruotsissa, jossa paikallinen viestintävirasto PTS vastaanottaa keskitetysti tietopyynnöt urakoitsijoilta ja lähettää ne eteenpäin sijaintitietopalvelujen tarjoajille”, sanoo FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa. 

”Ruotsin malli olisi meilläkin sekä tietoturvallinen että veronmaksajille ja verkonomistajille kustannustehokas”, Ussa jatkaa.

Traficom ei ole kertonut, onko sillä käytössä mahdollisesti vara- tai korvaavia järjestelmiä, jos kyberhyökkäys tai tietomurto osuisi kohdalle.

”Mahdollinen vahinko on merkittävä - kiinteä infra ei vaihda paikkaa, jos tieto karkaa vääriin käsiin”, muistuttaa Suomen Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala. 

Päällekkäiset järjestelmät lisäävät virheiden mahdollisuuksia ja kustannuksia

Traficomin malli vaatii jatkuvaa verkkotietomassan muuntamista sen järjestelmään sopivaksi.

”Yksi yhteinen sijaintitietopalvelu ei tarkoita sitä, että tiedot poistuvat verkkotoimijoilta. Alkuperäiset tietokannat säilyvät, niitä päivitetään ja aineistoista muodostuu kopioita, jotka siirretään Traficomin Sijaintitietopalveluun”, kertoo johtaja Janne Kerttula Energiateollisuus ry:stä.

Verkkotietojen kerääminen ja käsittely on hyvin kallista ja teknisesti erittäin vaativaa työtä. Nykymuotoinen Sijaintitietopalvelu edellyttää verkonomistajilta kokonaan uudenlaisia toimintatapoja verkkojen rakentamisessa, kentällä suoritettavissa mittaustöissä ja verkoston dokumentoinnissa. Nämä aiheuttavat verkonomistajille merkittäviä, pysyviä lisäkustannuksia.

Lisäksi erityyppisten verkkojen omistajien erityistarpeet jäävät keskitetyssä palvelussa huomioimatta, ja verkonomistajat joutuvat järjestämään itselleen kriittiset palvelut erillisinä. Kunnat taas toimivat suhteessa sijaintitietopalveluun sekä tiedon tuottajina että käyttäjinä. Kuntien tarve ja valmius ottaa Sijaintitietopalvelu käyttöön vaihtelee.

”Pääkaupunkiseudun kunnissa on kattavat, hyvin toimivat palveluprosessit sijaintitietojen hallintaan ja sijaintitietopalveluihin, joita ne tulevat käyttämään jatkossakin. Tietojen kopiointi Traficomin Sijaintitietopalveluun vain lisää virheriskejä ja aiheuttaa turhia kustannuksia ilman todellisia hyötyjä”, summaa Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Verkonomistajia edustavien järjestöjen mielestä Traficomin nykymuotoisen Sijaintitietopalvelun valmistelu pitää keskeyttää ja arvioida sen toteutustapa perusteellisesti uudelleen.

Lisätietoja:

Elina Ussa, toimitusjohtaja, FiCom ry, 045 269 7711, etunimi.sukunimi@ficom.fi

Riku Vahala, toimitusjohtaja, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, (09) 8689 0122, etunimi.sukunimi@vvy.fi

Janne Kerttula, johtaja, verkot ja palvelut, Energiateollisuus Ry, 050 571 2075, etunimi.sukunimi@energia.fi

Paavo Taipale, yhdyskuntatekniikan päällikkö, Suomen Kuntaliitto ry, 050 380 8368, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi